Gabriel Weston näyttää, mitä jää jäljelle palaneesta pääkallosta. Kuva: Alastair McCormick / Yle Kuvapalvelu
Gabriel Weston näyttää, mitä jää jäljelle palaneesta pääkallosta. Kuva: Alastair McCormick / Yle Kuvapalvelu

Murhatapausten rikostutkinnasta on tehty tusinoittain tv-sarjoja, mutta tiededokumenttisarja kertoo, miten rikostutkintaa on ihan oikeasti aikojen saatossa hoidettu.

IS TV-LEHTI: Kolmiosainen BBC:n tiededokumenttisarja Rikostutkinnan historiaa tutkii tunnettujen murhatapausten kautta rikostutkinnan eli forensisen tieteen historiaa. Forensinen tiede tarkoittaa teknisten ja luonnontieteiden soveltamista esitutkintaan. Jaksot on jaettu teemoittain kolmeen rikostutkinnan keskeisimpään alueeseen: ruumis, rikospaikka ja surma-ase.

Kolmiosaisen sarjan emäntänä toimii kirurgi ja kirjailija Gabriel Weston, jonka innostus murhatutkimukseen näkyy. Myös murhien ja tutkimuksen dramaattiset dramatisoinnit sekä säikyttelevä musiikki luovat tiededokumentista lievästi sensaatiohakuisen vaikutelman. Mutta asialinjalla kuitenkin pysytään, ja paljon uutta tietoa on tarjolla asiaan aiemmin vihkiytymättömälle.

Yllättävää esimerkiksi on C.S.I:n ja muiden rikossarjojen kyllästämälle katsojalle, että ensimmäinen DNA-tunnistuksella kiinnisaatu murhaaja tuomittiin vasta 1988. Kaksi vuotta aiemmin Englannissa oli tapahtunut koulutytön murha. Nuori mies tunnusti murhanneensa tytön, mutta DNA todisti, ettei tunnustanut mies voinut olla syyllinen. Lähiseudun kaikilta miehiltä kerättiin DNA-näyte, mikä johti lopulta oikean syyllisen löytymiseen.

Muuten materiaali on tieteellisen kliinistä, joten ohjelmaa on muuten helppoa herkemmänkin katsoa.

Kauemmas historiaan kurkotetaan 1849 Bostonissa tapahtuneessa murhassa, jossa ensimmäisen kerran tunnistettiin vainaja hammaskartan perusteella.

1935 taas tapahtui happotynnyrimurha, jossa ruumiita oli liuotettu hapossa lähes olemattomiin. Jäljelle jäi kuitenkin luiden palasia ja sappikivi – näiden perusteella ruumis saatiin tunnistettua. Tapauksen tiimoilta otettiin harppaus kuolinajan tarkemmalle määrittelylle. Mukaan kuvioon astui hyönteistutkimus: ruumiista löytyvien toukkien perusteella pystyttiin määrittelemään kuolinaika paremmin.

Tähän liittyy dokumentin ällöttävin kuvamateriaali, kun asiaa havainnollistetaan kuolleen sian päällä ja sen sisältämillä toukilla. Muuten materiaali on tieteellisen kliinistä, joten ohjelmaa on muuten helppoa herkemmänkin katsoa. Etenkin rikossarjojen ystäville dokumentti on kiintoisa katsaus todellisuuden tutkimusmenetelmiin.

Tiededokumentti: Rikostutkinnan historiaa, Teema to klo 21.00

Putous palaa ruutuun jo 9. kerran. Sen kunniaksi on aika muistella Armi Toivasen, Krista Kososen, Aku Hirviniemen ja muiden vanhojen Putous-tähtien sketsihahmoja.

Putous-ohjelman 9. kausi alkaa MTV3:lla la kello 19.30.

Brittisarjan seitsemännen kauden jaksoissa pohditaan tuttuja teemoja –  Adam päättää ottaa seuraavan askeleen suhteessaan ja David havittelee seurapiirikaunotarta.

IS TV-LEHTI:  Apua! Joko Tina (Leanne Best) on tullut raskaaksi? Ja menettääkö Adam (James Nesbitt) jälleen puolisonsa, kun synnytys alkaa hurjalla tavalla? Yhtäkkiä tosin ollaan hulvattomassa musikaaliesityksessä, jolloin katsoja aavistaa, ettei kaikki ole ehkä sitä, miltä näyttää.

Brittiläisen Rimakauhua ja rakkautta -sarjan (Cold Feet) uusi seitsemäs kausi alkaa hauskasti ja jatkuu sympaattisena jaksona, joka tarjoaa hyvää mieltä ja välillä liikutuksenkin hetkiä.

On hienoa, ettei Mike Bullenin luoma sarja ole menettänyt tenhoaan, vauhtiaan eikä sympaattisuuttaan, vaikka näyttelijäporukka on keski-ikäistynyt kunnolla.

Sarjan uuden kauden kaikki seitsemän jaksoa julkaistiin jo C Moressa kerralla, mutta nyt lineaarisenkin television katsojat pääsevät mukaan.

Adam ja Tina ovat siis pari. Juonikuvion pystyi näkemään heti, kun he tapasivat toisensa viime kaudella, jolloin rakastettu sarja palasi kotikatsomoihin 13 vuoden tauon jälkeen. Tuolloin Adam oli kuitenkin menossa naimisiin aivan toisen naisen kanssa.

Nyt podetaan rimakauhua siitä, pitäisikö uusi suhde nostaa seuraavalle tasolle. Keskeisiä kysymyksiä pohditaan myös ystävyyssuhteiden merkityksestä ja urakäänteistä, joissa tapahtuu melkoisia yllätyksiä.

Mainion purevasti tarinassa komppaa mukana viime kaudella isoon rooliin nostettu jälkikasvu aivan omine rimakauhuineen.

Viisikymppisten Adamin, Jennyn (Fay Ripley), Peten (John Thomson), Karenin (Hermione Norris) ja Davidin (Robert Bathurst) elämä on siis yhtä draamaa ja komediaa edelleen Manchesterissa.

Mahtava uutinen on se, että sarjasta on tekeillä tänä keväänä myös kahdeksas kausi.

Rimakauhua ja rakkautta, MTV3 la klo 21.00