Ihmisiä Aulangon näköalatasanteella. Kuva: 4KRS films / Yle Kuvapalvelu
Ihmisiä Aulangon näköalatasanteella. Kuva: 4KRS films / Yle Kuvapalvelu

Rikas tyttö -elokuvan kuvaukset saivat traagisen käänteen Hämeenlinnan Aulangolla.

IS TV-LEHTI: Aikansa filmitähden Sirkka Sarin mystinen kuolema vain 19-vuotiaana on alkuasetelmana Jani Peltosen dokumentaariselle lyhytelokuvalle Savupiippu (2014), joka intoutuu tutkailemaan isojakin kysymyksiä.

Sarin murhenäytelmä on antoisa lähtökohta, koska tästä ohjaaja Valentin Vaalan 1930-luvun lopussa löytämästä näyttelijästä on mukavasti materiaalia niin hänen kolmesta elokuvastaan kuin filmausdokumenteista.

Vielä antoisampaa Peltosen lyhytfilmin kannalta on se, että traaginen onnettomuus tapahtui Hämeenlinnan Aulangolla. Sen 1938 valmistunut loistelias funkishotelli upeine puistoineen oli aikansa seurapiirien muotipaikka.

Sirkka Sari ja Olavi Reimas Rikas tyttö -elokuvan kuvauksissa. Kuva: Sanoma-arkisto
Sirkka Sari ja Olavi Reimas Rikas tyttö -elokuvan kuvauksissa. Kuva: Sanoma-arkisto

Kun Vaalan Rikas tyttö -elokuvan (1939) filmiryhmä oli kuvaustauolla Aulangolla juhlimassa, Sari halusi lähteä hotellin katolle katsomaan heinäkuun lopun kuutamoa. Hän ilmeisesti luuli savupiippua näköalatorniksi, kiipesi piipun päälle, putosi vaaleanvihreässä leningissään sen sisälle ja kuoli.

Aulangon 1938 valmistunut loistelias funkishotelli upeine puistoineen oli aikansa seurapiirien muotipaikka.

Tragedia käydään Savupiipussa varsin yksityiskohtaisesti läpi – mutta lyhytfilmi kuvaa samalla kulttuurihistoriallisesti antoisasti myös Aulangon roolia ”tyylien ja aatteiden näyteikkunana sekä kotimaisen massaturismin syntypaikkana”.

Liekö tapahtuman ajoittuminen kuukautta ennen toisen maailmansodan alkua innoittanut Peltosen laajentamaan muuten kompaktia elokuvaansa myös nykypäivään ulottuviin viitteisiin elämän hauraudesta.

Tässä Savupiippu alkaa haukata ihan turhaan liian isoa kakkua. Olisivatpa nuo filosofiset ulottuvuudet jääneet katsojan oman mielen mahdollisesti täydennettäväksi rikkaan Sari & Aulanko -kuvaston pohjalta.

Savupiippu,Teema & Fem pe klo 13.23

"Jälki-sherlock"

Tänään tv:ssä: Muistatko Suomi-leffatragedian? Filmi kertoo näyttelijästä, joka putosi savupiippuun ja kuoli

Turhaakin turhempi nuoren ihmisen kuolema. Vaikuttaa minusta yleisesti siitä tunnettujen faktojen perusteella joko itsemurhalta tai sitten joltain samanlaiselta kuin nykyajan 'selfie'-nuorten extreme-temppuilulta ( joilla valitettavasti usein on ikävät seuraukset.) Apuna on saattanut olla esim. jonkunasteinen, ihan siis humalatila (oltiinhan tilaisuudessa nautittu alkoholia). Naisen humalatila, varsinkin jonkun nuoren, todennäköisesti jo monien suorastaan palvoman näyttelijättären kuoleman...
Lue kommentti

Jim Carreyn luoma draamakomedia repii huumorinsa 70-luvun stand up -klubien maailmasta.

IS TV-LEHTI: Koomikoiden elämää 1970-luvun Los Angelesissa kuvaava sarja Kuolen nauruun (I’m Dying Up Here, 2016–) on yhdistelmä näppärää sanailua, stand up -komiikkaa ja vakavaa draamaa – jopa kuolemanvakavaa. Sarja näyttää koomikot surullisina klovneina: hahmot ovat ristiriitaisia ja hankaliakin tyyppejä, jotka kilvoittelussa suosiosta näyttävät myös pimeämmät puolensa.

David Flebotte on kirjoittanut sarjan pohjautuen Los Angelesin viihdemaailmasta 70-luvulla kirjoittaneen toimittajan William Knoedelsederin kirjaan. Vuonna 2009 julkaistu kirja kertoi 70-luvulla syntyneen uuden viihdemuodon eli stand up -komiikan ja sen esitaistelijoiden, kuten Andy Kaufmanin, Richard Pryorin ja Jim Carreyn, noususta valokeilaan.

Yksi sarjan tuottajista onkin nykyinen megatähti Jim Carrey. Sarjassa on käytetty Carreyn omia kokemuksia, kuten myös Al Madrigalin, joka on osallistunut sarjan kirjoittamiseen. Madrigal myös näyttelee Edgar Martinezin roolin.

Sarjan hahmot pohjautuvat osittain todellisiin ihmisiin, mutta pääasiassa hahmot ovat fiktiivisiä.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta.

Esimerkiksi komiikan portinvartija, komediaklubin omistaja Goldie (Melissa Leo) perustuu legendaarisen The Comedy Store’s -klubin Mitzi Shoreen. 1972 avattu The Comedy Store oli länsirannikon keidas uusille komiikkakyvyille. Siellä aloittivat uransa muun muassa Jay Leno, David Letterman ja Robin Williams.

Sarja sijoittuu pääosin Goldien komediaklubille, jossa nuoret koomikot kurottavat kohti tähteyttä. Tavoitteena on ponnistaa komediaklubin lavalta The Tonight Show with Johnny Carson -tv-ohjelmaan ja sitä myötä koko Amerikan tavoittavaan tähteyteen.

Ensimmäisen jakson alussa yksi koomikoista saavuttaa tämän virstanpylvään, mutta pian häntä kohtaa tragedia. Tapahtumaketju sysää liikkeelle erilaisia reaktioita muussa porukassa.

Sarjaa on amerikkalaisissa arvioissa kritisoitu siitä, että se tarjoilee turhankin tutun tarinan. Suomalaisyleisölle tilanne on toinen: meille stand up -komiikan alkuajat eivät ole ennalta tuttua huttua.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta. Naiset ja etniset vähemmistöt joutuvat ponnistelemaan valkoisen miehen maailmassa.

Sarjasta on tekeillä toinen kausi.

 Kuolen nauruun, Sub ti klo 23.15

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30