Presidentti Donald Trump kesäkuussa 2017. Kuva: Reuters/Jim Bourg
Presidentti Donald Trump kesäkuussa 2017. Kuva: Reuters/Jim Bourg

Kiinnostavaa dokumentti ruotii presidentti Trumpin persoonaa, vaikka välillä kyllä liipataan läheltä keittiöpsykologiaa.

IS TV-LEHTI: Dokumenttisarja Kasvotusten (Facing, 2016–) pureutuu arkistopätkien ja tuoreiden haastattelujen kautta koko maailman tuntemiin henkilöihin, joista useimmat ovat tavalla tai toisella vallan huipulla: poliitikoihin, popkulttuuri-ikoneihin – jopa huumeparoneihin.

Joskus sama henkilö saattaa kuitenkin sopia useampaan edellä mainituista kategorioista, kuten Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapauksessa.

Trumpille omistetussa jaksossa näkökulma on kieltämättä lähempänä popikonia kuin poliitikkoa.

Syy on selvä: monien on edelleen vaikea käsittää, että Trumpin kaltainen yliampuva hahmo on todellinen, valtaa käyttävä ihminen eikä poptaideperformanssi tai peräisin satiirikon kynästä.

Ohjelmassa käydään läpi Trumpin henkilöhistoriaa ja uraa, mutta valtaosan huomiosta varastaa hänen persoonansa ruotiminen. Haastateltavat, kuten Diilistä tuttu Omarosa Manigault, kertovat omista kohtaamisistaan Trumpin kanssa.

Henkilöistä ja muistoista riippumatta puheissa toistuvat samat luonteenpiirteet, jotka Trumpiin on usein liitetty: röyhkeys, opportunismi, ahneus. Kiinnostavaa, vaikka välillä liipataan läheltä keittiöpsykologiaa.

Eräs haastateltava vertaa Trumpia Perhe on pahin -sarjan öykkärimäiseen Archie Bunkeriin, joka vain sattuu olemaan miljardööri. Siinä on kieltämättä jotain osuvaa.

Kasvotusten,National Geographic su klo 21.00

Teema-illan tähtenä nähdään persoonallinen taiteilija Mika Rättö.

IS TV-LEHTI: Persoonallinen porilainen, Mika Rättö, on tunnettu musiikillisista, kirjallisista ja elokuvallisista repäisyistään. Onko oltava kajahtanut, jos haluaa tehdä elokuvan viinasieposta samuraista Meri-Porissa?

Kun seuraa Rätön tekemisiä, kuuntelee rujon kuulasta Kuusumun Profeetta -yhtyettä tai kulttibändi Circleä, lukee kummista kuiskaajista Tihkuluodolla ja katselee Reposaarelaisen ilmeilyä valkokankaalla, vakuuttuu asiasta. Tässä on mies, joka ei pelkää itseään.

Rättö vahvistaa saman Teema-illan kokonaisuuden päättävässä dokumentissa. On luotettava luovuuden ryöpsähtämiseen ja seurattava sitä rohkeasti ja röyhkeästi. Vaikka idea olisi tuhoon tuomittu, voi siitä hioutua helmi. Lapsen usko vie aina eteenpäin.

Rättö, taiteilijaperheen kasvatti ja ”kirjailijaksi kasvanut” muusikko, kehottaa taistelemaan epävarmuutta vastaan. Hampaat irvessä sähköasentajaksi valmistunut Rättö löysi elämän suunnan iltataidekoulun käymisen jälkeen. Sittemmin hän on kulkenut täysin omia polkujaan.

Rättö on vaikuttanut sellaisissa yhtyeissä kuin Circle, Eleanoora Rosenholm, Kuusumun Profeetta, Ektroverde sekä Röyhkä, Rättö ja Lehtisalo. Ja pitihän elokuvaurakin käynnistää.

Rättöä ei ole juuri kiinnostanut elokuvan vastaanotto. Hän tekee asioita itselleen.

Samurai Rauni Reposaarelainen (2016) herätti häkeltynyttä huomiota. Kolmessa vuodessa ja 50 000 eurolla tehty ”surrealismivaikutteinen undergroundelokuva” oli unelman toteutuminen. Kun touhuun lähdettiin, lähdettiin koko sielulla. Meno oli tekijöiden mukaan pääosin puhdasta kaaosta.

Taiteilijaryhmä Moderni Kanuuna tuotti projektin huokaillen ja nauraen. Elokuvatuottajaksi ryhtynyt Harri Sippola kertoo katsoneensa ensi töikseen Wikipediasta, mitä elokuvatuottaja tekee. Ja sitten tehtiin.

Hupaisaksi meni ensi-iltakin. Leffa piti ensin esittää meriporilaisen saaren villeille lampaille. Mufloneita ei kuitenkaan kiinnostanut, vaan ne juoksivat karkuun. Seuraavaksi arvottiin yhdeksän ihmistä ja kuljetettiin saareen. Rauni-elämyksen lisäksi he saivat kalasoppaa ja luontoretken. Filmiryhmä saunoi onnekkaiden kanssa keskellä merta.

Rättöä ei ole juuri kiinnostanut elokuvan vastaanotto. Hän tekee asioita itselleen. Kaikesta työstä on voitava nauttia. Hän on silti kertonut, ettei pidä esiintymisestä. Se auttaa, kun uppoutuu juuri oikeaan maailmaan, inspiroituu. Silloin muutkin inspiroituvat.

Rättö on suominut elokuva-alaa liian turvallisuushakuiseksi. Siksi Raunin katsominen on kaikkea muuta kuin turvallista. Rättö välttelee kompromisseja. Ja kouluja – itse on paras olla oma seppänsä.

Tai samurainsa!

 Samurai Rauni Reposaarelainen, Teema & Fem la klo 21.01

 Näin syntyi Samurai Rauni Reposaarelainen, Teema & Fem la klo 22.26

 KC: Rättö - Porin samurai, Teema & Fem la klo 23.00

 

Kolmiosaisessa tosi-tv-sarjassa showtanssiryhmä yrittää löytää rytmin.

IS TV-LEHTI: Kolmeosainen tosi-tv-sarja Viva Girls (2015) kertoo norjalaisen Anetten tehtävästä perustaa Viva Girls -showtanssiryhmä Mallorcalle yökerhoon. 20–30-vuotiaiden tanssijanaisten joukossa keikistelee myös suomalainen, puhelias Paula.

Viva Girls -avausjaksoa katsellessa ei heti keksi perusteluja tällaiselle ohjelmalle. Anetten huomiosta kilpailevien kaunottarien selvästi käsikirjoitetut roolit kiusaavat, eivätkä kameralle suoraan lausutut epäuskottavat repliikit helpota piinaa. Kun vielä tanssiminenkin on toistaiseksi vaatimatonta liikehdintää, jää kummastelu päällimmäiseksi tunteeksi.

Ilmeisesti sarjassa on haettu kiihkeätä kilpailumeininkiä, ja draaman kaaren huipentumista siihen hetkeen, kun askeltavista naisista tiukkojen harjoitusten loputtua kuoriutuu upea showtanssiryhmä. Jo ensimmäinen jakso pistää epäilemään sekä sitä että sarjan tekijätiimin ammattimaisuutta.

Tekijämaaksi on ilmoitetty Yhdysvallat ja ohjaajaksi Eivind Taksrud. Tuottajana on showkonsepti VivaWorldin perustaja Anette Viva, joka tanssijaryhmääkin tässä perustaa.

Sarjan anniksi jää upeiden maisemien ja kauniiden naisten ihailu. Tanssijoita ovat Paulan lisäksi bulgarialainen Betina, latvialainen Helena ja espanjalainen Tiffany. Omatoimisen Paulan ansiosta ryhmään liittyy uutta verta, mikä muissa aiheuttaa puolestaan pahaa verta, ainakin käsikirjoituksen mukaan.

Viva Girls, Frii pe klo 20.00