Paula Vesala veti viime kesänä Ruisrockissa hurmaavan keikan. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Paula Vesala veti viime kesänä Ruisrockissa hurmaavan keikan. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Karismaattisen Paula Vesalan keikat ovat aina elämyksiä.

Paula Vesalan viime kesän Ruisrock-keikka nostatti kylmiä väreitä ja tanssitti samaan aikaan. Keväällä ilmestyneen Vesala-albumin biisit, kuten Tequila, Älä droppaa mun tunnelma, Ei pystyny hengittää, toimivat livenä siinä missä levylläkin.

13 vuotta sitten radiossa pauhasi Paula Vesalan ja Mira Luodin muodostaman PMMP:n hittirenkutus Rusketusraidat. Vuoden päästä parivaljakkoa ei muista enää kukaan, uumoilivat monet.

Ensivaikutelma kuitenkin petti.

PMMP:stä kasvoi 11 vuotta kestäneen uransa aikana 2000-luvun tärkein kotimainen popyhtye. Energistä duoa palvoivat sekä ostava yleisö että kriitikot, ja bändin seitsemää studioalbumia myytiin yli 400 000 kappaletta. Jori Sjöroosin sävellysten ohella kehuja keräsivät etenkin Paula Vesalan sanoitukset.

PMMP soitti viimeisen keikkansa loppuunmyydyssä Helsingin jäähallissa lokakuussa 2013. Sen jälkeen Vesalan sävelkynästä alkoi irrota lauluja myös monille muille kotimaisille eturivin artisteille.

Vain elämää nosti profiilia

Syksyllä 2014 Vesala nähtiin Vain elämää -sarjan kolmannella kaudella. Ohjelma nosti hänen profiiliaan erityisesti monipuolisena ja monet tyylilajit taitavana muusikkona. Tätä kuvaa ainoastaan vankisti viime keväänä julkaistu, moderneihin tanssibiitteihin nojannut Vesala -albumi.

Eikä hänen repertuaarinsa kangistu pelkkään musiikkiin.

Vesala on opiskellut dramaturgiaa Teatterikorkeakoulussa, musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa ja teatteri-, elokuva- ja televisioalaa Kalifornian yliopistossa. Hän on lisäksi tehnyt näyttäviä elokuvarooleja.

”Suomen lahjakkain nainen”, julisti hittiradiokanava NRJ Vesalasta viime vuoden syksynä.

Haastatteluissa Paula Vesala, 34, on kertonut näkevänsä itsensä aivan toisessa valossa. Muiden silmissä teräväsanainen, suvereeni ja itsevarma taiteilija on sanonut kärsineensä riittämättömyyden tunteesta lähes koko elämänsä ajan.

Paljastus oli yllättävä, sillä Vesala on pitänyt yksityiselämänsä aina visusti omanaan. Ehkäpä juuri samasta syystä muutaman viikon takainen uutinen Vesalan ja Rasmus-yhtyeen laulajan Lauri Ylösen avioerosta tuli monille suurena yllätyksenä.

Ruisrock: Vesala TV2 la klo 22.05.

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00