Huipputuottajat ovat tähtiä tähtien takana. Soundbreaking-dokkarisarja vie katsojan tuottajuuden kulisseihin.

IS TV-LEHTI: Kukapa ei tietäisi nimiä The Beatles, The Beach Boys, Michael Jackson, Madonna tai Adele? Sen sijaan Don Was, Rick Rubin tai George Martin ovat tuttuja nimiä lähinnä pop-musiikkia aktiivisemmin seuraaville. He ovat huipputuottajia, tähtiä tähtien takana.

Soundbreaking-sarja kertoo popmusiikin kehityksestä nimenomaan musiikin tallentamisen kautta. Se päästää ääneen paitsi suuret artistit myös muut lahjakkuudet hittien takana: tuottajat ja teknikot. Studioiden magiikkaa on avaamassa yli 150 artistia, tuottajaa ja musiikillista innovaattoria.

Sarja ei ole kuitenkaan mitään kuivakkaa hifistelyä, vaan mukana on muhkeita ja kiehtovia tarinoita hittien synnystä. Se saa kuuntelemaan tuttuja klassikkokappaleita uudella korvalla.

Dokumenttisarjan yhtenä tuottajana on toiminut legendaarinen George Martin, joka keksi lisätä jouset Paul McCartneyn Yesterday-sävellykseen. Beatlet olivat ensin epäileväisiä ratkaisun suhteen: tuolloin viulut ja muu klassiseen musiikkiin viittaava oli outo, jopa epäilyttävän snobistinen yhdistelmä popmusiikkiin. Nykyään jouset ovat varsin tavanomainen osa popkappaleita, eikä niiden muinaista vallankumouksellisuutta enää osaa muistaa.

Soundbreaking jatkaa kunnialla Teeman laadukkaiden musiikkidokumenttisarjojen jatkumoa, lähin vertailukohta on Rockin klassikkolevyt -sarja. Se on yhtä aikaa viihdyttävä ja yleissivistävä.

Musiikin tallentamisen kautta avautuu samalla myös kulttuurihistoriaa. Esimerkiksi Sun Recordsin Sam Phillips kertoo, kuinka hän oli hulluna mustaan musiikkiin, mutta tiesi, että sen läpilyömiseksi tarvittaisiin valkoinen mies. Kun hän löysi Elviksen ja kiskoi tämän epävarmuuden alta esiin kuninkaan, hän tiesi löytäneensä etsimänsä.

Jaa mikä tuottaja?

Kuten ensimmäisessä jaksossa kysytään, mitä ihmettä tuottaja oikein tekee? Tuottajan kuvaillaan olevan tekijä, joka kaivaa esiin artistin täyden potentiaalin. Tuottaja luo turvallisen ympäristön, jossa on helppo kokeilla ja myös epäonnistua. Johnny Cashin vanhoilla päivillä uudestaan tähdeksi tehnyt tuottaja Rick Rubin kertoo, että tuottajan on oltava myös terapeutti tähdelle.

Monet tuottajat kuvaavat työtään maalauksen tekemiseksi. Kun studiolaitteet ovat kehittyneet, on loputtomien vaihtoehtojen pyörittelystä tullut mahdollista. Tuottamisesta tuli pelkän tallentamisen sijaan musiikilla maalaamista, taidelaji itsessään.

Kriittisiäkin äänenpainoja kuullaan. Katosiko osa musiikin taikaa tai aitoutta ylituottamiseen? Pystyykö kuka tahansa simpsakka nuori kohoamaan poptähdeksi tuotantoteknisillä kikoilla?

Tällä hetkellä suurimman väittelyn keskellä on Auto-Tune, tietokoneohjelma, jolla saa muokattua laulun virettä tai soundia esimerkiksi robottimaisempaan suuntaan. Monen mielestä uusi tekniikka vain mahdollistaa uudet suunnat ja kokeilut.

Erityisen kiinnostava onkin sarjan kolmas osa, joka käsittelee lauluääntä ja sen tallentamista – onhan ihmisen ääni popkappaleen sielu. Tekniikka, tunne ja omaperäisyys – niiden yhdistelmästä syntyy laulusoundi, joka koskettaa.

Soundbreaking, Teema su klo 21.00

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00