Kun Ilppo Pohjola teki dokumenttielokuvan Tom of Finlandista vuonna 1991, sitä oli vaikea saada Ylen ohjelmistoon.

IS TV-LEHTI: Taiteilija ja elokuvantekijä Ilppo Pohjola, miten päädyit tekemään dokumentin Tom of Finlandista?

– Asuin Lontoossa 1980-luvun puolessavälissä. Tuolloin ainoa Suomeen liittyvä asia, johon törmäsin, oli Tom of Finland. Vakuutuin siitä, miten pyyteettömästi ja pieteetillä Touko Laaksonen teki taidetta omasta näkökulmastaan ja pysyi aina uskollisena omille moraalisille valinnoilleen. Menin tapaamaan häntä ja ehdotin, että tekisimme elokuvan hänen elämäntyöstään. Pari vuotta siinä meni, ennen kuin hän vakuuttui elokuvan motiiveista ja luonteesta.

Mitkä olivat elokuvan suurimmat haasteet?

– Varmaankin se, että elokuva ylipäätään pääsi Ylen ohjelmistoon. Käytiin paljon spekulaatiota siitä, voiko elokuvaa ja sen kuvamateriaalia esittää televisiossa sellaisenaan. Sen aikaiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin Tom of Finlandin piirrokset ja niiden esittämä maailmankuva olivat vielä poikkeuksellisen radikaaleja.

Mitkä olivat kohokohdat?

– 1990-luvun taitteessa Tom of Finland oli vielä melko tuntematon nimi, ja ennen elokuvan ilmestymistä hän ei ollut kertaakaan ollut julkisuudessa esillä laajemmin. Itselleni oli tärkeää, että saimme taltioitua hänen elämäntyönsä nimenomaan hänen omasta näkökulmastaan mitään sievistelemättä tai kaunistelematta. On ilahduttavaa, että 25 vuoden aikana elokuvaa on esitetty kymmenissä eri maissa, ja se jatkaa edelleen elämäänsä.

Touko Laaksosen kädenjälki on ainutlaatuinen. Kuva: Touko Laaksonen / Yle kuvapalvelu
Touko Laaksosen kädenjälki on ainutlaatuinen. Kuva: Touko Laaksonen / Yle kuvapalvelu

Minkälainen henkilö Touko Laaksonen oli?

– Saattaa tietysti kuulostaa kliseiseltä sanoa kuuluisasta kuolleesta taiteilijasta, että hän oli hieno ihminen, pyyteetön taiteilija ja niin edelleen. Mutta tässä tapauksessa kaikki se pitää paikkansa. Hän seurasi uskollisesti omia arvojaan ja pyrki vaikuttamaan tekemisellään niihin asioihin, joita piti tärkeinä.

Uskotko dokumentin lisänneen suvaitsevaisuutta Suomessa?

– Kai se ainakin jossain määrin avasi ihmisten silmiä, että on myös toisenlaisia tapoja nähdä ja kokea maailmaa.

Viime vuosina Tom of Finland on löytänyt tiensä sekä postimerkkeihin, liinavaatteisiin että elokuvateatteriin. Mistä tämä kertoo?

– Ehkä se kertoo siitä, että se maailmankuva, jota Tom of Finlandin piirroksissa esitellään, on tietyllä tapaa arkipäiväistynyt. Uskon näiden kaikkien ilmiön ympärille rakentuneiden asioiden kuvaavan suomalaista yhteiskuntaa laajemminkin.

Dome Karukosken Tom of Finland -elokuvaa on kritisoitu aiheensa turhasta silottelusta. Miten itse näet asian?

– No, en ole oikeastaan muuta mieltä kuin että jokainen tekee omannäköistänsä elokuvaa omien tarpeidensa ja näkemyksensä kautta. Dome Karukoski on tehnyt tietynlaisen elokuvan ja minä toisenlaisen. Molemmilla on oma arvonsa.

Daddy and the Muscle Academy, Teema pe klo 23.25

Uutuussarjassa Lea, 74, ja Pentti, 91, haluavat oppia tietokoneen käyttöä. Apuun saapuu muotiblogaajana tunnettu naaG.

IS TV-LEHTI: 91-vuotias Pentti on yksi tulevan kevään tv-tähdistä uutuusohjelmassa Seniorit somessa.

Pentti haluaa oppia käyttämään paremmin internetiä – erityisesti hän haluaisi oppia lähettämään valokuvia sekä soittamaan videopuheluita omalle rakkaalleen Lealle, 74.

– Pentille pitäisi saada Skype. Se on asennettu sinne koneelle, mutta se ei ole jotenkin toiminnassa, Lea selvittää uutuusohjelmassa.

”Me jäämme ihan nuijiksi, kun tulee pienikin este.”

Pentti ja Lea saavat apua nettiajan konkarilta, videobloggaaja eli tubettaja Janne Naakalta. Hän on yksi niistä nuorison fanittamista tubetähdistä, jotka opettavat kevään aikana senioreita netin käytössä.

– Tämä on tosi pinnalla oleva aihe, kun monesti seniorit jäävät asioiden ulkopuolelle, sillä monet asiat tapahtuvat nykyään netissä, Janne sanoo.

– Hienoa ohjelmassa on myös se, että saan viettää aikaa senioreiden kanssa. Vaikka opetan heitä, uskon, että opin heiltä jopa itse enemmän.

Pentti ja Lea osoittautuvat niin mainioiksi senioreiksi, että Janne haluaisi tehdä heistä jopa tubettajia. Kumpikin osoittautuu hyvin humoristiseksi persoonaksi.

– Voin itsekin ottaa oppia 91-vuotiaan Pentin elämänasenteesta: hän on niin myönteinen kaikessa, ja netin opettelussakin hän on ollut tosi kärsivällinen, Janne kehuu.

Netin opettelussa lähdetään liikkeelle ihan perusasioista, sillä Pentillä ja Lealla on monta pulmaa.

– Me jäämme ihan nuijiksi, kun tulee pienikin este. Emme pysty sitä ratkaisemaan. Kun yritän googlata jotain, niin olen ihan torvi niissä asioissa, kiteyttää Lea ongelmat.

”Penallahan tuo Facebookin käyttö on hyvin vilkasta. Siellä tulee sydämiä, ja naiset laittaa Penalle, että ihana Pena.”

Facebook nousee myös pariskunnan keskustelunaiheeksi.

– Penallahan tuo Facebookin käyttö on hyvin vilkasta. Siellä tulee sydämiä, ja naiset laittaa Penalle, että ihana Pena, Lea kertoo.

– Mutta olen sanonut niille, että ei saa laittaa, kun olen yhden naisen mies, Pena jatkaa.

61 vuotta aviossa ollut Pentti oli pitkään yksin vaimonsa kuoltua, mutta lähti lopulta lastensa painostuksesta ulos seuraelämään ja löysi Lean.

He ovat pitäneet yhtä kuusi vuotta ja vierailevat toistensa luona päivittäin. Nyt he haluaisivat oppia soittamaan toisilleen videopuheluita.

Yhdessä he myös miettivät, millaisilla filttereillä Pentti saisi rypyt häviämään.

Janne tuo pariskunnalle tabletit, joilla Pentti ja Lea opettelevat FaceTime -puheluita ja muiden applikaatioiden käyttöä, kunhan oppivat ensin tabletin pyyhkäisytekniikan ja saavat laitteen auki. Yhdessä he myös miettivät, millaisilla filttereillä Pentti saisi rypyt häviämään.

Erityisen iloisiksi Lea ja Pentti tulevat, kun he tekevät yhteisen YouTube-videon Jannen kanssa.

– Näitä haluamme tehdä lisää!

Seniorit somessa, TV1 to klo 20.00

Tubettaja Janne Naakan vinkit netin opetteluun:

1. Hanki toimivat laitteet.

Jos kotona on useampi laite, laitteiden on hyvä olla samanmerkkiset, jotta ne saa synkronoitua helposti keskenään.

2. Muista kärsivällisyys.

Vaikka joku asia menisi väärin, älä mene paniikkiin äläkä painele kaikkia nappuloita. Se pahentaa tilannetta.

3. Pyydä rohkeasti apua.

Uuden laitteen tai toiminnon opettelu on kaikille aluksi vaikeaa. Monille voi olla iso kynnys opetella uusi asia, mutta pyydä rohkeasti apua.

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00