Jane Kennedy (Claire Goose) ja DS Davey Higgins (Matt Bardock). Kuva: Yle Kuvapalvelu
Jane Kennedy (Claire Goose) ja DS Davey Higgins (Matt Bardock). Kuva: Yle Kuvapalvelu

Uusi BBC-sarja Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija on tunnelmaltaan kotikutoinen.

IS TV-LEHTI: Pienen englantilaisen rannikkokaupungin kuolinsyyntutkija on palannut kiireisten Lontoon-vuosiensa ja eronsa jälkeen kotipaikkakunnalleen mukanaan teiniangstinen tytär. Perheeseen kuuluu myös Janen reilu äiti uuden miesystävänsä kanssa.

Vaikka hetimmiten tapahtuu selittämätön kuolema – nuori poika on pudonnut tornista – ei lämpöinen tunnelma oikein kertaakaan synkkene.

Nuoriso bailaa rannalla, ystävykset juttelevat pubissa, perheväkivaltaa on, mutta ehkä kaikki kääntyy hyväksi. Monenlaista pientä ja suurta sattuu. Tulee mieleen jopa nykyaikaan siirretty Sydämen asialla. Tällä tyylillä sarja kutsuu ihastumaan hahmoihinsa.

Sally Abbottin käsikirjoittaman rikossarjan tyyli on vastavetoa muodikkaalle nordic noirille, jossa hymyileminen tai auringonpaiste ovat kerta kaikkiaan kiellettyjä tehokeinoja.

Vain lähetysajankohta ihmetyttää. Yleensä vastaavat sarjat esitetään päiväsaikaan. TV1:n tärkeä ohjelmapaikka klo 17.10 olisi ollut sarjalle omiaan, myös katsojien kannalta.

Jämäkkä Jane ja eksä

Claire Goose esittää jämäkästi Janea. Hän haluaa sekä hoitaa työnsä että Beth-tyttärensä, jota näyttelee kiinnostava tulokas Grace Hogg-Robinson. Rinnallaan kuolinsyyntutkijalla on entinen heila, nykyinen ylikomisario Davey (Matt Bardock) sekä melko epäsovinnainen apuri Clint (Oliver Gomm).

Janen Judith-äitinä nähdään rehevä Beatie Edney (muistetaan muun muassa Poldarkin Prudie-piikana) ja tämän pubi-isäntämiehenä Ivan Kaye (muun muassa Holby Cityn sairaala ja Viikingit).

Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija, TV1 la klo 23.15

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00