Katsojan oppaana matkalla Kekkosen elämään toimii Jari Tervo. Kuva: Ylen kuvapalvelu
Katsojan oppaana matkalla Kekkosen elämään toimii Jari Tervo. Kuva: Ylen kuvapalvelu

Jari Tervon dokumenttisarjassa selvitetään, millainen mies Urho Kekkonen oli.  – Vasta dokumenttia tehdessä minulle valkeni, että tiedämme ehkä noin puolet Kekkosen toiminnasta, Tervo sanoo.

IS TV-LEHTI:  ”Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa, mutta miten käy Kekkoselta rock 'n roll?” kyseli M. A. Nummisen luotsaama underground-yhtye Suomen Talvisota 1939–1940.

Numminen esitti kysymyksensä 1970-luvun alussa. Silloin, kun Urho Kekkonen oli kolmatta kauttaan Suomen presidenttinä ja voimansa tunnossa. Kekkosen kolmatta presidenttikautta nimittäin jatkettiin poikkeuksellisesti. Kauden oli aluksi tarkoitus jatkua vain vuoteen 1974. Tammikuussa 1973 säädettiin kuitenkin poikkeuslaki, jolla kautta jatkettiin neljällä vuodella.

Kekkosesta on kirjoitettu paljon. Hän jopa huolehti itse arkistojensa tallentamisesta tutkijoiden käyttöön.

Nyt Kekkoseen tarttuu kirjailija Jari Tervo, joka ajoi jopa ohjelmansa kunniaksi päänsä kaljuksi. Tervo on tehnyt Kekkonen-dokumenttisarjan, joka alkaa TV1-kanavalla tänään.

Sarjaa on suunniteltu jo pitkään. Tuottaja Antti Seppänen otti Tervoon yhteyttä ensimmäisen kerran jo kolmisen vuotta sitten. Tervon valinta dokumentin tekijäksi voidaan katsoa eräänlaiseksi jatkeeksi Myyrä-romaanille, jota tehdessä Tervo tutustui Kekkoseen hyvin tarkkaan.

– Myyrän aikaan luin kaiken, mitä Kekkosesta käsiini sain. Urho oli erittäin mielenkiintoinen hahmo, Tervo kertoo.

Entinen Uutisvuodon kapteeni kokee, että paluu televisioon Kekkosen myötä sopii hyvin hänen pirtaansa.

– Ei mulla ole hirveitä haluja mennä enää mihinkään paneelishow’hun mukaan.

Tervo kertoo Kekkosen olevan monelle ikäiselleen sukupolvikokemus.

– Kun Mauno Koivistosta tuli presidentti, olin elänyt 23 vuotta elämästäni, ja Kekkonen oli ollut aina presidentti. Vuoden 1978 presidentinvaalissa äänestin Kekkosen valitsijamiestä. Yksi enoistani sanoi, että oli suunnitellut äänestävän Eino Haikalaa (Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen ehdokas). Herranjumala, minusta tuntui, että onko tämä edes sallittua, Tervo nauraa muistolle.

Kekkonen on ohittamaton hahmo. Hän ei ollut enää yksi presidentti presidenttien joukossa.

Kekkonen hyödynsi aikoinaan omia idänsuhteitaan myös sisäpolitiikassa. Kekkosta on toki myös kritisoitu Suomen hankalan aseman hyödyntämisestä henkilökohtaisen edun tavoittelussa. Kekkosen kuoltua hänestä alettiin kirjoittaa vapaammin. Myös idänsuhteita uskallettiin arvioida uudelleen.

– Hän oli suurmies, ja sitä sun tätä. Vasta dokumenttia tehdessä minulle valkeni, että tiedämme ehkä noin puolet Kekkosen toiminnasta. Meillä on vain pieniä nokareita Kremlin arkistoista, ja sieltä tuskin löytyy sopimusta, jossa lukee vakoojan värväys: Urho Kekkonen. Mutta muuta paperia löytyy, joista käy ilmi, että yhteistyö oli syvää. Jopa liian syvää, Tervo näkee.

– Kekkonen on ohittamaton hahmo. Hän ei ollut enää yksi presidentti presidenttien joukossa.

Kekkonen, TV1 ti klo 20.00

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30

Parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. 

IS TV-LEHTI:  Iloinen puheensorina käy Akun Tehtaalla Ylöjärvellä yleisön asettuessa paikoilleen lavan eteen asetelluille tuoliriveille. Käynnissä ovat Napakympin kuvaukset. Sarja teki paluun viime syksynä 15 vuoden tauon jälkeen. Napakymppi oli kirjaimellisesti täysi napakymppi, joka keräsi parhaimmillaan liki miljoonayleisön.

Nyt parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. Amorin nuolet sinkoilevat tänä keväänä sunnuntaisin parhaaseen katseluaikaan.

Kari Salmelaisen saappaisiin hypänneellä Janne Katajalla on juontajana ohjelmassa tärkeä rooli. Hän toimii seremonianmestarina, joka ohjaa keskustelua ja kuittailee hyväntahtoisesti osallistujien vastauksille. Komiikkaa syntyy väkisinkin oudoista kysymyksistä ja tahattoman hassuista vastauksista. Yleisössä hurrataan, kun Kataja ja hänen työparinsa pianisti Lenni-Kalle Taipale astuvat estradille. 

”Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun.”

Voiko tv-ohjelmasta löytää tosirakkauden? Näin uskovat ainakin ohjelmassa itsensä likoon laittavat. Viime syksyn saldo parinmuodostuksessa jäi tosin melko laihaksi, ja moni orastava romanssi nuupahti heti Napakymppi-matkan jälkeen.

– Mielestäni kilpailijoilla on ollut oikeat motiivit ohjelmaan lähtiessä. Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun. Vieraan ihmisen kanssa reissuun lähteminen jos mikä on seikkailu, Janne Kataja sanoo.

Ohjelmassa kumppania haetaan keskustellen, ei ulkonäköperustein.

– Uskon, että kun saadaan enemmän pareja prosessiin, niin kyllä tulee täysosumiakin. Se riittää, jos vaikka 40 parista yksi jatkaa yhdessä. Se on sitten Napakympin napakymppi! Kataja hymyilee.

Lenni-Kalle Taipale on samaa mieltä, vaikka tv-ohjelma on parisuhteen muodostukselle melko erikoinen ympäristö.

– Ihmiset ovat mukana aika tosissaan. Toki pitää olla pilkettä silmäkulmassa, mutta ei kukaan ole tullut tänne hakemaan vain ruutuaikaa.

Napakymppi, Nelonen su klo 20.00