Afrikan Tähti -pelilauta on muuttunut vuosien saatossa hieman. Kuva: Yle kuvapalvelu
Afrikan Tähti -pelilauta on muuttunut vuosien saatossa hieman. Kuva: Yle kuvapalvelu

Afrikan Tähden keksijä Kari Mannerla aloitti pelin aina itse Tangerista.

IS TV-LEHTI: Hannu Oraviston ohjaama ja käsikirjoittama dokumentti Kuka keksi Afrikan tähden esitetään nyt uusintana. Uusinta on ihan paikallaan, sen verran kiinnostava on puolituntinen dokumentti Kari Mannerlasta. Vuonna 1936 syntynyt Mannerla menehtyi syöpään 2006.

Vuonna 1949 vasta 19-vuotias Mannerla tarjosi kustantajalle lautapeliä, josta tuli oikea klassikko: Afrikan tähti. Vuosikymmenten saatossa peliä on myyty miljoonia kappaleita Pohjoismaissa. Hän loi pelin aikana, jolloin monet Afrikan maat eivät olleet vielä itsenäistyneet.

Maantieteellisesti peli ei olekaan tarkka. Mannerla iloitsee, että yhtään syytöstä pelin minkäänlaisesta rasistisuudesta hän ei ole kuullut, vaikka pelin yksi paikka onkin Orjarannikko.

Mannerla paljastaa parhaan strategian pelaamiseen. Paljon on väliä sillä, aloittaako pelin Kairosta vai Tangerista. Mannerla itse aloittaa aina Tangerista, sillä Marokkoon pääsee heittämällä kakkosen tai suuremman. Sen jälkeen hän lentää suoraan Kultarannikolle: jos sieltä löytyy timantti, rahat saa tuplana. Mannerla pyrkii myös pääsemään ensimmäisenä Kapkaupunkiin, jolloin tiedossa on rahapalkinto. 

– Olen saanut joskus jopa keskellä yötä puhelun, että mitäs nyt tehdään, kun saarella tuli rosvo eikä ole rahaa laivamatkaan, Mannerla muistelee.

Rahasta Mannerla ei muuta puhu kuin että pelistä sai mukavasti sivutuloja vuosien varrella.

Paukkupommibisnestä ja askartelua

Jo ennen Afrikan tähteä Mannerla oli suunnitellut useita lautapelejä, askartelukirjan ja hoidellut pientä paukkupommibisnestä. Mannerla arvioi, että vuodet 10–20-ikäisenä olivat hänen luovinta aikaansa.

Mutta ei tahti hiljentynyt sittenkään. Helsingin Kaisaniemessä kasvanut Mannerla päätyi mainosalalle. Tie menestykseen avautui nopeasti. 20-vuotiaaana hän oli päällikkö, 30-vuotiaana johtaja ja 40-vuotiaana hallituksen puheenjohtaja.

– Vähän liiankin huima tahti taisi olla, Mannerla tuumii.

Viisikymppisenä levoton mies halusi jo eläkkeelle, ja kaupunkilainen toisessa polvessa vetäytyi maaseudun rauhaan. Luonnon keskellä eläminen oli hänen mukaansa ”makeaa elämää”.

Ohjaaja Oravisto on tehnyt viisaan päätöksen antaa Mannerlan puhua läpi dokumentin, mutta olisi ollut kiinnostavaa kuulla myös miehen tunteneiden mietteitä tästä luovasta persoonallisuudesta.

Muisti: Kuka keksi Afrikan tähden, TV1 to klo 20.00

Muokattu 24.5.2017 klo 14.20. Lisätty ingressi.

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30

Parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. 

IS TV-LEHTI:  Iloinen puheensorina käy Akun Tehtaalla Ylöjärvellä yleisön asettuessa paikoilleen lavan eteen asetelluille tuoliriveille. Käynnissä ovat Napakympin kuvaukset. Sarja teki paluun viime syksynä 15 vuoden tauon jälkeen. Napakymppi oli kirjaimellisesti täysi napakymppi, joka keräsi parhaimmillaan liki miljoonayleisön.

Nyt parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. Amorin nuolet sinkoilevat tänä keväänä sunnuntaisin parhaaseen katseluaikaan.

Kari Salmelaisen saappaisiin hypänneellä Janne Katajalla on juontajana ohjelmassa tärkeä rooli. Hän toimii seremonianmestarina, joka ohjaa keskustelua ja kuittailee hyväntahtoisesti osallistujien vastauksille. Komiikkaa syntyy väkisinkin oudoista kysymyksistä ja tahattoman hassuista vastauksista. Yleisössä hurrataan, kun Kataja ja hänen työparinsa pianisti Lenni-Kalle Taipale astuvat estradille. 

”Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun.”

Voiko tv-ohjelmasta löytää tosirakkauden? Näin uskovat ainakin ohjelmassa itsensä likoon laittavat. Viime syksyn saldo parinmuodostuksessa jäi tosin melko laihaksi, ja moni orastava romanssi nuupahti heti Napakymppi-matkan jälkeen.

– Mielestäni kilpailijoilla on ollut oikeat motiivit ohjelmaan lähtiessä. Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun. Vieraan ihmisen kanssa reissuun lähteminen jos mikä on seikkailu, Janne Kataja sanoo.

Ohjelmassa kumppania haetaan keskustellen, ei ulkonäköperustein.

– Uskon, että kun saadaan enemmän pareja prosessiin, niin kyllä tulee täysosumiakin. Se riittää, jos vaikka 40 parista yksi jatkaa yhdessä. Se on sitten Napakympin napakymppi! Kataja hymyilee.

Lenni-Kalle Taipale on samaa mieltä, vaikka tv-ohjelma on parisuhteen muodostukselle melko erikoinen ympäristö.

– Ihmiset ovat mukana aika tosissaan. Toki pitää olla pilkettä silmäkulmassa, mutta ei kukaan ole tullut tänne hakemaan vain ruutuaikaa.

Napakymppi, Nelonen su klo 20.00