Ohjelman asiantuntijat Kari Kanala, Maaret Kallio ja Mikael Saarinen saavat jännittää, löytävätkö heidän valitsemansa parit yhteisen sävelen. Kuva: Ava
Ohjelman asiantuntijat Kari Kanala, Maaret Kallio ja Mikael Saarinen saavat jännittää, löytävätkö heidän valitsemansa parit yhteisen sävelen. Kuva: Ava

Kuusi rohkeaa sinkkua on taas valmis kokeilemaan avioliittoa tuntemattoman kanssa.

Taas on löytynyt kuusi rohkeaa ihmistä, jotka sanovat ”tahdon” pari minuuttia sen jälkeen, kun ovat luoneet ensisilmäyksen toisiinsa. Tai kyllä heitä varmasti löytyi enemmänkin - paljon enemmän kuin viime vuonna – mutta Ensitreffit alttarilla -sarjan uuden kauden ensimmäisessä jaksossa nähdään, ketkä kolme miestä ja kolme naista asiantuntijat ovat päätyneet valitsemaan toisilleen.

Uuden kauden sinkut ovat yhtä lukuun ottamatta jälleen yli kolmekymppisiä useaan kertaan rakkaudessa pettyneitä, melko tavallisia suomalaisia.

Herkkikseksi luonnehdittava Sari, 34, ja arkista rakkautta ja kumppanuutta etsivä Antti, 35, ovat molemmat olleet sinkkuina melko vähän aikaa, Sari viisi kuukautta ja Antti yhdeksän kuukautta.

Kauden nuorimmasta parista Tanja, 29, on ollut sinkkuna pari vuotta ja Roni, 27, viisi vuotta. Asiantuntijat pitävät heitä paperilla täydellisenä parina toisilleen. Heitä yhdistää ainakin se, että molemmat tunnustautuvat nirsoiksi kumppanin suhteen.

Kolmannella parilla, hevosia harrastavalla Marilla, 34, ja maastopyörän selässä viihtyvällä Jounilla, 35, on yllättävän erilainen tausta. Jouni on ollut vapailla markkinoilla vasta puolen vuoden ajan, Mari taas jo kuusi vuotta.

Sarja noudattelee tuttua kaavaa, eli ensimmäisessä jaksossa seurataan asiantuntijoiden taivalta, kun he tapaavat sinkkuja ja yrittävät löytää sopivia pareja. Viime kauden asiantuntijoista jatkavat seksuaaliterapeutti Maaret Kallio ja pastori Kari Kanala. Uutena aloittaa psykologi Mikael Saarinen.

Kakkosjaksossa nähdään parien ensikohtaaminen, eli kihelmöivät häät.

Jos yhden toiveen muuten erinomaiseen sarjaan saisi esittää, se olisi seksistä puhuminen. Tirkisteleminen ei ole kohteliasta, mutta onhan keskinäinen seksuaalinen vetovoima yksi jokaisen uuden suhteen kulmakivistä ja siksi olennainen asia. Ykköskaudella asia vaiettiin häveliäästi kuoliaaksi, toivottavasti ei nyt!

Ensitreffit alttarilla, AVA ti 1.9. klo 21.00

Lue myös:

Ensitreffit alttarilla -Miia kirjoittaa saamastaan julmasta kritiikistä: "Ihmettelen, mitä pahaa olen tehnyt"

Tämän tiedämme Ensitreffit alttarilla -ohjelman uusista pareista

Ensitreffit alttarilla -Pia löysi vihdoin rakkauden? Kehuu blogissaan ruokaa laittavaa miestä

Illan Suomi Love -jaksossa Simo haluaa yllättää tyttärensä Hennan. – Haluan sanoa hänelle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään.

Lauantai-iltana esitettävässä Suomi Love -jaksossa kempeleläinen Simo haluaa ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Simo kertoo jaksossa, että hänellä on aina ollut läheiset välit tyttäreensä.

– Henna on aina ollut isän tyttö. Ehkä isältä saa joitain asioita helpommin periksi, Simo kertoo Suomi Love -jaksossa hänen ja tyttärensä suhteesta.

Keväällä 2014 Simo sai kuulla ilouutisen, kun Henna ja tämän puoliso Jani kertoivat odottavansa lasta.

– Se oli todellinen ilouutinen. Todella mahtava tunne, Simo muistelee.

”Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain.”

Kesän edetessä Henna alkoi kuitenkin saada erikoisia oireita. Simo ajatteli niiden liittyvän raskauteen.

– Kun vaikeudet jatkuivat, Henna hakeutui kesäkuun lopulla OYKSiin. Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain. Se oli valtava isku perheelle ja kaikille, Simo kertoo ohjelmassa liikuttuneena.

Samana päivänä, kun Henna sai tietää kasvaimesta, hän ja Jani saivat toisenkin uutisen. He saivat tietää, että syksyllä syntyvä lapsi on tyttö.

– Hennalla oli elokuun alussa ensimmäinen leikkaus, ja tyttö kasvoi mahassa. Sitten 1.lokakuuta syntyi Emppu-tyttö sädehoitojen keskellä.

”Hän ei anna periksi.”

Simon mukaan kasvain on yhä olemassa.

– Mutta kun Hennan luonteen tietää, niin hän ei anna periksi. Hän on ollut koko ajan sillä asenteella, että kyllä täältä tullaan.

Simo haluaa yllättää tyttärensä Haloo Helsingin Vapaus käteen jää -kappaleella. Kappale on Hennalle tärkeä – ja se oli myös Hennan ja Janin hääkappale vuonna 2015.

”Haluan sanoa Hennalle, että isä välittää omasta tyttärestään.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.

Suomi Love TV1:llä la kello 21.15.

Peter von Baghin viimeiseksi jäänyt Lauluja utopiasta – Agit Prop -dokumenttielokuva kertoo sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistäneen yhtyeen tarinan.

IS TV-LEHTI:  Suomen musiikkihistorian yksi mielenpainuvimmista yhtyeistä on kommunistisia työväenlauluja esittävä Agit Prop. Se perustettiin vuonna 1971 Berliinin poliittisen laulun festivaalia varten, ja nykyinen kokoonpano on ollut koossa vuodesta 1972: Martti Launis, Monna Kamu, Sinikka Sokka ja Pekka Aarnio.

Tämän sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistävän yhtyeen tarinan dokumentointi oli Peter von Baghin pitkäaikainen haave. Etenkin elokuvahistorioitsijana ja Sodankylän elokuvajuhlien johtajana elämäntyönsä tehnyt von Bagh teki haastattelut kesällä 2014, mutta menehtyi kesken elokuvan teon. Jouko Aaltonen ohjasi elokuvan loppuun.

 Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Lauluja utopiasta – Agit Prop (2017) kertoo yhtyeen tarinan ja sisältää ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. Agit Prop kiersi ahkerasti maailmalla ja tapasi muun muassa Chilen sosialistisen presidentin Allenden hänen 1960-vuotissyntymäpäivillään. Kun vuonna 1973 sotilasjuntta kaappasi vallan ja presidentti teki itsemurhan, järkytti se kaikkia perinpohjaisesti. Aatteeseen tukeuduttiin entistä vahvemmin.

Virheettömän suomen kielen artikuloinnin lisäksi Agit Prop kiehtoi ideologiallaan. Mutta myös Eero Ojasen vetävä loistava bändi ja hyvät sovitukset houkuttelivat yleisöä. Tämä on yhtye, jota Ultra Bra piti esikuvanaan.

Vaikka 1980-luvulla Neuvostoliiton vavistessa illuusiot paremmasta maailmasta heikkenivät, 1990-luvulla nousi laman myötä jälleen tarve poliittisille lauluille eikä loppua näy. Jäähyväiskonserttia ei tule, sillä vaikka he ovat laulaneet jo 40 vuotta, maailmassa on edelleen samat ongelmat. Lauluja paremmasta huomisesta tarvitaan edelleen.

Lauluja utopiasta – Agit Prop, Teema & Fem la klo 20.00