Sota edisti monien urheilulajien kehitystä.

IS TV-LEHTI:  Ranskalainen dokumentti Historia: Urheilukisoja sotakentällä (14-18, le sport sort des tranchées, 2014) on soljuvasti eteenpäin kulkeva kokonaisuus, jossa harvinaiset arkistofilmit seuraavat toistaan. Michel Merckelin samannimiseen kirjaan perustuva 55-minuuttinen kertoo, miten ensimmäisen maailmansodan aikana sotilaat urheilivat unohtaakseen kuoleman ja kohottaakseen ryhmähenkeä sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Sota edisti monien lajien kehitystä, sillä osa sotilaista sai ensikosketuksensa urheiluun. 1900-luvun alussa urheilu oli vain harvojen ja valikoitujen harrastus. Sodan jälkeen se oli avoin niin työläisille ja maanviljelijöille kuin naisille ja nuorille. Urheilu jatkoi myös kasvuaan, muun muassa jalkapallon suosio on sodan merkittävä perintö.

Amerikkalaisten ansiosta monet eurooppalaiset näkivät ensimmäistä kertaa koripalloa ja baseballia.

Urheilukisoja sotakentällä -ohjelma käy kronologisesti läpi taisteluiden kulkua ja uusien urheilulajien saapumista sodan keskelle. Kukin kansakunta toi omat lajinsa. Esimerkiksi amerikkalaisten ansiosta monet eurooppalaiset näkivät ensimmäistä kertaa koripalloa ja baseballia.

Kerrotaan myös, kuinka kotirintaman naiset urheilivat omilla tahoillaan ja miten hengissä selvinneiden urheilutähtien elämä jatkui sodan jälkeen.

Ranskalaisdokumentin keskeinen kisa on Tour de France. Mustavalkoisten filmien lomaan on leikattu tuoreita otoksia, joissa 1900-luvun alun välinein varustautunut pyöräilijä ajaa keskellä vihreitä peltoja. Seesteinen maisema täydentää tyylikkään kokonaisuuden.

Historia: Urheilukisoja sotakentällä, TV1 ma klo 19.00

Kaija Koo kertoo Vain elämää -jaksossa kärsineensä niin pahasta ihmispelosta, että kaupassakäynti ja puhelimeenkin vastaaminen oli lähes mahdotonta.

Kaija Koo (oikealta nimeltään Kaija Kokkola) puhuu avoimesti elämästään Vain elämää -päivänään. Hän kertoo kärsineensä useita vuosia todella pahasta antropofobiasta eli ihmispelosta ja sosiaalisten tilanteiden peloista.

– Olin sisätiloissa vuodesta 1993 vuoteen 2000. En oikein voinut käydä missään, ulkomailla kävin. Mutta kauppaan menokin oli vähän hankalaa, hän kertoo jaksossa.

”Kun mulla puhelin soi, mä aloin hikoilla.”

Esiintymiset olivat Kaijalle ”aivan kammottavia”, mutta pelko hallitsi hänen elämäänsä muutenkin.

– Kun mulla puhelin soi, mä aloin hikoilla, koska siellä oli ihmiskontakti. Sitä jatkui tosi pitkään – ei se ollut mikään vuosi tai kaksi – vaan pitkään.

– On ihme, että mä istun tässä tänä päivänä. Mä olin ihan lähdössä eläkkeelle. Mä pelkäsin ihmisiä niin paljon, etten uskaltanut mennä mihinkään. Siinä mielesssä mun tarina on selvitystysmistarina.

”Monista asioista voi selviytyä.”

Lopulta Kaija kertoo saaneensa pelkoja hallintaan yksinkertaisesti niin, että meni niitä kohti.

– Haluan kertoa tämän siksi, että monista asioista voi selviytyä.

Sosiaalisuus aiheuttaa Kaijalle yhä joskus päänvaivaa. Hän rasittuu sosiaalisissa tilanteissa helposti, mutta toisaalta myös kaipaa ihmisiä.

– Mä oon tosi herkkä ihmisten suhteen, yliherkkä. Mä resonoin ihmisiä todella voimakkaasti, kaikkia tunteita, mitä ihmisistä sinkoaa. Sen takia mulla on välillä vaikeaa olla ryhmässä. Jos on tietyt antennit herkillä, niin sä saat koko ajan niin paljon informaatiota, että tulee sellainen melukaaos,  kakofonia.

Kaija Koon Vain elämää -päivää Nelosella pe kello 20.00. Me Naiset ja Nelonen kuuluvat Sanoma-konserniin.

Voiko vanhemmuus pelastaa entisen heroinistin?

IS TV-LEHTI: Sara, Bella ja Javi ova nuoria äitejä, jotka ovat aloittanee kaiken alusta päihteiden käytön jälkeen. Kolmiosaisessa ruotsalaissarjassa seurataan, miten lapsen saaminen on muuttanut heidän elämäänsä. Kaikilla naisilla on erilainen perhetausta, mutta heitä yhdistää entinen päihteiden väärinkäyttö. Kolmikko tavataan KRIS-järjestön äitiryhmässä.

19-vuotias Javi on muuttanut yli 60 kertaa elämänsä aikana, ja asunut teini-ikänsä suljetussa nuorisolaitoksessa.

Bella, 25, alkoi käyttää aineita jo 12-vuotiaana. 19-vuotias Javi on muuttanut yli 60 kertaa elämänsä aikana, ja asunut teini-ikänsä suljetussa nuorisolaitoksessa. Keskiluokkaisesta perheestä olevasta Sarasta, 25, tuli heroinisti, jolla on pitkä rikosrekisteri.

Toimittaja Åsa Blanck on seurannut äitien elämää puolentoista vuoden ajan ja päässyt lähelle kohteitaan. Lopputulos on rehellinen ja kaunistelematon.

Haastava äitiys, Teema & Fem ma klo 20.00