Veljekset apinoivat muun muassa Quentin Tarantinon elokuvia. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Veljekset apinoivat muun muassa Quentin Tarantinon elokuvia. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Hämmästyttävä tarina kertoo kuudesta veljeksestä, jotka varttuivat teljettynä kerrostaloasuntoon keskellä Manhattania. Elokuvista tuli heidän ikkunansa maailmaan.

Susilapsilla ja villilapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat varttuneet eläinten parissa tai ovat joutuneet muutoin elämään pitkään irrallaan inhimillisestä sosiaalisesta ympäristöstä. Historian kuuluisimpia susilapsia lienevät Rudyard Kiplingin Viidakkokirjan (1894) fiktiivinen Mowgli-poika ja Münchenin kadulta 1828 löydetty puhekyvytön 16-vuotias Kaspar Hauser, joka oli viettänyt siihenastisen elämänsä pimeään äänieristettyyn koppiin teljettynä.

Susilapsiin viitannee myös dokumenttielokuva The Wolfpackin (suomeksi susilauma) nimi. Sundancen filmifestivaalilla viime vuonna palkittu dokumentti kertoo kuudesta newyorkilaisesta veljeksestä, jotka autoritaarinen isä ja osaansa alistunut äiti ovat kasvattaneet ahtaassa kerrostaloasunnossa keskellä Manhattania.

Pojat ovat varttuneet aikuisuuden kynnykselle vankeina omassa kodissaan. Ulkona on käyty korkeintaan muutaman kerran vuodessa – joinain vuosina ei kertaakaan. Dokumentin kuvaushetkellä veljekset ovat vasta tutustumassa ulkomaailmaan.

Syy jatkaa elämää

Vailla todellista kosketuspintaa ympäröivään maailmaan pojat ovat luoneet oman todellisuutensa ja elämänsisältönsä elokuvien – muun muassa Quentin Tarantinon väkivaltaeeposten – avulla. Kaikki eteen tulevat uudet kokemukset jäsentyvät heille lähes poikkeuksetta elokuvien tarinoiden ja henkilöhahmojen kautta. Dokumentin alussa yksi veljeksistä jopa toteaa elokuvien olleen heille monesti ainut syy jatkaa elämää.

Hämmästyttävää kyllä, kaikesta kokemastaan huolimatta veljekset vaikuttavat kuitenkin melko tavallisilta teini-ikäisiltä pojilta.

Kuinka nuori ihminen oppii elämään normaalia elämää elettyään eristettynä käytännössä koko elämänsä ajan? Nykytutkimusten mukaan kun pelkällä jäähylle laittamisella saattaa olla haitallisia vaikutuksia lapsen kehitykselle. Aivokuvaukset ovat osoittaneet, että lyhyenkin eristyksen jäljet voivat näyttää aivoissa samalta kuin fyysinen pahoinpitely. Toistuva eristäminen taas voi pahimmillaan muuttaa aivojen rakennetta pysyvästi.

Hämmästyttävää kyllä, kaikesta kokemastaan huolimatta veljekset vaikuttavat kuitenkin melko tavallisilta teini-ikäisiltä pojilta. Dokumentin särkynein hahmo on perheen äiti, jonka lasittuneissa silmissä paistaa katumus tehdyistä valinnoista ja pettymys elämättä jääneeseen elämään.

The Wolfpack, Teema torstaina 24.11. klo 20.30

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00

Sarjan toisella kaudella on luvassa ainakin yhdet hautajaiset ja entistä hanakampaa kapinointia.

Ahdistava, koukuttava, ajankohtainen, ajatuksia herättävä, tyylikäs. Muun muassa näillä sanoilla viime keväänä alkanutta Handmaid's Tale -sarjaa on ylistetty sen ensimmäisestä jaksosta lähtien.

Jos et vielä tiedä, mistä sarjassa on kyse, käy lukemassa esittelyjuttumme tästä:

Sarjan ensimmäinen kausi loppui kuin seinään viime kesänä, ja moni on jäänyt odottamaan jatkoa jännityksellä. Onneksi sitä on myös luvassa! Toisen kauden jaksoja alettiin suunnitella jo ennen ensimmäisen kauden loppumista, ja iso osa sarjasta kuvattiinkin viime vuonna.

Jenkeissä sarja nähdään Hulu-palvelusta, jonne kauden ensimmäinen jakso pärähtää 25. huhtikuuta. Suomessa sarjaa voi seurata HBO Nordicin kautta. Aiemman kauden palvelu näytti päivän viiveellä Yhdysvalloista.

Mitä muuta tiedämme tulevasta kaudesta? Ainakin tämän:

1. Toisella kaudella on 13 jaksoa.

Ensimmäisellä kaudella jaksoja oli vain 10.

2. Päähenkilöt ovat ykköskaudelta tuttuja.

Elisabeth Mossin näyttelemä Offred on edelleen tarinan keskiössä. Myös Ofglen (Alexis Bledel), Moira (Samira Wiley), Janine (Madeline Brewer) ja Nick (Max Minghella) nähdään uudella kaudella.

Kakkoskaudelta julkaistut kuvat ovat varsin pahaenteisiä.

3. Ensimmäinen jakso yllättää varmasti.

”Älkää yrittäkö arvata, mitä toisen kauden ensimmäisessä jaksossa tapahtuu. Ette koskaan voi aavistaa. Se on mahdotonta, ja sen takia rakastan sitä niin paljon”, Elisabeth Moss totesi TV Guiden haastattelussa.

4. Näemme surullisenkuuluisat siirtokunnat.

Handmaid’s tale perustuu Margaret Atwoodin klassikkokirjaan. Kirjassa siirtokunnat mainitaan kaikkein karmeimpana kohtalona: ne odottavat sellaisia, jotka eivät suostu taipumaan käsittämättömän yhteiskunnan osasiksi. Myös sarjan ensimmäisellä kaudella siirtokunnista puhutaan, mutta vasta kakkokaudella katsojat pääsevät näkemään ne omin silmin.

Sarjan uudella kaudella tutustutaan uusiin maisemiin.

5. Offred ja muut alkavat kapinoida.

Sarjan ohjaaja ja käsikirjoittaja Bruce Miller on vahvistanut, että kakkoskausi keskittyy vahvasti Offrediin. Tulevalla kaudella hän on kuitenkin entistä kapinallisempi ja vahvempi. Myös muut hahmot löytävät sisäisen kapinahenkensä ja haluavat laittaa pisteen orjuutukselle.

6. Ilkeän Lydia-tädin tarinaa valotetaan.

Lydia-täti (Ann Dowd) on yksi sarjan kammottavimmista hahmoista – mikä tekee hänestä samalla kovin kiinnostavan. Miten naisesta tuli niin julma? Miller on kertonut, että saamme tähän kysymykseen ainakin jonkinlaisen vastauksen tulevalla kaudella.

7. Yksi orjattarista kuolee.

Miller on vahvistanut, että sarjan kakkoskaudella nähdään hautajaiset. Mutta tarkkaan ottaen kuka kuolee ja miten? Sitä emme vielä tiedä.

Tälläkin kaudella orjattaret jatkavat parittain kävelyä.

8. Saamme tietää, mitä muulle maailmalle on tapahtunut.

Sarjan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen, Yhdysvalloissa sijaitsevaan Gilead-nimiseen valtioon. Ykköskaudella katsojat saivat tietää vain vähän Yhdysvaltain naapurimaiden kohtalosta. Miller on kuitenkin paljastanut, että tulevalla kaudella katsojat pääsevät näkemään tarkemmin, mitä ihmettä Gileadin ulkopuolella tapahtuu.

9. Sarjan kammottava – ja niin koukuttava – tunnelma ei ole kadonnut mihinkään.

Ensimmäinen kausi oli monen katsojan mielestä paikoitellen niin ahdistava, että sitä oli vaikea katsoa. Eikä mikään ole muuttumassa – ainakaan kakkoskauden trailerin perusteella. Katso vaikka: