Jennifer Lawrencekin rakastaa tosi-tv-sarjoja! Kuva: Reuters
Jennifer Lawrencekin rakastaa tosi-tv-sarjoja! Kuva: Reuters

Turha häpeillä, vaikka kotisohvalla tuleekin ahmittua ajankohtaisohjelmien sijaan tosi-tv-hömppää. Sitä menestyneet tähdetkin tekevät!

Onko tosi-tv-sarjojen katsominen nolo ja visusti piilotettu salainen paheesi? Unohda häpeily, sillä koukututaan näihin ohjelmiin paremmissakin piireissä.

Muun muassa ihailtu ja arvostettu Oscar-palkittu näyttelijä Jennifer Lawrence, 24, on suuri Beverly Hillsin täydelliset naiset -tosi-tv-sarjan fani.

Sarjassa seurataan Beverly Hillsissä asuvien varakkaiden rouvien elämää ja ystävyyssuhdekiemuroita. Käytännössä ohjelmassa siis keskitytään juhlimiseen ja naisten keskinäisiin riitoihin sekä näiden riitojen sovitteluyrityksiin.

Mautonta? Varmasti. Mutta kieltämättä myös melko viihdyttävää.

Jenniferin lempiohjelma paljastui, kun Golden Globen -voittaja Eddie Redmayne kertoi Interview-lehden haastattelussa, kuinka hän päivällä esitti Kaiken teoria -elokuvansa kuvauksissa tietävänsä kaiken fysiikan laeista ja sitten kotiin tultuaan katsoikin televisiosta lähinnä Täydelliset naiset -tosi-tv-sarjan jaksoja.

– Voi luoja, tekisi mieli itkeä, Jennifer vastasi Eddielle ja tunnusti itse jopa vierailleensa Beverly Hillsin täydelliset naiset -sarjaa tähdittävän Lisa Vanderpumpin omistamassa Pump-ravintolassa.

– Hän kirjoitti nimikirjoituksensa vodkapulloon ja antoi sen ystävälleni. Tämä ystäväni oli ollut mukanani Oscar-juhlissakin, mutta hän sanoi: ”Jennifer, tämä on paljon parempaa kuin Oscarit!” Me otimme paljon kuvia ja kertasimme sarjan neljännen tuotantokauden jaksojen tapahtumia. Olimme yhtä mieltä siitä, että Brandi (Glanville) ja Kyle (Richards) olivat todella ilkeitä Lisalle Puerto Ricon -matkalla.

Jennifer ja Eddie sanovat, että heitä kiinnostaisi erityisesti tietää, kuinka suuri osa tosi-tv-sarjoista on totta ja mikä käsikirjoitettua.

– Sen takia tosi-tv-sarjat kiehtovatkin minua niin paljon! Olen kyllästynyt elokuviin, Jennifer sanoo.



Lisa Vanderpump Giggy-koirineen on yksi Jenniferin suosikkisarjan päähenkilöistä. Kuva: Reuters

Lue myös:

Eddie Redmayne: ”Stephen Hawkingin esittäminen kauhistutti”

Miljonäärirouvan vinkki virkeään seksielämään

Tosi-tv:n totuus, se on suhteellista

Viisi naista paljastaa salatut tosi-tv-paheensa

Simpsoneiden ja Futuraman luoja katsoo nyt Springfieldin ja tulevaisuuden sijasta menneisyyteen.

IS TV-LEHTI: Matt Groeningin luomassa Disenchantment-animaatiossa touhutaan keskiaikaisessa, maagisessa Dreamlandin kuningaskunnassa.

Groening tekee sarjallaan aluevaltauksen Netflixissä. Hänen jälkensä on tunnistettavaa niin visuaalisesti kuin huumorinkin puolesta. Pääosissa ovat kapinallinen alkoholistiprinsessa Bean, uskollinen mutta täysin tonttu tonttu Elfo ja demoni Luci.

Kummallisella kolmikolla seikkailua ja sekoilua riittää. Kymmenosaisella ensimmäisellä kaudella vastassa on monenlaista aikakauden kulkijaa: örkkejä, peikkoja, lumoojattaria, pahoja äitipuolia, lipeviä prinssejä ja muita hulluja. Kyytiä saavat ylhäiset puheenparret ja ylevät tavat.

Ääninäyttelijöinä pääosissa toimivat Abbi Jacobson (Bean), Eric Andre (Luci) ja Nat Faxon (Elfo). Jacobson on kehunut epätyypillisen prinsessan vahvaa naishahmoa.

Groening on viimeksi luonut uuden sarjan liki parikymmentä vuotta sitten vuonna 1999, kun Futurama ilmestyi. Sarja päättyi vuonna 2013. Simpsonit-sarja starttasi vuonna 1989, ja syyskuussa Amerikassa alkaa peräti 30. kausi.

Uudella sarjalla Netflix hieroo sopua Futurama-fanien kanssa. He raivostuivat, kun Futurama yllättäen poistettiin valikoimista.

Nyt tekijätiimissä on mukana pitkäaikainen Simpsonit-kollega Josh Weinstein ja joukko Futuraman animaattoreita.

Trendikkääseen fantasiagenreen sijoittuvan sarjan on sanottu olevan kuin Simpsoneiden ja Game of Thronesin sekoitus.

Groeningin sarjojen perusta on usein sama: hän haluaa näyttää yleisölle hauskuutta tapahtumissa ja maailmoissa, joista huumoria on tavallisesti vaikea löytää. Kolme kärsinyttä ystävystä täydentää toisiaan hyvän ja pahan ikitaistelussa.

Keskiaikaisista puitteista huolimatta sarja on kaukana sadusta. Siinä käsitellään vahvasti nykyhetken teemoja. Kyllähän kaikki tunnistavat elämänsä prinsessat, tontut ja demonit.

Disenchantment, Netflixissä 17.8. alkaen.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Per Olav Alvestad tapaa kolmiosaisessa uutuussarjassa ihmisiä, jotka etsivät ratkaisua tähän nopeasti kasvavaan ympäristöongelmaan.

IS TV-LEHTI:  Iskeekö toisinaan uutisia seuratessa epätoivo siitä, että maailma on pilalla eikä paluuta enää ole? Saasteet, sodat, ahneus ja laiskuus vaikuttaisivat olevan sukupolvesta toiseen uusiutuvia luonnonvaroja, joille ei mahdeta mitään – niinkö?

Onneksi norjalainen tiedesarja on selvittänyt maailman parantamisen reseptin meidän puolestamme ja nostanut sen vielä otsikkoon: Tieto ja tahto (Viten og vilje). Tottahan se on – maailman tai edes oman elinympäristön ja elämänlaadun parantamiseen on oltava kylliksi tietämystä ja ennen kaikkea tahtoa.

Muista norjalaisista tiedeohjelmista (Älä kokeile tätä kotona, Kun kemiat kohtaavat, Schrödingerin kissa) tuttu juontaja Per Olav Alvestad pureutuu sarjassaan nykyihmistä vaivaaviin ongelmiin, ja etsii niihin myös ratkaisuja.

Avausjaksossa esimerkkiä näyttää joukko Norjan Hoddevikin rannat täyttävään muoviroskaan kyllästyneitä surffareita. He ovat perustaneet Nordic Ocean Watch -ympäristöjärjestön, jonka tehtäviin kuuluu rannan päivittäinen siivoaminen. Varaston jätesäkkivuoret ja puhdas ranta osoittavat, että pienilläkin teoilla on merkitystä.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Se on niin valtava määrä, että talkoisiin tarvitaan muitakin kuin muutama reipashenkinen surffari. Ohjelmassa tavataankin muovijätteenkeräyksen supertähdeksi tituleerattu Boyan Slat.

Parikymppinen hollantilaisnuorukainen on kehittänyt kelluviin puomeihin perustuvan tekniikan, jolla valtamerien kolossaaliset muovijätelautat pitäisi saada kerättyä talteen muutamassa vuodessa.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen.

Kaikkein keskeisintä muovijäteongelman ratkaisemisen kannalta on kuitenkin vaikuttaa roskaketjun alkupäähän. Me tavalliset kuluttajat vaikutamme ostopäätöksillämme ja kierrätystottumuksillamme luontoon päätyvän jätteen määrään.

Asennemuutos ei tapahdu hetkessä, mutta onneksi tätäkin puolta on jo mietitty. Alvestad esittelee hollantilaisen kokeilun, jossa muovin käyttöä vähentämällä ja kierrättämällä kuluttajat saavat alennusta paikallisilta yrityksiltä.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen. Samaa reseptiä voidaan soveltaa niin muovijätteeseen, kuin sarjan myöhemmissä jaksoissa askarruttaviin istumisen ja yötyön terveyshaittoihin.

Jos Tieto ja tahto onnistuu valamaan uskoa muoviongelman ratkaisemiseen, voi lauantain Femin uusinta Jätämme jäähyväiset: Albatrossi olla silti kova pala katsoa. Se maalaa karua kuvaa tulevaisuudesta, jossa nykymenolla vuonna 2050 maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa ja jossa albatrossit ovat kuolleet sukupuuttoon.

 Tieto ja tahto, Yle Teema & Fem klo 19.00