Suvi Teräsniskan jaksossa juodaan maitoa ja syödään mummon rieskaa. Kuva ja video: Nelonen
Suvi Teräsniskan jaksossa juodaan maitoa ja syödään mummon rieskaa. Kuva ja video: Nelonen

Suvi Teräsniska on Vain elämää -päivänään aito, oma itsensä. Tai siltä hän ainakin vaikuttaa. Tässä viisi syytä, miksi jakso on ehkä kaikkien aikojen sympaattisin.

1. Ihana mummo

Jakson sympaattisin kohtaus nähdään puuhasteluosiossa, kun Suvin mummo antaa Mikko Kuustoselle ja Anna Puulle puhelimitse leivontaohjeita. Ei mummon murteesta selvää saa, mutta kyllä siinä tulee omaa mummoa ikävä!

Ja onhan sen nyt söpöä, että illallispöydässä mutustellaan Suvin mummon tekemää rieskaa, jonka Suvi on roudannut Satulinnaan Kolarista asti.

2. Toivoa kaikille rakkaudessa ryvettyneille

Lauri Tähkä harmitteli Vain elämää -päivänään, miten kohno hän on rakkaudessa. Lauri tekee risottoa ja yrittää parhaansa, mutta silti useimmiten menee pieleen. Suvi ei tiedä tällaisesta mitään. Suvi uskoo vakaasti siihen, että elää loppuelämänsä nykyisen miehensä Simo Aallon kanssa. Kun jaksossa näytetään parin hääkuvia, vain umpikylmä ihminen voi välttää liikutuksen. Suvin ja Simon rakkaustarina antaa toivoa jokaiselle rakkaudesssa ryvettyneelle: ehkä jossain on joku, jonka rakkaus on puhdasta ja pyyteetöntä.

3. Puhuminen on yliarvostettua

Vaikka Suvi on kertonut olevansa monissa asioissa perinteinen, ei hän sitä kaikessa ole. Suvi tunnustaakin, että on kovin huono puhumaan tunteistaan. Kotona Simo on se, joka jaksaa päivittäin kertoa Suville, miten paljon tätä rakastaa. Suvi taas osoittaa rakkautensa paistamalla toiselle lettuja.

4. Jokainen on epävarma

2770673

Toisin kuin monella muulla artistilla, Suville ei ole ikinä tapahtunut mitään traagista. Hän on aina ollut perusonnellinen. Mutta niin kuin jokaisella, myös Suvilla on asioita, jotka painavat sydäntä. Hän avautuu jaksossa siitä, miten epävarmalta hänestä joskus tuntuu muiden artistien seurassa, koska ei itse tee omia biisejään. 

5. Vertaistukea pienistä pakko-oireista kärsiville

Värikynät eivät voi lojua hetkeäkään epäjärjestyksessä. Pyykkejä ei voi ripustaa miten sattuu. Eikä pitkähihaisia työpaitoja, lyhythihaisia t-paitoja, ohuita neuleita ja paksuja neuleita voi todellakaan viikata samaan pinoon. Juuri näin! Suvin pedanttiuteen voivat samastua ainakin me, joiden päästä kuuluu samantapaisia käskyjä.

Parasta Suvin jaksossa ovat silti muiden artistien esitykset. Ainakaan Chisun, Anna Puun ja Lauri Tähkän versioita ei kannata missata. Mikko Kuustosen esityksen voit kuunnella ennakkoon täältä

Vain elämää Nelosella perjantaisin kello 20.00. Nelonen ja Me Naiset kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

 

Jim Carreyn luoma draamakomedia repii huumorinsa 70-luvun stand up -klubien maailmasta.

IS TV-LEHTI: Koomikoiden elämää 1970-luvun Los Angelesissa kuvaava sarja Kuolen nauruun (I’m Dying Up Here, 2016–) on yhdistelmä näppärää sanailua, stand up -komiikkaa ja vakavaa draamaa – jopa kuolemanvakavaa. Sarja näyttää koomikot surullisina klovneina: hahmot ovat ristiriitaisia ja hankaliakin tyyppejä, jotka kilvoittelussa suosiosta näyttävät myös pimeämmät puolensa.

David Flebotte on kirjoittanut sarjan pohjautuen Los Angelesin viihdemaailmasta 70-luvulla kirjoittaneen toimittajan William Knoedelsederin kirjaan. Vuonna 2009 julkaistu kirja kertoi 70-luvulla syntyneen uuden viihdemuodon eli stand up -komiikan ja sen esitaistelijoiden, kuten Andy Kaufmanin, Richard Pryorin ja Jim Carreyn, noususta valokeilaan.

Yksi sarjan tuottajista onkin nykyinen megatähti Jim Carrey. Sarjassa on käytetty Carreyn omia kokemuksia, kuten myös Al Madrigalin, joka on osallistunut sarjan kirjoittamiseen. Madrigal myös näyttelee Edgar Martinezin roolin.

Sarjan hahmot pohjautuvat osittain todellisiin ihmisiin, mutta pääasiassa hahmot ovat fiktiivisiä.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta.

Esimerkiksi komiikan portinvartija, komediaklubin omistaja Goldie (Melissa Leo) perustuu legendaarisen The Comedy Store’s -klubin Mitzi Shoreen. 1972 avattu The Comedy Store oli länsirannikon keidas uusille komiikkakyvyille. Siellä aloittivat uransa muun muassa Jay Leno, David Letterman ja Robin Williams.

Sarja sijoittuu pääosin Goldien komediaklubille, jossa nuoret koomikot kurottavat kohti tähteyttä. Tavoitteena on ponnistaa komediaklubin lavalta The Tonight Show with Johnny Carson -tv-ohjelmaan ja sitä myötä koko Amerikan tavoittavaan tähteyteen.

Ensimmäisen jakson alussa yksi koomikoista saavuttaa tämän virstanpylvään, mutta pian häntä kohtaa tragedia. Tapahtumaketju sysää liikkeelle erilaisia reaktioita muussa porukassa.

Sarjaa on amerikkalaisissa arvioissa kritisoitu siitä, että se tarjoilee turhankin tutun tarinan. Suomalaisyleisölle tilanne on toinen: meille stand up -komiikan alkuajat eivät ole ennalta tuttua huttua.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta. Naiset ja etniset vähemmistöt joutuvat ponnistelemaan valkoisen miehen maailmassa.

Sarjasta on tekeillä toinen kausi.

 Kuolen nauruun, Sub ti klo 23.15

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30