Suomi Loven uudet juontajat Mikko Leppilampi ja Jenni Pääskysaari. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Suomi Loven uudet juontajat Mikko Leppilampi ja Jenni Pääskysaari. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Suomi Love -ohjelma saa meidät hetkeksi tuntemaan, että maailmassa on vielä toivoa.

Kansan rakastama Suomi Love -ohjelma palaa tänään ruutuun. Juontajat sekä esitysaika ja -kanava ovat muuttuneet, mutta muuten kaikki on ennallaan. Hittisarja on liikuttanut katsojia jo kaksi kautta, ja uudellekin kaudelle povataan suurta suosiota. Ehkä se johtuu näistä syistä:

1. Tavisten tarinoihin on helppo samastua

Suomi Love on vähän kuin tavisten Vain elämää. Mutta katsojien on tietysti helpompi samastua tavisten kuin julkkisten elämään. Tarinoissa kuullaan niin puhdasta riemua kuin koskettavia selviytymistarinoitakin. Niissä käsitellään kaikki mahdollinen, mitä ihmisen elämässä voi tapahtuma: ilo, suru, ystävyys, kipu, menetys, rakkaus, kuolema, sitoutuminen, pettymys ja niin edelleen. Asioita, joita tapahtuu meidän kaikkien elämässä.

2. Maailmaa tuntuu paremmalta paikalta – ainakin hetken

Vaikka monet Suomi Lovessa ovat kokeneet kovia, aina he ovat jotenkin selviytyneet – ainakin heidän tarinoidensa perusteella.

Tarinat saavat katsojan miettimään, että oi, tuollainen minäkin haluaisin olla. Tai voi, kun itse pystyisi käyttäytymään tuolla tavalla. Kunpa voisi luvata, että on aina rakkaansa rinnalla, vaikka mikä tulisi – aivan niin kuin Pasi Hannalle. Tai olisipa ihanaa olla mummona yhtä elämänmyönteinen kuin Ingegerd ja Kaarina.

Tarinat jäävät tietysti aina kesken, sillä harvemmin saamme tietää, mitä ihmisille kuuluu vuoden päästä. Mutta ohjelma saa katsojan hetkeksi tuntemaan, että maailmassa on vielä toivoa – ja rakkautta.

3. Kuin terapiaa

Ohjelman jälkeen olo on jotenkin puhdistunut. Ihan kuin olisi juuri terapiasta tullut – vaikka ei ole tarvinnut itse puhua lainkaan. Toki ohjelma saa myös miettimään, kenet sitä itse voisi yllättää – niin suurta iloa musiikkiyllätykset näyttävät tuottavan.

4. Loistavat sovitukset

Ei ohjelma tietenkään olisi mitään ilman musiikkia. Siihen on saatu houkuteltua lähes kaikki Suomen kovimmat muusikot, ja biiseistä kuullaan hienoja, uusiakin sovituksia. Moni artisti lienee tyytyväinen, kun ei tarvitse höpistä, vaan voi vain tehdä työnsä ja laulaa. On myös katsojan etu, kun ei tarvitse vaivaantua artistien puolesta. Ja onhan myös Suomi Love -bändi loistava!

5. Juontajat sivuroolissa

”Ei kai taas Mikko Leppilampi. Ja Jenni Pääskysaarikin on joka kanavalla.”

Tällaisia kommentteja oli some pullollaan, kun uudet juontajat julkaistiin. Mutta ainakin ensimmäisen jakson perusteella uudet juontajat hoitavat hommansa ammattitaitoisesti. Sitä paitsi Suomi Lovessa juontajat eivät ole pääroolissa.

Suomi Love TV1:llä lauantaina kello 21.15.

Uutuussarjassa Lea, 74, ja Pentti, 91, haluavat oppia tietokoneen käyttöä. Apuun saapuu muotiblogaajana tunnettu naaG.

IS TV-LEHTI: 91-vuotias Pentti on yksi tulevan kevään tv-tähdistä uutuusohjelmassa Seniorit somessa.

Pentti haluaa oppia käyttämään paremmin internetiä – erityisesti hän haluaisi oppia lähettämään valokuvia sekä soittamaan videopuheluita omalle rakkaalleen Lealle, 74.

– Pentille pitäisi saada Skype. Se on asennettu sinne koneelle, mutta se ei ole jotenkin toiminnassa, Lea selvittää uutuusohjelmassa.

”Me jäämme ihan nuijiksi, kun tulee pienikin este.”

Pentti ja Lea saavat apua nettiajan konkarilta, videobloggaaja eli tubettaja Janne Naakalta. Hän on yksi niistä nuorison fanittamista tubetähdistä, jotka opettavat kevään aikana senioreita netin käytössä.

– Tämä on tosi pinnalla oleva aihe, kun monesti seniorit jäävät asioiden ulkopuolelle, sillä monet asiat tapahtuvat nykyään netissä, Janne sanoo.

– Hienoa ohjelmassa on myös se, että saan viettää aikaa senioreiden kanssa. Vaikka opetan heitä, uskon, että opin heiltä jopa itse enemmän.

Pentti ja Lea osoittautuvat niin mainioiksi senioreiksi, että Janne haluaisi tehdä heistä jopa tubettajia. Kumpikin osoittautuu hyvin humoristiseksi persoonaksi.

– Voin itsekin ottaa oppia 91-vuotiaan Pentin elämänasenteesta: hän on niin myönteinen kaikessa, ja netin opettelussakin hän on ollut tosi kärsivällinen, Janne kehuu.

Netin opettelussa lähdetään liikkeelle ihan perusasioista, sillä Pentillä ja Lealla on monta pulmaa.

– Me jäämme ihan nuijiksi, kun tulee pienikin este. Emme pysty sitä ratkaisemaan. Kun yritän googlata jotain, niin olen ihan torvi niissä asioissa, kiteyttää Lea ongelmat.

”Penallahan tuo Facebookin käyttö on hyvin vilkasta. Siellä tulee sydämiä, ja naiset laittaa Penalle, että ihana Pena.”

Facebook nousee myös pariskunnan keskustelunaiheeksi.

– Penallahan tuo Facebookin käyttö on hyvin vilkasta. Siellä tulee sydämiä, ja naiset laittaa Penalle, että ihana Pena, Lea kertoo.

– Mutta olen sanonut niille, että ei saa laittaa, kun olen yhden naisen mies, Pena jatkaa.

61 vuotta aviossa ollut Pentti oli pitkään yksin vaimonsa kuoltua, mutta lähti lopulta lastensa painostuksesta ulos seuraelämään ja löysi Lean.

He ovat pitäneet yhtä kuusi vuotta ja vierailevat toistensa luona päivittäin. Nyt he haluaisivat oppia soittamaan toisilleen videopuheluita.

Yhdessä he myös miettivät, millaisilla filttereillä Pentti saisi rypyt häviämään.

Janne tuo pariskunnalle tabletit, joilla Pentti ja Lea opettelevat FaceTime -puheluita ja muiden applikaatioiden käyttöä, kunhan oppivat ensin tabletin pyyhkäisytekniikan ja saavat laitteen auki. Yhdessä he myös miettivät, millaisilla filttereillä Pentti saisi rypyt häviämään.

Erityisen iloisiksi Lea ja Pentti tulevat, kun he tekevät yhteisen YouTube-videon Jannen kanssa.

– Näitä haluamme tehdä lisää!

Seniorit somessa, TV1 to klo 20.00

Tubettaja Janne Naakan vinkit netin opetteluun:

1. Hanki toimivat laitteet.

Jos kotona on useampi laite, laitteiden on hyvä olla samanmerkkiset, jotta ne saa synkronoitua helposti keskenään.

2. Muista kärsivällisyys.

Vaikka joku asia menisi väärin, älä mene paniikkiin äläkä painele kaikkia nappuloita. Se pahentaa tilannetta.

3. Pyydä rohkeasti apua.

Uuden laitteen tai toiminnon opettelu on kaikille aluksi vaikeaa. Monille voi olla iso kynnys opetella uusi asia, mutta pyydä rohkeasti apua.

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00