Ohjelmaa juontavat Sebastian Rejman ja Ellen Jokikunnas.
Ohjelmaa juontavat Sebastian Rejman ja Ellen Jokikunnas.

Stylisti Teuvo Lomanin piti opetella ensin uimaan, sitten vasta uimahyppäämään.

Mitä ne seuraavaksi keksii? Sitä on vaikea tietää, mutta nyt on siis keksitty kisa, jossa julkkikset kilpailevat uimahypyissä.

Tälle on moni jo ehtinyt pyöritellä silmiään, mutta totuus on, että kyseessä on maailmalla hyvin pärjännyt formaatti. Taviskatsojaa mietityttää silti moni asia. Kuten: voiko nollapisteestä aloittavista kilpailijoista oikeasti tulla niin hyviä, että uimahypyt ovat asiaankuuluvan upeita? Tai: entä onko huono uimahyppy muka hauska?

Mitä sanoo Teuvo Loman, joka lähti mukaan kisaan korkeanpaikankammoisena ja uimataidottomana. Siis täh? Teuvo, miksi?

– Tämä on hyvä mahdollisuus voittaa pelot. Ja onhan se mieltä ylentävää oppia jotain uutta vielä 50-vuotiaana.

Opettiko joku sinut ensin uimaan?

– Puolisoni Niko aloitti opettamalla minut kellumaan. Onneksi ohjelmassa on myös pätevä uimavalmentaja, Sirja, jonka kanssa hyppäsin ensi kertaa 3 metristä käsi kädessä.

Annatko muille kilpailijoille etumatkaa pelkojesi takia?

– Kyllä. En ollut ikinä sukeltanut tai hypännyt edes altaan reunalta. Kilpailenkin lähinnä itseäni vastaan. Olen hypännyt jo 5 metristä, joka on minulle suurin voitto.

Vaikuttaako joku kilpakumppaneistasi tosi hyvältä?

Martina Aitolehti, Arttu Harkki ja Jallu Rantanen ovat taitavia.

Miltä korkeudelta olet jo hypännyt?

– Olen hypännyt viidestä metristä pää edellä, koska jalat edellä en uskalla hypätä. Ensimmäinen hyppy ahdisti, toinen oli jo naurettavan hauskaa.

Uskotko, että uskallat vielä hypätä 10 metristä pää edellä ja voltteja tehden?

– Tällä hetkellä se on vain haave.


Splash!,

Nelonen pe klo 20

– En olisi ikinä uskonut, että mulle järjestetään tällaista, Henna, 26, kommentoi isänsä järjestämää yllätystä.

Suomi Love -ohjelman toisessa jaksossa nähtiin ja kuultiin lauantaina taas koskettavia tarinoita ja esityksiä. Yksi jakson liikuttavimmasta hetkistä oli, kun kempeleläinen Simo halusi ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Hennan ja hänen perheensä elämä ei ole ollut helppoa viime vuosina. Vuonna 2014 Hennan raskausoireet paljastuivat kallonpohjan syöpäkasvaimeksi. Lue lisää:

Jaksossa Simo-isä järjesti tyttärelleen yllätyksen: Henna pääsi kuuntelemaan livenä suosikkibiisinsä, Haloo Helsingin Vapaus käteen jää.

”Nyt kun on jaksamista sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena, Simo kertoi jaksossa.

Haloo Helsingin Ellin tekemät sanat sopivat Hennan elämään, jossa on ollut niin ala- kuin ylämäkiäkin.

Kun elämässä kaiken menettää
silloin vapaus on ainut mitä käteen jää
on ylämäki raskas askeltaa
mutta alamäkeen liian usein katoaa
jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa
ei muistojen päälle kulta kerrosta saa
hymyile tai itket kuinka vaan
ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan,
kertosäkeessä lauletaan.

Henna liikuttui isänsä järjestämästä yllätyksestä.

– Ihan meni sanattomaksi, ja itku pääsi. En olisi ikinä uskonut, että mulle järjestetään tällaista, Henna kertoi esityksen jälkeen.

Jos et nähnyt Simon yllätystä ja Haloo Helsingin esitystä, katso se tästä:

 

 

Kun entiset kommunistit tapaavat ruokakurssilla selviää, että kaikki nuoruuden ihanteet ovat hävinneet.

IS TV-LEHTI:  Alkukesän aurinkoisena päivänä lehti on koivussa kauneimmillaan, ja ilmassa leijailee alkavan suven toivo. Rauhallisessa suomalaisessa maalaismaisemassa kulkee venäläisen ajoneuvovalmistajan vanha auto. Se kulkee hitaasti, mutta vie määränpäähän kaksi nauravaa matkaajaa.

Maailmalla asustelleen Natalian (Kaija Pakarinen) ja porvarillisen rouvan Veeran (Riitta Havukainen) perässä huomattavasti paremmalla ja uudemmalla kulkupelillä kruisailee Veeran aviomies, rahalle arvoa antava Tom (Antti Virmavirta).

Kolmikko on matkalla nuoruuden toverinsa Katjan (Heidi Herala) kartanohotellille. Heitä odottavat nuorena musiikkitaidoillaan naisia hurmannut, sittemmin rauhan löytänyt Ilja (Taneli Mäkelä), salaisuutta kantava Miska (Sari Mällinen) ja suorapuheinen Juri (Erkki Saarela).

He näkivät toisensa viimeksi kesälukiossa 70-luvulla ollessaan vasemmistoaatteen omaavia nuoria.

Venäläisen ruoan kurssi kokoaa heidät yhteen nyt, 40 vuotta myöhemmin elokuvassa Nuoruustango. Nopeasti ruokaperinteet unohtuvat, kun muistot ja nuoruuden kiihko tulevat pintaan. On aika selvittää asioita ja paljastaa salaisuuksia.

Nuoruustango pohjautuu Heidi Köngäksen ja Taina Westin Kalliolle kukkulalle -tv-elokuvaan (1993). Yle Areenassa katseltavissa oleva Kalliolle kukkulalle sijoittuu 70-luvulle, jolloin valveutunut nuoriso tiesi, kenen joukoissa seistään.

”Tajusin, ettei Suomesssa ole juurikaan puhuttu, mitä meille tapahtui 90-luvun alussa, kun koko sosialistinen maailmanleiri romahti.”

Kun Heidi ja Taina kirjoittivat kommunistipoliitikon elämästä kertovaa Punainen kolmio -draamasarjaa (2015), heille tuli samalla idea tehdä elokuva siitä, mitä Kalliolle kukkulalle -nuorille kuuluu nyt kuusikymppisinä.

– Tajusin, ettei Suomesssa ole juurikaan puhuttu, mitä meille tapahtui 90-luvun alussa, kun koko sosialistinen maailmanleiri romahti. Huomasin, että ihmiset ovat jääneet vähän hämmennyksen valtaan, koska on käsittelemättömiä asioita, Nuoruustangon ohjaaja Heidi Köngäs sanoo.

Elokuvassa 70-luvun vasemmistoaatteen nuoret pohtivat Neuvostoliiton hajoamisen merkitystä. Merkityksellisempiä ovat kuitenkin vuosikymmenien henkilökohtaiset asiat.

Kiertolaisena maailmalla elänyt Natalia on yksi, jolla on selvittämättömiä juttuja menneisyydestä.

– Selvittämättömät asiat ovat suuri taakka. Ei pitäisi odottaa, vaan ottaa ratkaiseva askel, kun on vielä aikaa, Kaija Pakarinen miettii.

”Oli viitekehyksenä kommunismi tai mikä tahansa, loppupeleissä ihmiset kaipaavat rakkautta ja hyväksytyksi tulemista.”

Elokuva pisti näyttelijät pohtimaan monenlaista.

– Iän myötä on tajunnut, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä. Oli viitekehyksenä kommunismi tai mikä tahansa, loppupeleissä ihmiset kaipaavat rakkautta ja hyväksytyksi tulemista, Riitta Havukainen sanoo.

Kaija kertoo olevansa onnellinen roolihenkilönsä puolesta.

– Natalia on itseäni pidemmällä siinä, että on päässyt turhasta eroon. Mitä kevyemmillä materialistisilla kantamuksilla elämäänsä elää, sitä enemmän voi tulla oikeasti tärkeää sisältöä. Se juuri ratkaisee näillä kilometreillä, Kaija muistuttaa.

”Kroppa vanhenee, mutta sielu käy aina vaan rippikoulua”

Hurtin huumorin avulla Nuoruustango on oiva muistutus, että niin kauan kuin henki pihisee, on toivoa.

– Ei ole syytä ajatella, että elämä loppuisi tietyn ikäisenä. Kroppa vanhenee, mutta sielu käy aina vaan rippikoulua, ohjaaja nauraa.

Kotikatsomo: Nuoruustango, TV1 su klo 21.05