Muistatko vielä hiekkarannalla ”tahdon” sanoneet Johanneksen ja Suvin?
Muistatko vielä hiekkarannalla ”tahdon” sanoneet Johanneksen ja Suvin?

Suosikkisarja starttaa toivejaksolla.

Televisioviikon sallittuihin paheisiin kuuluva Satuhäät palaa uusin jaksoin. Sen mukana paluun tekevät myös monet some-keskustelut, joissa jokainen jakso ruoditaan perinpohjin ja usein samaan aikaan, kun sitä katsotaan telkkarista. Jes!

Kyseessä on jo suosikkisarjan 10. tuotantokausi. Sen avaus on katsojien kovasti toivoma jakso, jossa palataan aiempiin tuotantokausiin. Jaksossa tavataan neljä tuttua paria, joiden tarina on kanavan mukaan puhuttanut ihmisiä. Ei tosin ole ihan varmaa, olisivatko nämä pariskunnat sijoittuneet äänestyksessä kärkisijoille, jos asiasta olisi äänestetty.

Jaksossa tavataan muutaman vuoden naimisissa olleet Suvi ja Johannes (häät Yyterin hiekkarannalla), Mirva ja Jan (hikoileva sulhanen ja tämän tanssitaitoa dissaava morsian), Satu ja Janne (palomies-ensihoitajapariskunta, jolla oli naimisiin mennessään entisistä liitoistaan viisi lasta) sekä Maria ja Anssi (nuoripari, joka tykkäsi analysoida suhdettaan ja tunteitaan). Sen verran voi paljastaa, että heille kuuluu ainakin lapsia. Paljon lapsia.

Kakkosjaksosta alkaen seurataan normaaliin tapaan yhden pariskunnan häitä ja tarinaa per jakso. Ensimmäisenä alttarille astelevat tamperelaiset Tiina ja Jan. Kyseessä ei ole Satuhäät siitä puhuttavimmasta päästä, mutta koskettava tarina pariskunnalla on kyllä takanaan.

Satuhäät, TV2 klo 21.00

Lue lisää:

Satuhäät-pari avioitui salaa 19-vuotiaina – näin heillä menee 6 aviovuoden jälkeen

Muistatko vielä nämä Satuhäät-ohjelman klassikkoparit?

Satuhäät: Sulhasen vanhemmat eivät kelpuuttaneet suomalaista morsianta

Satuhäät-parin kolmiodraama muuttui ystävyydeksi: sulhasen eksästä tulikin kaaso

Simpsoneiden ja Futuraman luoja katsoo nyt Springfieldin ja tulevaisuuden sijasta menneisyyteen.

IS TV-LEHTI: Matt Groeningin luomassa Disenchantment-animaatiossa touhutaan keskiaikaisessa, maagisessa Dreamlandin kuningaskunnassa.

Groening tekee sarjallaan aluevaltauksen Netflixissä. Hänen jälkensä on tunnistettavaa niin visuaalisesti kuin huumorinkin puolesta. Pääosissa ovat kapinallinen alkoholistiprinsessa Bean, uskollinen mutta täysin tonttu tonttu Elfo ja demoni Luci.

Kummallisella kolmikolla seikkailua ja sekoilua riittää. Kymmenosaisella ensimmäisellä kaudella vastassa on monenlaista aikakauden kulkijaa: örkkejä, peikkoja, lumoojattaria, pahoja äitipuolia, lipeviä prinssejä ja muita hulluja. Kyytiä saavat ylhäiset puheenparret ja ylevät tavat.

Ääninäyttelijöinä pääosissa toimivat Abbi Jacobson (Bean), Eric Andre (Luci) ja Nat Faxon (Elfo). Jacobson on kehunut epätyypillisen prinsessan vahvaa naishahmoa.

Groening on viimeksi luonut uuden sarjan liki parikymmentä vuotta sitten vuonna 1999, kun Futurama ilmestyi. Sarja päättyi vuonna 2013. Simpsonit-sarja starttasi vuonna 1989, ja syyskuussa Amerikassa alkaa peräti 30. kausi.

Uudella sarjalla Netflix hieroo sopua Futurama-fanien kanssa. He raivostuivat, kun Futurama yllättäen poistettiin valikoimista.

Nyt tekijätiimissä on mukana pitkäaikainen Simpsonit-kollega Josh Weinstein ja joukko Futuraman animaattoreita.

Trendikkääseen fantasiagenreen sijoittuvan sarjan on sanottu olevan kuin Simpsoneiden ja Game of Thronesin sekoitus.

Groeningin sarjojen perusta on usein sama: hän haluaa näyttää yleisölle hauskuutta tapahtumissa ja maailmoissa, joista huumoria on tavallisesti vaikea löytää. Kolme kärsinyttä ystävystä täydentää toisiaan hyvän ja pahan ikitaistelussa.

Keskiaikaisista puitteista huolimatta sarja on kaukana sadusta. Siinä käsitellään vahvasti nykyhetken teemoja. Kyllähän kaikki tunnistavat elämänsä prinsessat, tontut ja demonit.

Disenchantment, Netflixissä 17.8. alkaen.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Per Olav Alvestad tapaa kolmiosaisessa uutuussarjassa ihmisiä, jotka etsivät ratkaisua tähän nopeasti kasvavaan ympäristöongelmaan.

IS TV-LEHTI:  Iskeekö toisinaan uutisia seuratessa epätoivo siitä, että maailma on pilalla eikä paluuta enää ole? Saasteet, sodat, ahneus ja laiskuus vaikuttaisivat olevan sukupolvesta toiseen uusiutuvia luonnonvaroja, joille ei mahdeta mitään – niinkö?

Onneksi norjalainen tiedesarja on selvittänyt maailman parantamisen reseptin meidän puolestamme ja nostanut sen vielä otsikkoon: Tieto ja tahto (Viten og vilje). Tottahan se on – maailman tai edes oman elinympäristön ja elämänlaadun parantamiseen on oltava kylliksi tietämystä ja ennen kaikkea tahtoa.

Muista norjalaisista tiedeohjelmista (Älä kokeile tätä kotona, Kun kemiat kohtaavat, Schrödingerin kissa) tuttu juontaja Per Olav Alvestad pureutuu sarjassaan nykyihmistä vaivaaviin ongelmiin, ja etsii niihin myös ratkaisuja.

Avausjaksossa esimerkkiä näyttää joukko Norjan Hoddevikin rannat täyttävään muoviroskaan kyllästyneitä surffareita. He ovat perustaneet Nordic Ocean Watch -ympäristöjärjestön, jonka tehtäviin kuuluu rannan päivittäinen siivoaminen. Varaston jätesäkkivuoret ja puhdas ranta osoittavat, että pienilläkin teoilla on merkitystä.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Se on niin valtava määrä, että talkoisiin tarvitaan muitakin kuin muutama reipashenkinen surffari. Ohjelmassa tavataankin muovijätteenkeräyksen supertähdeksi tituleerattu Boyan Slat.

Parikymppinen hollantilaisnuorukainen on kehittänyt kelluviin puomeihin perustuvan tekniikan, jolla valtamerien kolossaaliset muovijätelautat pitäisi saada kerättyä talteen muutamassa vuodessa.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen.

Kaikkein keskeisintä muovijäteongelman ratkaisemisen kannalta on kuitenkin vaikuttaa roskaketjun alkupäähän. Me tavalliset kuluttajat vaikutamme ostopäätöksillämme ja kierrätystottumuksillamme luontoon päätyvän jätteen määrään.

Asennemuutos ei tapahdu hetkessä, mutta onneksi tätäkin puolta on jo mietitty. Alvestad esittelee hollantilaisen kokeilun, jossa muovin käyttöä vähentämällä ja kierrättämällä kuluttajat saavat alennusta paikallisilta yrityksiltä.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen. Samaa reseptiä voidaan soveltaa niin muovijätteeseen, kuin sarjan myöhemmissä jaksoissa askarruttaviin istumisen ja yötyön terveyshaittoihin.

Jos Tieto ja tahto onnistuu valamaan uskoa muoviongelman ratkaisemiseen, voi lauantain Femin uusinta Jätämme jäähyväiset: Albatrossi olla silti kova pala katsoa. Se maalaa karua kuvaa tulevaisuudesta, jossa nykymenolla vuonna 2050 maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa ja jossa albatrossit ovat kuolleet sukupuuttoon.

 Tieto ja tahto, Yle Teema & Fem klo 19.00