Isto ja Hanne Aitokari asuvat kolmen lapsen kanssa Nastolassa. Yksi lapsista on yhteinen, kaksi Hannen aikaisemmasta suhteesta. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Isto ja Hanne Aitokari asuvat kolmen lapsen kanssa Nastolassa. Yksi lapsista on yhteinen, kaksi Hannen aikaisemmasta suhteesta. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Seuraavassa Satuhäät-jaksossa toisensa saa pari, jonka suhdetta ovat koetelleet oharit juuri ennen yhteenmuuttoa, hometalo, naisseikkailut ja yllätysraskaus.

Kolmannessa Satuhäät-jaksossa hääjuhliaan viettävät Hanne, 36, ja Isto Aitokari, 38. Häät ovat parille uusi alku monien vaikeuksien jälkeen.

Pari tutustui vuonna 2012 Suomi24.fi:ssä. Isto sai liehitellä Hannea tovin ennen kuin tämä suostui tapaamaan. Tapaamisen jälkeen suhde eteni kuitenkin vauhdilla. Jo yhteisellä Turkin-matkalla molemmat olivat varmoja, että kannattaa ottaa selvää, olisiko heillä yhteistä tulevaisuutta.

Vuonna 2013 Hanne ja Isto päättivät muuttaa yhteen, mutta asiat eivät menneetkään suunnitellusti.

”Siinä tuli paniikki päälle, niin mikään järki ei auttanut.”

– Olimme sopineet muuttopäivän ja muuttoa edeltävänä iltana kävimme läpi kaikki muuttoautot ja muut. Mutta Isto olikin päättänyt lähteä yöllä. Hän oli jättänyt mulle vain kirjeen. Satuin heräämän yöllä viideltä, luin sen kirjeen ja katoin, että hän oli poistanut mut Facebookista. Tuli tosi paha tunne, se oli ihan järkyttävää, Hanne kertoo jaksossa.

Istoon oli iskenyt paniikki ja hän oli lähtenyt Nastolasta kotipaikkakunnalleen Kuusankoskelle.

– Olisi ehkä kannattanut jutella toisen kanssa, eikä toimia niin jyrkästi. Mutta siinä tuli paniikki päälle, niin mikään järki ei auttanut, Isto selittää tapahtunutta jaksossa.

Hanne lähti Iston perään, jotta saisi selville, mistä on kyse. Parin päivän miettimisen jälkeen Isto tuli toisiin ajatuksiin ja palasi Hannen luo Nastolaan.

”Pettäminen tuntui ihan hirveältä”

Yllättävät käänteet eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Kun Hanne luuli, että viimein kaikki on hyvin, hän sai tietää salaisuuden, jota Isto oli pitänyt sisällään. Istolla oli ollut suhteen aikana muita naisia.

– Se tuntui ihan hirveältä – siltä, että tämä ei ole todellista. Mietin, että vika on mussa, koska oon saanut kuulla olevani lehmä, tyhmä ja täysi nolla.

Hanne syytti pettämisestä osittain itseään, koska on aikaisemmassa suhteessaan kokenut rankkoja asioita – niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa.

– Olen muun muassa "harjoitellut" kuusi tuntia yöllä, miten astianpesukone täytetään ja juossut kotoa karkuun. Viimeisen kerran lähdin niin, että mulla meinasi lähteä henki, Hanne kertoo aikaisemmasta suhteestaan.

Sitoutumisongelmien ja pettämisten lisäksi parin suhdetta ovat koetelleet myös yllätysvauva ja hometalo, joka vei parin oikeuteen asti.

Miten Hanne ja Isto ovat selviytyneet kaikista vaikeuksistaan? Se selviää TV2:lla ma 11.4. klo 20.00. Lisää Hannesta ja Istosta voit lukea myös Satuhäiden sivuilta.

 

Jim Carreyn luoma draamakomedia repii huumorinsa 70-luvun stand up -klubien maailmasta.

IS TV-LEHTI: Koomikoiden elämää 1970-luvun Los Angelesissa kuvaava sarja Kuolen nauruun (I’m Dying Up Here, 2016–) on yhdistelmä näppärää sanailua, stand up -komiikkaa ja vakavaa draamaa – jopa kuolemanvakavaa. Sarja näyttää koomikot surullisina klovneina: hahmot ovat ristiriitaisia ja hankaliakin tyyppejä, jotka kilvoittelussa suosiosta näyttävät myös pimeämmät puolensa.

David Flebotte on kirjoittanut sarjan pohjautuen Los Angelesin viihdemaailmasta 70-luvulla kirjoittaneen toimittajan William Knoedelsederin kirjaan. Vuonna 2009 julkaistu kirja kertoi 70-luvulla syntyneen uuden viihdemuodon eli stand up -komiikan ja sen esitaistelijoiden, kuten Andy Kaufmanin, Richard Pryorin ja Jim Carreyn, noususta valokeilaan.

Yksi sarjan tuottajista onkin nykyinen megatähti Jim Carrey. Sarjassa on käytetty Carreyn omia kokemuksia, kuten myös Al Madrigalin, joka on osallistunut sarjan kirjoittamiseen. Madrigal myös näyttelee Edgar Martinezin roolin.

Sarjan hahmot pohjautuvat osittain todellisiin ihmisiin, mutta pääasiassa hahmot ovat fiktiivisiä.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta.

Esimerkiksi komiikan portinvartija, komediaklubin omistaja Goldie (Melissa Leo) perustuu legendaarisen The Comedy Store’s -klubin Mitzi Shoreen. 1972 avattu The Comedy Store oli länsirannikon keidas uusille komiikkakyvyille. Siellä aloittivat uransa muun muassa Jay Leno, David Letterman ja Robin Williams.

Sarja sijoittuu pääosin Goldien komediaklubille, jossa nuoret koomikot kurottavat kohti tähteyttä. Tavoitteena on ponnistaa komediaklubin lavalta The Tonight Show with Johnny Carson -tv-ohjelmaan ja sitä myötä koko Amerikan tavoittavaan tähteyteen.

Ensimmäisen jakson alussa yksi koomikoista saavuttaa tämän virstanpylvään, mutta pian häntä kohtaa tragedia. Tapahtumaketju sysää liikkeelle erilaisia reaktioita muussa porukassa.

Sarjaa on amerikkalaisissa arvioissa kritisoitu siitä, että se tarjoilee turhankin tutun tarinan. Suomalaisyleisölle tilanne on toinen: meille stand up -komiikan alkuajat eivät ole ennalta tuttua huttua.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta. Naiset ja etniset vähemmistöt joutuvat ponnistelemaan valkoisen miehen maailmassa.

Sarjasta on tekeillä toinen kausi.

 Kuolen nauruun, Sub ti klo 23.15

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30