Max Irons ja Rebecca Ferguson.
Max Irons ja Rebecca Ferguson.

Englannin hoviin sijoittuva sarja tarjoaa juonittelua, valtataisteluja ja vähän seksiäkin.

Englannin hovissa pyörittiin 1400-luvun puolivälin jälkeen melkoista piirileikkiä. Plantagenet-suku (ei, nyt ei puhuta puutarhamyymälästä) oli jakaantunut kahteen kilpailevaan sukuhaaraan, Lancastereihin ja Yorkeihin. Molempien haarojen sukuvaakunassa oli ruusu, joten noin 30 vuotta kestänyt taistelu kruunusta tuli tunnetuksi nimellä ruusujen sota. Sinä aikana liittolaisista tuli vihollisia ja päinvastoin, päitä putoili ja avioliittoja solmittiin sellaista vauhtia, että... no ainakin sellaista vauhtia, että siitä on saatu aikaiseksi erinomaisen viihdyttävä draamasarja.

10-osainen teos perustuu kirjailija Phillippa Gregoryn romaanitrilogiaan. Valkoinen kuningatar on Elizabeth Woodville, Lancasterin sukuhaaraan kuuluva tavisnainen, johon Yorkeihin kuuluva nuori kuningas Edvard IV rakastuu suin päin. Gregoryn kahden muun romaanin päähenkilöt ovat sarjan toiset naiset, Yorkeihin kuuluva Margaret Beaufort sekä hovin ykkösjuonittelijan, "kuninkaantekijän" tytär Anne Neville.

Kyseessä on siis ruusujen sota kolmen naisen silmin. He ovat itse osa silmitöntä vallanhalua ja juonittelua, mutta samalla myös miestensä ja isiensä pelinappuloita. Loppujen lopuksi heidän tärkein tehtävänsä historian pyörteissä oli saada aikaiseksi eläviä poikalapsia.

Valkoinen kuningatar ei ole niin tarkoituksenhakuisen roisi kuin esimerkiksi Tudorit ja Borgiat, mutta kyllä seksi kelpaa myös Lancastereille ja Yorkeille.

Roolisuorituksista parhaiten jää mieleen Amanda Halen esittämä, kiihkeän uskon vallassa riutuva Margaret. Komeaa Edvardia näyttelee Max "Jeremyn poika" Irons ja kaunista Elizabethia Rebecca Ferguson.

Valkoinen kuningatar, TV1 klo 21.05

Rikosdraama Monster - Aileen Wuornos kertoo suomalaiset sukujuuret omaavan sarjamurhaajan synkän tositarinan.

IS TV-LEHTI: Aileen Wuornos (1956–2002) kasvoi karuissa oloissa. Lasten hyväksikäytöstä tuomittu skitsofreenikko-isä hirttäytyi vankilassa 1969. Teiniäiti hylkäsi kaksi lastaan Aileenin ollessa nelivuotias. Heidät adoptoivat Troyssa, Michiganissa asuneet isovanhemmat, joiden sukujuuret olivat Iin Olhavassa.

Alkoholi, pahoinpitelyt ja insestiset suhteet olivat arkea isovanhempien luona. Wuornos tuli raskaaksi ensimmäisen kerran 14-vuotiaana – isoisänsä ystävän raiskaamana. Wuornos sai jo 18-vuotiaana tuomion ampuma-aserikoksesta ja päätyi Floridaan liftailevaksi prostituoiduksi.

Pitkä syöksykierre päättyi seitsemän miehen murhaamiseen 1989–90. Wuornos ja mukana kulkenut tyttöystävä jättivät useita johtolankoja, ja ratkaiseva virhe oli pantata uhrien omaisuutta. Wuornos pidätettiin 9. tammikuuta 1991.

Wuornos tunnusti surmat, mutta vetosi itsepuolustukseen. Vähän ennen kuolemaansa hän myönsi tehneensä kaikki veriteot ryöstötarkoituksessa, mutta kertomukset vaihtelivat niin usein, että totuus jäi hämäräksi.

Monsterin (2003) lisäksi Wuornosista on tehty useita elokuvia, kirjoja ja jopa oopperaesitys. Kuuluisimpia ovat Nick Broomfieldin kaksi dokumenttielokuvaa, Aileen Wuornos: The Selling of a Serial Killer (1992) ja Aileen: Life and Death of a Serial Killer (2003).

Elokuva: Monster - Aileen Wuornos , AVA klo 21.00

Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta ja Mieletön elokuu ovat kesäleffojen aatelia.

IS TV-LEHTI: Suomen suven romanttinen taika valjastettiin elokuviin jo Suomi-Filmin kulta-aikana.

Yksi esimerkki on nyt nähtävä Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta vuodelta 1950. Ville Salmisen elokuva kertoo kesäisistä seikkailuista sisävesilaivalla kauniissa järvimaisemissa.

Menneinä vuosikymmeninä kesäromantiikka kukki nimenomaan maaseudulla: heinäladoissa heinät pöllysivät ja Hilja maitotyttö pulahti järveen ilkosillaan.

Nykyvinkkelistä nämä maaseudulle sijoittuvat romanttiset elokuvat ovat mitä parhainta nostaolgiaa.

Myös 2000-luvulle tultaessa on syntynyt useampi kotimainen kesäleffa. Uudessa nousussa ovat etenkin naisiin keskittyvät, naisten tekemät kesäelokuvat.

Nyt nähdään Taru Mäkelän ohjaama, vuonna 2013 ilmestynyt Mieletön elokuu. Se on kepeän nostalginen rakkauskomedia taustanaan heinä-elokuun taitteessa 1962 järjestetyt Helsingin kansainväliset nuorisofestivaalit. Kati Outinen, Elena Leeve ja Laura Birn esittävät helsinkiläisiä naisia, joista kukin kokee festarihuumassa oman romanssinsa. Moskovasta käsin organisoitu nuorisofestivaali toi Helsinkiin noin 12 000 ulkomaista vierasta 136 eri maasta – ja samalla tuulahduksen kylmän sodan huuruja.

Älä missaa näitä! Juhannusyönä Teema & Fem -kanavalla esitetään putkeen myös neljä iskelmäelokuvaa. Kahdessa niistä, Tähtisumua (1961) ja Toivelauluja (1961), nähdään isossa osassa näyttelijä Esko Salminen.

Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta, TV1 klo 13.35

Mieletön elokuu,  TV1 klo 20.45

Tähtisumua, Teema & Fem klo 23.07

Toivelauluja, Teema & Fem klo 0.35