Ruben Stillerin vetämä Pressiklubi on palkittu Kultaisella Venlalla. Kuva: Sanoma-arkisto
Ruben Stillerin vetämä Pressiklubi on palkittu Kultaisella Venlalla. Kuva: Sanoma-arkisto

Tunnettu televisiokasvo jatkaa Ylen palveluksessa, vaikka poistuukin suosikkiohjelmasta.

Toimittaja Ruben Stiller aikoo jatkaa Pressiklubin vetäjänä kevään ajan, mutta sitten hän siirtyy Ylessä muihin töihin.

– Viimeaikainen tilanne on vaikuttanut terveydentilaani ja olen myös vetänyt omat johtopäätökseni tästä kaikesta, Stiller sanoo Ylen tiedotteessa.

Hän toivoo itse, että voisi jatkaa radion puolella.

Stiller aloitti Pressiklubin vetäjänä kahdeksan vuotta sitten, vuonna 2009. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia uutisia ja suomalaista mediaa. Siinä keskustelee juontajan lisäksi kaksi vaihtuvaa journalistia ja viikon ajankohtainen vieras.

– Etsimme syksyyn Pressiklubille vetäjän, joka täyttäisi Rubenin isot saappaat. Viikoittaisen suoran ohjelman tekeminen on rankkaa ja vaatii Rubenin kaltaista sitoutunutta tekijää, A-studion toimituksen päällikkö Riitta Pihlajamäki sanoo tiedotteessa.

 

Kysely

Jäätkö kaipaamaan Ruben Stilleriä Pressiklubin vetäjänä?

Kyllä
Kyllä
73.2%
En
En
26.7%
Ääniä yhteensä: 116
Vierailija

Ruben Stiller jättää Pressiklubin: ”Viimeaikainen tilanne on vaikuttanut terveydentilaani”

Ylen viimeaikaisten tapahtumien valossa tämä "lähtö" jättää kyllä melkoisesti spekuloitavaa... Rikkoivat ylen herrat ihan hyvän Rubenin. No ehkä Stillerillä onkin enemmän radionaama, jos ei ole nyt jo niin ylen herrojen hampaissa, että uskaltavat sen ottaa radion puolelle. Laitetaankohan seuraavaksi "kuriin" esim noin viikon uutiset vai selviääkö se vielä muuttamalla peloissaan irvailujensa painopistettä aavistuksen vasemmalle, kuten olen ollut huomaavinani viime lähetyksistä. Haistan...
Lue kommentti

Sarjan toisella kaudella on luvassa ainakin yhdet hautajaiset ja entistä hanakampaa kapinointia.

Ahdistava, koukuttava, ajankohtainen, ajatuksia herättävä, tyylikäs. Muun muassa näillä sanoilla viime keväänä alkanutta Handmaid's Tale -sarjaa on ylistetty sen ensimmäisestä jaksosta lähtien.

Jos et vielä tiedä, mistä sarjassa on kyse, käy lukemassa esittelyjuttumme tästä:

Sarjan ensimmäinen kausi loppui kuin seinään viime kesänä, ja moni on jäänyt odottamaan jatkoa jännityksellä. Onneksi sitä on myös luvassa! Toisen kauden jaksoja alettiin suunnitella jo ennen ensimmäisen kauden loppumista, ja iso osa sarjasta kuvattiinkin viime vuonna.

Jenkeissä sarja nähdään Hulu-palvelusta, jonne kauden ensimmäinen jakso pärähtää 25. huhtikuuta. Suomessa sarjaa voi seurata HBO Nordicin kautta. Aiemman kauden palvelu näytti päivän viiveellä Yhdysvalloista.

Mitä muuta tiedämme tulevasta kaudesta? Ainakin tämän:

1. Toisella kaudella on 13 jaksoa.

Ensimmäisellä kaudella jaksoja oli vain 10.

2. Päähenkilöt ovat ykköskaudelta tuttuja.

Elisabeth Mossin näyttelemä Offred on edelleen tarinan keskiössä. Myös Ofglen (Alexis Bledel), Moira (Samira Wiley), Janine (Madeline Brewer) ja Nick (Max Minghella) nähdään uudella kaudella.

Kakkoskaudelta julkaistut kuvat ovat varsin pahaenteisiä.

3. Ensimmäinen jakso yllättää varmasti.

”Älkää yrittäkö arvata, mitä toisen kauden ensimmäisessä jaksossa tapahtuu. Ette koskaan voi aavistaa. Se on mahdotonta, ja sen takia rakastan sitä niin paljon”, Elisabeth Moss totesi TV Guiden haastattelussa.

4. Näemme surullisenkuuluisat siirtokunnat.

Handmaid’s tale perustuu Margaret Atwoodin klassikkokirjaan. Kirjassa siirtokunnat mainitaan kaikkein karmeimpana kohtalona: ne odottavat sellaisia, jotka eivät suostu taipumaan käsittämättömän yhteiskunnan osasiksi. Myös sarjan ensimmäisellä kaudella siirtokunnista puhutaan, mutta vasta kakkokaudella katsojat pääsevät näkemään ne omin silmin.

Sarjan uudella kaudella tutustutaan uusiin maisemiin.

5. Offred ja muut alkavat kapinoida.

Sarjan ohjaaja ja käsikirjoittaja Bruce Miller on vahvistanut, että kakkoskausi keskittyy vahvasti Offrediin. Tulevalla kaudella hän on kuitenkin entistä kapinallisempi ja vahvempi. Myös muut hahmot löytävät sisäisen kapinahenkensä ja haluavat laittaa pisteen orjuutukselle.

6. Ilkeän Lydia-tädin tarinaa valotetaan.

Lydia-täti (Ann Dowd) on yksi sarjan kammottavimmista hahmoista – mikä tekee hänestä samalla kovin kiinnostavan. Miten naisesta tuli niin julma? Miller on kertonut, että saamme tähän kysymykseen ainakin jonkinlaisen vastauksen tulevalla kaudella.

7. Yksi orjattarista kuolee.

Miller on vahvistanut, että sarjan kakkoskaudella nähdään hautajaiset. Mutta tarkkaan ottaen kuka kuolee ja miten? Sitä emme vielä tiedä.

Tälläkin kaudella orjattaret jatkavat parittain kävelyä.

8. Saamme tietää, mitä muulle maailmalle on tapahtunut.

Sarjan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen, Yhdysvalloissa sijaitsevaan Gilead-nimiseen valtioon. Ykköskaudella katsojat saivat tietää vain vähän Yhdysvaltain naapurimaiden kohtalosta. Miller on kuitenkin paljastanut, että tulevalla kaudella katsojat pääsevät näkemään tarkemmin, mitä ihmettä Gileadin ulkopuolella tapahtuu.

9. Sarjan kammottava – ja niin koukuttava – tunnelma ei ole kadonnut mihinkään.

Ensimmäinen kausi oli monen katsojan mielestä paikoitellen niin ahdistava, että sitä oli vaikea katsoa. Eikä mikään ole muuttumassa – ainakaan kakkoskauden trailerin perusteella. Katso vaikka:

Palkittu elokuva Saamelaisveri on nyt katsottavissa Viaplaylla. 

IS TV-LEHTI: Strasbourgissa Euroopan parlamentin käytävällä kävelee kaksi Norjan saamelaisten perinneasuihin sonnustautunutta, hymyilevää nuorta. 20-vuotias Lene Sparrok ja 14-vuotias Mia Sparrok saavat kaikkien päät kääntymään uteliaisuudesta. Jokainen haluaa sisaruksista oman palansa.

He ovat päätähtiä muun muassa Euroopan parlamentin myöntämän Lux-palkinnon voittaneessa Saamelaisveri-elokuvassa, joka on saamelaistaustaisen Amanda Kernellin ensiohjaus ja käsikirjoitus.

Se kertoo kahdesta saamelaistytöstä, jotka pakotetaan sisäoppilaitokseen opiskelemaan ruotsin kieltä. Elokuvassa sisarukset joutuvat valtaväestön silmätikuiksi ja pilkattaviksi: saamelaisia pidettiin 1930-luvulla vähä-älyisinä.

”Oli vaikea esittää, että haluan eroon saamelaisuudesta, sillä oikeasti olen ylpeä alkuperästäni.”

Nykyään asenteet ovat toisenlaiset: Lene ja Mia saavat juhlavan vastaanoton. He ovat tottuneet huomioon, sillä elokuva on voittanut jo useita palkintoja.

Siskokset asuvat saamelaiskylässä Keski-Norjassa ja työskentelevät poronhoitajina. He halusivat osallistua elokuvaan, koska pitivät aihetta tärkeänä. Vaikka Lenen suoritusta on ylistetty, oli näytteleminen hänelle vaikeaa, sillä tämä oli hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa.

– Oli myös vaikea esittää, että haluan eroon saamelaisuudesta, sillä oikeasti olen ylpeä alkuperästäni, sanavalmis Lene kertoo Tv-lehdelle.

Tarinassa Njenna, nuorempi sisaruksista, ei halua häivyttää saamelaisuuttaan. Elle Marja taas haluaa oppia ruotsin kielen, jotta pääsisi pois saamelaisyhteisöstä Uppsalaan, jossa voisi opiskella opettajaksi ja unohtaa juurensa, joita häpeää. Kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin hän toivoo, vaikka hän pääseekin karkaamaan kaupunkiin.

”On tärkeää, että saamelaisiin kiinnitetään huomiota.”

Rotubiologit (joita oli myös Suomessa) mittailevat yhdessä elokuvan kohtauksessa saamelaisnuoria ja pakottavat heidät riisuutumaan kaikkien nähden. Kohtaus on silmiinpistävän kiusallinen.

– Oli iso kynnys tehdä se kohtaus, mutta ajattelin, että go for it. En halua hävetä itseäni. Olen kyllästynyt kuulemaan, miten kaikkien pitäisi näyttää Barbie-nukeilta. Kaikkien pitäisi saada olla oma itsensä. Olen myös kyllästynyt stereotypioihin joikaamisesta, laavuissa asumisesta ja kuulemaan, miten söpöjä olemme, tokaisee Lena.

Teos on saanut paljon huomiota maailmalla. Sisarusten mukaan yleisö on ollut ihmeissään, miten Ruotsi, Norja ja Suomikin on kohdellut kansalaisiaan.

– Elokuvan teemaa ei ole käsitelty aiemmin. On tärkeää, että saamelaisiin kiinnitetään huomiota. Olen myös iloinen, että elokuvassa puhutaan omaa kieltämme, eteläsaamea, jota puhuu vain 500 ihmistä.

Lene ja Mia asuvat vanhempiensa ja kolmannen siskonsa kanssa edelleen saamelaiskylässä ja viihtyvät siellä. He eivät ole päättäneet, haluavatko jatkaa näyttelijöinä.

– Elän päivä kerrallaan. Ehkä joskus voin yhdistää porojenhoidon ja elokuvien tekemisen, se olisi parasta! Lene ilmoittaa.

Saamelaisveri, Viaplay 14.1. alkaen