Putouksen entinen käsikirjoittaja Joonas Nordman voitti sketsihahmokilpailun Salme Pasi -hahmollaan. Porilaisen ay-oravan suosikkihokema oli "sillai kai". Kuvat: Sanoma-arkisto/Tuomas Selänne
Putouksen entinen käsikirjoittaja Joonas Nordman voitti sketsihahmokilpailun Salme Pasi -hahmollaan. Porilaisen ay-oravan suosikkihokema oli "sillai kai". Kuvat: Sanoma-arkisto/Tuomas Selänne

Antti Holman Kissi Vähä-Hiilaria pidettiin ennakkosuosikkina, mutta voiton vei lopulta Joonas Nordmanin Salme Pasi.

Joonas Nordmanin hahmo, porilainen ay-orava Salme Pasi voitti Putous-ohjelman sketsihahmokilpailun. Toiseksi tuli ennakkosuosikkina pidetty Antti Holman Kissi Vähä-Hiilari ja kolmanneksi  Jenni Kokanderin Svetlana Rönkkö.

Sketsihahmokilpailusta on tullut Putouksen näkyvin ja suosituin osio, vaikka ohjelman ensimmäisellä kaudella mukana olleen Elina Knihtilän mukaan alun perin se ei sitä ollut.

– Ohjaaja Jani Volanen antoi meille näyttelijöille tehtäväksi keksiä niin huonot sketsihahmot kuin mahdollista. Ironian piti olla siinä, että hahmot vain tuotiin lavalle ja ne hokivat jotain. Miten voi äänestää vuoden sketsihahmoa, jos ei ole nähnyt sitä yhdessäkään sketsissä? Tarkoitus ei ollut, että näyttelijät oikeasti kilpailisivat keskenään, Elina Knihtilä kertoi lokakuussa.

 

Lue myös:

Putouksen yllätysvoittaja Joonas Nordman: "Teen vain pari pikkujoulukeikkaa kiireiden takia"

Iina Kuustonen ja Sebastian Rejman saapuivat yhdessä Putouksen finaaliin

Näille kaikille Suomi-julkkiksille vinoiltiin Putous-kaudella

Joonas Nordman teki varasuunnitelman: "Alan ajaa koulutaksia"

Antti Holma: "Homoutta ei pidä peitellä"

Kaikki jutut Putous-näyttelijöistä löydät täältä.

Hyacinth Bucket palaa taas ruutuun! Sen kunniaksi listasimme asiat, jotka meidän kaikkien olisi syytä oppiä häneltä. 

Pokka pitää (Keeping up Appearances) oli yksi 90-luvun suosituimpia komediasarjoja. BBC:n tuottamaa brittisarjaa esitettiin vuosina 1990–1995, ja klassikkosarjaa on nähty useasti aiemminkin Suomessa uusintoina.

Ja taas sarja tekee paluun ruutuun!

TV1:llä nähtävässä sarjassa seurataan tietenkin rasittavan hienostelevan, mutta samaan aikaan yllättävän ihastuttavan Hyacinth Bucketin (Patricia Routledge) pyrkimyksiä päästä kaikin keinoin yläluokan suosioon. Hyacinth puhuu aina korostetun yläluokkaisesti (lue: snobisti), ylpeilee hienostotuttavillaan ja vaatii erityiskohtelua. Hän pitää kotinsa aina pyntättynä, ottaa pukeutumisessa mallia kuninkaallisilta ja rakastaa teekutsuja.

Päällepäsmärinä Hyacinth ei ota juurikaan muiden mielipiteitä huomioon tai kestä itseensä kohdistuvaa arvostelua. Koska Bucket-sukunimi (suom. ämpäri) on Hyacintin mielestä selvästikin liian rahvas, hän vaatii muita lausumaan sen ranskalaisittain bukée (suom. kukkakimppu).

Mutta on Hyacinthin asenteessa paljon hyvääkin! Monista hänen elämänohjeistaan me muutkin voisimme ottaa oppia. Listasimme Hyachithin parhaat elämänviisaudet:

1. Hyvät käytöstavat kannattavat.

Hyacinth rakastaa muodollista kielenkäyttöä ja liioiteltua kohteliaisuutta. Edes törkeyksiä laukoessaan hän ei unohda asiallista kielenkäyttöä.

2. Puhelimeen ei sovi vastata miten sattuu.

Annat itsestäsi heti yläluokkaisen kuvan, jos vastaat puhelimeen tyylillä: ”Korhosten residenssistä hyvää iltapäivää, Marja-Leena puhelimessa.”

3. Älä suotta kainostele tai häpeile itseäsi.

Jos Hyacinthilla on päässään hieno uusi hattu, koko naapurusto tietää siitä välittömästi.

3. Kupponen teetä tai kahvia piristää aina.

Varsinkin, jos se nautitaan elegantista kupposesta.

5. Kun arki runnoo, pue kaulaasi parhaat helmesi.

Johan helpottaa! Hyacinth tekee arjen kiillottamisesta pienillä yksityiskohdilla melkein taidetta.

6. Perheestä ja läheisistä voi olla hyötyä.

”He ovat minun perheeni ja rakastan heitä. Erityisesti tähän aikaan vuodesta, kun pimeä tulee niin aikaisin”, Hyacinth on sanonut.

7. Usko itseesi.

Vaikka Hyacinth on monessa mielessä rasittava kaikkitietäjä, ainakin hän tuntee tasan tarkkaan oman arvonsa. Hyacinthin ylitse ei kävele kukaan. Ja se on hienoa, jos mikä.

Pokka pitää, arkisin 22.5. alkaen TV1 klo 18.30

Remonttipiiskuri-ohjelma on ollut Ruotsissa suuri katsojamenestys. Suomalaisversion piiskurina nähdään sympaattinen Perttu Sirviö.

IS TV-LEHTI: Viisihenkisen perheen rintamamiestalon yläkerrassa sattuu vesivahinko, ja koko talo menee remonttiin.

Perhe muuttaa vuokralle pieneen kolmioon muutaman kilometrin päähän kodistaan – tarkoituksena remontoida sieltä käsin taloa.

Tapahtumasta on kulunut nyt neljä vuotta. Edelleen asutaan vuokralla, koska remontti jäi pahasti kesken.

Vastaava tarina toistuu monen suomalaisperheen kohdalla.

Uutuusohjelmassa Remonttipiiskuri-ammattitiimi saapuu nyt auttamaan näitä suomalaisia ”tee se itse” -perheitä ja saattamaan valmiiksi kesken jääneitä remonttiprojekteja.

Yksi ammattilaisista on remonttimies Perttu Sirviö, joka toimii paitsi ohjelman juontajana, myös ohjelmaan osallistuvien ihmisten tukena.

– Ohjelmassa nähdään, miten eräiden pariskuntien osapuolet eivät enää edes puhu toisilleen. En olisi aluksi uskonut, että joudun toimimaan myös parisuhdeterapeuttina, mutta niin vain kävi. Se alkoi olla todella kiinnostavaa, Perttu sanoo.

”Tärkeintä on sitouttaa talon omistajat itse hommiin, sillä remontit tehdään loppuun yhdessä.”

– Nyt revitään auki ne syyt, miksi remontit ovat jääneet kesken. Menin ihmisten koteihin ja tenttasin, miksi tilanne on tämä. En tiennyt heidän tarinoitaan etukäteen, joten monet asiat tulivat itselleni yllätyksenä.

Pertun lisäksi remonttityömaalle saapuu mestarirakentaja Timo Etula työmiehineen sekä sisutussuunnittelija Riia Lankinen.

Asukkaat saavat paiskia töitä ammattilaisten mukana ja oppivat samalla tekemään asiat yhdessä ja kunnolla.

– Tärkeintä on sitouttaa talon omistajat itse hommiin, sillä remontit tehdään loppuun yhdessä. He saavat tehtävät, jotka he tekevät ennen kuin saavumme paikalle, Perttu sanoo.

Perttua ei ole näkynyt tv-ruudussa moneen vuoteen, sillä hän toimii rakennusmiehenä eri puolilla eteläistä Suomea. Omakotitalon vaimolleen ja kahdelle lapselleen rakentanut Perttu rakastaa työtään, ja tv-työt tuovat rakennustyöhön mukavan lisän.

”Onhan se hurjaa, jos lapset eivät kehtaa kutsua ystäviään kylään, koska heidän huoneensa ovat ikuisia rakennustyömaita.”

– Onhan tällaista tv-työtä tosi mukava tehdä pitkästä aikaa. Remontoinnista ja rakentamisesta innostuin jo 90-luvun alussa, kun vanhempani rakensivat meille kotia ja pääsin 8-vuotiaana rakennustyömaalle, Perttu kertoo.

Remonttipiiskuri-ohjelma on ollut Ruotsissa suuri katsojamenestys. Ohjelman tarinat osoittavat, että toimivaksi saatu koti on parantanut välittömästi perheiden elämänlaatua ja tulevaisuudennäkymiä.

– Onhan se hurjaa, jos lapset eivät kehtaa kutsua ystäviään kylään, koska heidän huoneensa ovat ikuisia rakennustyömaita.

Remonttipiiskuri, MTV3 klo 20.00