Samuli Edelman esittää presidenttiä, joka ei todellakaan tyydy olemaan pelkkä seremoniamestari. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Samuli Edelman esittää presidenttiä, joka ei todellakaan tyydy olemaan pelkkä seremoniamestari. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Samuli Edelmannin esittämä presidentti tuo mieleen monta poliitikkoa oikeasta elämästä.

Donald Trump. Juha Sipilä. Timo Soini. Nämä kaikki todelliset henkilöt tulevat jollakin tavalla mieleen Ylen uuden Presidentti-sarjan päähenkilöstä, Henri Talviosta (Samuli Edelmann).

Sarja alkaa siitä, kun Henri Talviosta tulee Suomen presidentti vuonna 2018. Hän on jotain, mitä monet kansalaiset ovat jo pitkään toivoneet: karismaattinen, loistava puhuja, joka ei ole ryvettynyt politiikan kiemuroissa. Talvio tulee myös yritysmaailmasta, ja hänellä on jo valmiiksi messiaan maine – hän on avaruusbisneksillään pelastanut Suomen ahdingosta.

Presidentin populistiset puheet tuovat mieleen perussuomalaisten jytky-ajan. Talvio horisee riittävän yksinkertaisia iskulauseita ja lupauksia, joita kaikki haluavat kuulla: vähemmän byrokratiaa, läpinäkyvyyttä pitää lisätä, jokaisella kansalaisella on oikeus vaikuttaa poliittisiin päätöksiin.

Sarjassa todellinen valta on pääministerillä, jota näyttelee Inka Kallén. Kuvassa myös näyttelijät Antti Virmavirta ja Esko Salminen. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Sarjassa todellinen valta on pääministerillä, jota näyttelee Inka Kallén. Kuvassa myös näyttelijät Antti Virmavirta ja Esko Salminen. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Presidentti-sarjassa katsoja pääsee kurkistamaan poliittiseen suhmuroitiin, mutta tietysti katsoja yritetään koukuttaa myös ihmissuhdekiemuroilla. Heti ensimmäisessä jaksossa käy ilmi, että presidentti on varsinainen naistenmies. Hänellä on salasuhde pääministeri Petra Pennasen (Inka Kallén) kanssa. Keskeisessä roolissa sarjassa on myös presidentin puoliso Anna Talvio (Laura Malmivaara) – nainen, joka on jopa presidenttimiestään kunnianhimoisempi.

Ensimmäisessä jaksossa katsojasta voi tuntua turhan epärealistiselta, että presidentti tavoittelee Kekkosen saappaita suurena johtajana. Mutta ehdottomasti sarjalle kannattaa antaa mahdollisuus – syyksi riittävät pelkästään jo Tommi Erosen (sarjassa presidentin lehdistöpäällikkö Arto Rahkonen) ja Rea Maurasen (sarjassa presidentin kansliapäällikkö Marjatta Kuusisto) loistavat roolisuoritukset.

Avausjakson jälkeen vastaus on saatava myös näihin kysymyksiin:

Tietääkö Anna Talvio miehensä seikkailuista? Mitä Anna Talvion ja Arto Rahkosen välillä oikein on? Mitä voisi tapahtua, jos presidentillä olisikin enemmän valtaa? Entä mitä tapahtuu, kun kansa saa mitä tilaa? Tai miten pitkälle populismilla voi pötkiä?

Presidentti (ohjaus Lauri Nurkse, käsikirjoitus Kirsti Manninen & Antti Pesonen) TV1:llä sunnuntaina kello 21.05.

Uutuussarjassa Lea, 74, ja Pentti, 91, haluavat oppia tietokoneen käyttöä. Apuun saapuu muotiblogaajana tunnettu naaG.

IS TV-LEHTI: 91-vuotias Pentti on yksi tulevan kevään tv-tähdistä uutuusohjelmassa Seniorit somessa.

Pentti haluaa oppia käyttämään paremmin internetiä – erityisesti hän haluaisi oppia lähettämään valokuvia sekä soittamaan videopuheluita omalle rakkaalleen Lealle, 74.

– Pentille pitäisi saada Skype. Se on asennettu sinne koneelle, mutta se ei ole jotenkin toiminnassa, Lea selvittää uutuusohjelmassa.

”Me jäämme ihan nuijiksi, kun tulee pienikin este.”

Pentti ja Lea saavat apua nettiajan konkarilta, videobloggaaja eli tubettaja Janne Naakalta. Hän on yksi niistä nuorison fanittamista tubetähdistä, jotka opettavat kevään aikana senioreita netin käytössä.

– Tämä on tosi pinnalla oleva aihe, kun monesti seniorit jäävät asioiden ulkopuolelle, sillä monet asiat tapahtuvat nykyään netissä, Janne sanoo.

– Hienoa ohjelmassa on myös se, että saan viettää aikaa senioreiden kanssa. Vaikka opetan heitä, uskon, että opin heiltä jopa itse enemmän.

Pentti ja Lea osoittautuvat niin mainioiksi senioreiksi, että Janne haluaisi tehdä heistä jopa tubettajia. Kumpikin osoittautuu hyvin humoristiseksi persoonaksi.

– Voin itsekin ottaa oppia 91-vuotiaan Pentin elämänasenteesta: hän on niin myönteinen kaikessa, ja netin opettelussakin hän on ollut tosi kärsivällinen, Janne kehuu.

Netin opettelussa lähdetään liikkeelle ihan perusasioista, sillä Pentillä ja Lealla on monta pulmaa.

– Me jäämme ihan nuijiksi, kun tulee pienikin este. Emme pysty sitä ratkaisemaan. Kun yritän googlata jotain, niin olen ihan torvi niissä asioissa, kiteyttää Lea ongelmat.

”Penallahan tuo Facebookin käyttö on hyvin vilkasta. Siellä tulee sydämiä, ja naiset laittaa Penalle, että ihana Pena.”

Facebook nousee myös pariskunnan keskustelunaiheeksi.

– Penallahan tuo Facebookin käyttö on hyvin vilkasta. Siellä tulee sydämiä, ja naiset laittaa Penalle, että ihana Pena, Lea kertoo.

– Mutta olen sanonut niille, että ei saa laittaa, kun olen yhden naisen mies, Pena jatkaa.

61 vuotta aviossa ollut Pentti oli pitkään yksin vaimonsa kuoltua, mutta lähti lopulta lastensa painostuksesta ulos seuraelämään ja löysi Lean.

He ovat pitäneet yhtä kuusi vuotta ja vierailevat toistensa luona päivittäin. Nyt he haluaisivat oppia soittamaan toisilleen videopuheluita.

Yhdessä he myös miettivät, millaisilla filttereillä Pentti saisi rypyt häviämään.

Janne tuo pariskunnalle tabletit, joilla Pentti ja Lea opettelevat FaceTime -puheluita ja muiden applikaatioiden käyttöä, kunhan oppivat ensin tabletin pyyhkäisytekniikan ja saavat laitteen auki. Yhdessä he myös miettivät, millaisilla filttereillä Pentti saisi rypyt häviämään.

Erityisen iloisiksi Lea ja Pentti tulevat, kun he tekevät yhteisen YouTube-videon Jannen kanssa.

– Näitä haluamme tehdä lisää!

Seniorit somessa, TV1 to klo 20.00

Tubettaja Janne Naakan vinkit netin opetteluun:

1. Hanki toimivat laitteet.

Jos kotona on useampi laite, laitteiden on hyvä olla samanmerkkiset, jotta ne saa synkronoitua helposti keskenään.

2. Muista kärsivällisyys.

Vaikka joku asia menisi väärin, älä mene paniikkiin äläkä painele kaikkia nappuloita. Se pahentaa tilannetta.

3. Pyydä rohkeasti apua.

Uuden laitteen tai toiminnon opettelu on kaikille aluksi vaikeaa. Monille voi olla iso kynnys opetella uusi asia, mutta pyydä rohkeasti apua.

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00