Markus Hanskia itseäänkin nauratti tietämättömyytensä. Kuva ja video: Nelonen
Markus Hanskia itseäänkin nauratti tietämättömyytensä. Kuva ja video: Nelonen

– Varmaan jollekin tosi helppo ja siellä naureskellaan telkkarin toisessa päässä, Markus Hanski totesi Haluatko miljonääriksi? -ohjelman piinapenkissä.

Supersuositun Haluatko miljonääriksi? -ohjelman ympärillä on keskusteltu siitä, että alkupään kysymykset olisivat liian vaikeita.

Moni kilpailija on joutunut turvautumaan oljenkorsiin jo varhaisessa vaiheessa kilpailua, vaikka ensimmäisten kysymysten voisi olettaa olevan helppoja.

– Kysymysten luokittelu tietylle tasolle on sillä tavalla hankalaa, että ei ole olemassa mitään yleispätevää tietoa, joka kaikkien kuuluisi tietää ja tietoa, mitä kaikki taas eivät tiedä, Nelosen tuottaja Jukka Saharinen kommentoi kysymyksistä aiheutunutta kohua Iltalehdelle.

Urheilumies vaikeuksissa

Tänä lauantaina ohjelmassa nähdylle Markus Hanskille, 26, alun kysymykset tuottivat vaikeuksia, mutta ne olivat vaikeita lähinnä hänen mielestään. 700 euron kysymyksenä oli:

Missä ihmiskehossa sijaitsee tasapainoelin?
A) Korvassa
B) Kantapäässä
C) Polvessa
D) Sydämessä

– Ei kyllä harmaintakkaan hajua, oululainen urheilumies tokaisee kysymyksen kuultuaan.

Hän päättää turvautua yleisön apuun spekuloituaan ensin, että korvassa se nyt ei ainakaan ole. Mies naurahtaakin, kun lähes kaikki yleisössä nousevat seisomaan auttaakseen vastaamisessa.

– Mikä fiilis? juontaja Jaajo Linnonmaa kysyy.

– No emmä tiiä, hävettää, mies hymyilee.

”Mistä nää on revitty?”

Lopulta vastaukseksi lukitaan korva, ja mies saa huoahtaa helpotuksesta. Vain joutuakseen myöntämään tietämättömyytensä seuraavassa, tuhannen euron kysymyksessä.

Kuka kirjoitti suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksen Seitsemän veljestä?
A) Aleksis Kivi
B) Väinö Linna
C) Ilmari Kianto
D) Mika Waltari

– Mä oon melkein saanut ensimmäisen kirjan luettua elämäni aikana. Zlatanin kirja ja siinä on vielä kymmenen sivua jäljellä, mies vitsailee.

Apu löytyy onneksi kilauttamalla pomolle. Oikea vastaus on Aleksis Kivi.

– Kyllähän se mielen päällä oli muutenkin, mutta ei uskaltanut, mies sanoo lopulta.

Kirjallisuusaiheet eivät kuitenkaan jätä Markusta rauhaan.

– Mistä nää on revitty? mies kysyy kuultuaan seuraavan kysymyksen, joka on:

Mikä on haiku?
A) Paimentolaisheimo
B) Patagonian perinneruoka
C) Papukaijasuku
D) Japanilainen runo

Käytettyään viimeisen oljenkortensa ja koneen poistettua kaksi varmasti väärää vastausta, mies päättelee, että ei kai kenenkään kuulu tietää, mikä on Patagonian perinneruoka. Japanilainen runo on oikea vastaus, ja Markus tienaa 2 000 euroa.

Kisassa mieheltä kysytään vielä, mikä joukkue voitti jalkapallon MM-kisat vuonna 1998 (Ranska) ja kenestä tuli Suomen pääministeri Jyrki Kataisen jälkeen kesäkuussa 2014 (Alexander Stubb). Ne kysymykset mies selvittää omin avuin.

Taival päättyy kuitenkin 7 000 euron kysymykseen, joka sekään ei ole aivan mahdoton, jos on seurannut viime aikoina mediaa.

Kuka näyttelee naispääosan Antti J. Jokisen ohjaamassa elokuvassa Kätilö?
A) Ulla Tapaninen
B) Krista Kosonen
C) Iina Kuustonen
D) Pirjo Heikkilä

Markus ei uskalla vastata, vaan ottaa 5 000 euroa. Hyvä niin, sillä hänen arvauksensa, Iina Kuustonen, olisi mennyt väärin. Oikea vastaus on Krista Kosonen.

2524795

Jim Carreyn luoma draamakomedia repii huumorinsa 70-luvun stand up -klubien maailmasta.

IS TV-LEHTI: Koomikoiden elämää 1970-luvun Los Angelesissa kuvaava sarja Kuolen nauruun (I’m Dying Up Here, 2016–) on yhdistelmä näppärää sanailua, stand up -komiikkaa ja vakavaa draamaa – jopa kuolemanvakavaa. Sarja näyttää koomikot surullisina klovneina: hahmot ovat ristiriitaisia ja hankaliakin tyyppejä, jotka kilvoittelussa suosiosta näyttävät myös pimeämmät puolensa.

David Flebotte on kirjoittanut sarjan pohjautuen Los Angelesin viihdemaailmasta 70-luvulla kirjoittaneen toimittajan William Knoedelsederin kirjaan. Vuonna 2009 julkaistu kirja kertoi 70-luvulla syntyneen uuden viihdemuodon eli stand up -komiikan ja sen esitaistelijoiden, kuten Andy Kaufmanin, Richard Pryorin ja Jim Carreyn, noususta valokeilaan.

Yksi sarjan tuottajista onkin nykyinen megatähti Jim Carrey. Sarjassa on käytetty Carreyn omia kokemuksia, kuten myös Al Madrigalin, joka on osallistunut sarjan kirjoittamiseen. Madrigal myös näyttelee Edgar Martinezin roolin.

Sarjan hahmot pohjautuvat osittain todellisiin ihmisiin, mutta pääasiassa hahmot ovat fiktiivisiä.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta.

Esimerkiksi komiikan portinvartija, komediaklubin omistaja Goldie (Melissa Leo) perustuu legendaarisen The Comedy Store’s -klubin Mitzi Shoreen. 1972 avattu The Comedy Store oli länsirannikon keidas uusille komiikkakyvyille. Siellä aloittivat uransa muun muassa Jay Leno, David Letterman ja Robin Williams.

Sarja sijoittuu pääosin Goldien komediaklubille, jossa nuoret koomikot kurottavat kohti tähteyttä. Tavoitteena on ponnistaa komediaklubin lavalta The Tonight Show with Johnny Carson -tv-ohjelmaan ja sitä myötä koko Amerikan tavoittavaan tähteyteen.

Ensimmäisen jakson alussa yksi koomikoista saavuttaa tämän virstanpylvään, mutta pian häntä kohtaa tragedia. Tapahtumaketju sysää liikkeelle erilaisia reaktioita muussa porukassa.

Sarjaa on amerikkalaisissa arvioissa kritisoitu siitä, että se tarjoilee turhankin tutun tarinan. Suomalaisyleisölle tilanne on toinen: meille stand up -komiikan alkuajat eivät ole ennalta tuttua huttua.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta. Naiset ja etniset vähemmistöt joutuvat ponnistelemaan valkoisen miehen maailmassa.

Sarjasta on tekeillä toinen kausi.

 Kuolen nauruun, Sub ti klo 23.15

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30