Avatar-elokuvan kakkososaa saadaan odotella vielä kotvanen.

Tieteisleffa Avatar on elokuva, josta kehkeytyi Titaniciakin suurempi rahallinen menestys. Näitä molempia elokuvia yhdistää sama ohjaaja: James Cameron.

Avatarin jatkoon liittyy mielenkiintoisia koukeroita. Alun perin puhuttiin kahdesta uudesta elokuvasta, niin että lopullinen Avatar olisi ollut trilogia. Jo parin vuoden ajan on kuitenkin ollut selvää, että uusia osia tuleekin kolme, ja ne muodostavat yhtenäisen tarinan. Avatar 2:n piti olla ensi-illassa ensimmäisten tietojen mukaan joulukuussa 2014. Sitä siirrettiin ensin vuodella, sitten kahdella ja viime vuoden lopulla ohjaaja James Cameron ilmoitti, että Avatar 2:n ensi-ilta on joulukuussa 2017.

Uuden trilogian kaikki kolme osaa kuvataan peräjälkeen, mutta ne saavat ensi-iltansa vuoden välein, kuten Peter Jacksonin Hobbitti-leffat. (Uusilla Avatarilla on Hobittien kanssa muutakin yhteistä: leffat kuvataan 3D HFR -tekniikalla. HFR eli High Film Rate tarkoittaa, että kuvia valkokankaalla on 48 per sekunti, kun normaalileffassa niitä on 24 per sekunti. Cameron suunnitteli Avatareihin alun perin vielä tiheämpää kuvamäärää.)

Avatar 2:sta tiedetään sen verran, että lähes kaikki ykkösosasta tutut hahmot ja näyttelijät ovat mukana, myös ne, joiden katsoja voisi helposti luulla kuolleen. Kakkososan tarinasta merkittävä osa tapahtuu Pandora-planeetan merissä. Näitä kohtauksia varten James Cameron on kehittänyt uutta vedenalaista kuvaustekniikka ja tehnyt kuvauksia esimerkiksi Maapallon syvimmissä onkaloissa Mariaanien haudassa.

Mutta mitenköhän käy, tuleeko jatko-osistakin menestys, kun niistä ensimmäinen saa ensi-iltansa kahdeksan vuotta alkuperäisleffan valmistumisen jälkeen?

Kyllä onnistuu. Hän on James Cameron.

Avatar, MTV3 klo 22.35

Lue lisää:

James Cameronin Avatar toimii ilman erikoistehosteitakin

Lama ja devalvoinnit kaatoivat Viljo ja Kaisu Mikkosen menestyvän rakennusyrityksen 90-luvun alussa. Dokumentissa seurataan heidän taivaltaan 2000-luvun alun Suomessa. Kuva: Yle kuvapalvelu
Lama ja devalvoinnit kaatoivat Viljo ja Kaisu Mikkosen menestyvän rakennusyrityksen 90-luvun alussa. Dokumentissa seurataan heidän taivaltaan 2000-luvun alun Suomessa. Kuva: Yle kuvapalvelu

Mika Ronkaisen dokumentissa seurataan konkurssin tehnyttä pariskuntaa, joka yrittää päästä takaisin työelämään verkostomarkkinoinnin avulla.

IS TV-LEHTI: Vuosituhannen vaihteessa 1990-luvun lama oli monien mielikuvissa vaihtunut jo Nokia-vetoiseksi nousukaudeksi, mutta Mika Ronkaisen ohjaaman mainion dokumentin Autobonus (2001) esittämä arki on toisenlainen.

Suomessa lienee tuhansia, jotka jakavat Kaisu ja Viljo Mikkosen kohtalon: takana oli konkurssi omassa rakennusalan firmassa, ja jaloilleen pääseminen vaati sitkeyttä.

Autobonus kuvaa myös toista vuosituhannen lopun ilmiötä: nopean rikastumisen ideaa palvovaa verkostomarkkinointia.

Nykyperspektiivistä huuhaa on helppo tunnistaa, mutta aikoinaan moni fiksukin ihminen lankesi ystävyys- ja sukulaisuussuhteilla rahastaviin pyramidibisneksiin.

Myös Mikkosten haaveissa siintävät verkostomarkkinoinnilla saavutettavat kymppitonnien viikkotienestit tai ainakin luvattu autobonus. Kaksikon suhautellessa ympäri Pohjois-Suomea esittelemässä Amerikasta tuotua liikeideaansa käy katsojalle yhä selvemmäksi, ettei homma tule lyömään leiville.

Ronkaisen tunnetuimmat dokumentit ovat siirtolaisuuden pirstomaa identiteettiä kuvannut Jussi-palkittu Laulu koti-ikävästä (2013) sekä oululaisen rugbyjoukkueen edesottamuksia seurannut Freetime Machos (2010).

Autobonuksessa on jo läsnä ohjaajan myöhemmistä elokuvista tuttu lämmin huumori. Kaisun ja Viljon tarina saa tragikoomisia piirteitä, mutta Ronkainen ei ilkeile. Yritteliään pariskunnan keskinäisessä suhteessa on voimaa ja uskoa, jota tarvitaan vaikeina aikoina.

Dokumenttiprojekti: Autobonus, TV1 ma klo 21.30

– En olisi ikinä uskonut, että mulle järjestetään tällaista, Henna, 26, kommentoi isänsä järjestämää yllätystä.

Suomi Love -ohjelman toisessa jaksossa nähtiin ja kuultiin lauantaina taas koskettavia tarinoita ja esityksiä. Yksi jakson liikuttavimmasta hetkistä oli, kun kempeleläinen Simo halusi ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Hennan ja hänen perheensä elämä ei ole ollut helppoa viime vuosina. Vuonna 2014 Hennan raskausoireet paljastuivat kallonpohjan syöpäkasvaimeksi. Lue lisää:

Jaksossa Simo-isä järjesti tyttärelleen yllätyksen: Henna pääsi kuuntelemaan livenä suosikkibiisinsä, Haloo Helsingin Vapaus käteen jää.

”Nyt kun on jaksamista sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena, Simo kertoi jaksossa.

Haloo Helsingin Ellin tekemät sanat sopivat Hennan elämään, jossa on ollut niin ala- kuin ylämäkiäkin.

Kun elämässä kaiken menettää
silloin vapaus on ainut mitä käteen jää
on ylämäki raskas askeltaa
mutta alamäkeen liian usein katoaa
jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa
ei muistojen päälle kulta kerrosta saa
hymyile tai itket kuinka vaan
ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan,
kertosäkeessä lauletaan.

Henna liikuttui isänsä järjestämästä yllätyksestä.

– Ihan meni sanattomaksi, ja itku pääsi. En olisi ikinä uskonut, että mulle järjestetään tällaista, Henna kertoi esityksen jälkeen.

Jos et nähnyt Simon yllätystä ja Haloo Helsingin esitystä, katso se tästä: