Nora Rinteen näyttelemä Camilla Mustavaara teki paluun Salatut elämät -sarjaan. Kuva: Jussi Helttunen / Sanoma-arkisto
Nora Rinteen näyttelemä Camilla Mustavaara teki paluun Salatut elämät -sarjaan. Kuva: Jussi Helttunen / Sanoma-arkisto

Harmi, että kuvitteellisia hahmoja ei voi adoptoida osaksi omaa perhettään. Nämä televisiosarjojen siskokullat olisivat nimittäin sen arvoisia.

Omista siskoistaan saa ajatella mitä vain. He voivat olla parhaimpia tai pahimpia.

Televisioruudun läpi systerit näyttäytyvät useimmin kuitenkin kerrassaan mainioina naisina. He auttavat hätätilanteissa, pitävät suunsa kiinni juuri oikealla hetkellä ja jekuttavat vanhempia tarvittaessa.

Listasimme televisiosarjojen parhaat siskot, joista kenet tahansa voisi kelpuuttaa oman sukunsa jatkoksi. Kenet heistä sinä valitsisit?

Maailman cooleimmat systerit

Monica Geller (Frendit): Hän osaa kokata, tulee toimeen veljensä ystävien kanssa, ja kaikki vanhempien viha kohdistuu häneen. Voisiko täydellisempää ollakaan? Ainoa miinus Monicassa on se, että hän haluaa voittaa. Aina. Ja kaikessa.

Amber Holt (Samaa sukua): Jos sisko voi olla puhtaasti cool, Amber on ehdottomasti sitä. Hän jakelee mahtavia neuvoja eikä piittaa liiaksi säännöistä.

Denise Huxtable (Bill Cosby Show): Deniseä voisi kuvata boheemisti tyylikkään siskon ruumiillistumaksi.

Kit Porter (L-koodi): Tältä siskolta heruu aina empatiaa. Lisäksi hän on superlahjakas laulaja ja pyörittää kulmakunnan parasta yökerhoa.

Lindsay Weir (Freaks and Geeks): 2000-luvun taitteen komediaklassikossa parasta on Lindsay. Samaan aikaan suloinen ja ilkikurinen isosisko esimerkiksi hämää tarvittaessa vanhempia.



Kukapa EI haluaisi Frendien Monicaa (Courteney Cox, ylhäällä keskellä) siskokseen?

Suloiset siskokullat

Sally Draper (Mad Men): Vaikka elämä potkii päähän, veljilleen Bobbylle ja Genelle aina yhtä tyylikäs Sally on maailman paras sisko.

Mallory Keaton (Perhe on paras): 80-luvun hittisarjassa on sisaruksia jonoksi asti. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole yhtä mahtava kuin Mallory. Jennifer valittaa liikaa, Andy on vasta lapsi ja Alex liian konservatiivinen.

Maggie Simpson (Simpsonit): Söpö ja hiljainen. Eli kaikin puolin rakastettava.

Georgie (Rakkaat siskot): Tässä 90-luvun draamasarjassa on neljä siskoa, mutta heistä vain yksi olisi oikeasti mukava saada osaksi omaa perhettä. Alex on turhan ylimielinen, Teddy ei itsekään tiedä omaa paikkaansa maailmassa ja Frankiella on taipumuksia ylisuorittamiseen. Sen sijaan Georgie on tavallinen perheenäiti, johon siskot voivat aina tukeutua.

Beth Green (The Walking Dead): Beth on aina ystävällinen ja laulaa kuin lintu. Lisäksi hän huolehtii muiden lapsista eikä koskaan petä läheistensä luottamusta.

Becca Tatcher (Elämä voittaa): 90-luvun alkupuolen draamasarjassa Becca on paras sisko Downin syndroomaa sairastavalle veljelleen Corkylle. He tekevät yhdessä läksyt ja käyvät tuplatreffeillä.

Niiskuneiti (Muumit): Vaikka keksijäveli Niiskun ideat saattavat olla välillä hulluja, Niiskuneiti antaa veljensä toteuttaa itseään täysin vapaasti.



Keltainen ja hiljainen, sehän on Maggie Simpson! Simpsonien perheen vauva.

Siskot kuin pelastavat enkelit

Marie Schrader (Breaking Bad): Hän ei ole ihan tavallinen tyyppi. Marie rakastaa violettia niin paljon, että pukeutuu siihen jatkuvasti ja on sisustanut asuntonsa värillä lähes kokonaan. Lisäksi hänessä on kleptomaanin vikaa. Outouksistaan huolimatta Marie rakastaa siskoaan Skyleria niin paljon, että on tiukan paikan tullen valmis tekemään tämän eteen mitä vaan.

Deb Morgan (Dexter): Deb on hieman huolimaton ja arvaamaton. Lisäksi hän on taipuvainen kehittelemään fantasioita veljestään Dexteristä. Samaan aikaan Deb on kuitenkin äärimmäisen luotettava. Hän vaikka tappaisi – ja tappaakin – suojellakseen veljensä salaisuuksia.

Piper Halliwell (Siskoni on noita): Kaikkien siskot eivät ole ainoastaan kuvaannollisesti noitia. Halliwellien perheessä niitä löytyy loppujen lopuksi jopa neljä. Piper on heistä kuitenkin se järjen ääni, jota nuoremmat aina kuuntelevat.

Maggie Mathison (Isänmaan puolesta): Tämän välittävämpää siskoa saa jo etsiä. Maggien sisko Carrie sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, johon hän tarvitsee lääkkeitä. Koska Carrie ei suostu menemään terapiaan, Maggie hankkii hänelle tarvittavat pillerit oman työpaikkansakin uhalla.

Ihanan kamalat siskot

Dee Reynolds (Elämää Philadelphiassa): Dee on melko hirveä tyyppi. Mutta jos hänen siskonsakin on hirveä, eikös heistä yhdessä tule mahtava tiimi?

Hilary Banks (Bel-Airin prinssi): Hilary saattaa olla piloille hemmotellun kakaran ilmentymä, tyly ja töykeä. Hänen siskoillaan on kuitenkin pääsy hänen mahtipontiselle vaatekaapilleen, joka on täynnä 90-luvun helmiä. Ehkä se saa luonteen hieman unohtumaan?

Camilla Mustavaara (Salatut elämät): Jos Camilla jotain haluaa, hän myös sen tavalla tai toisella saa. Pihlajakadun häikäilemättömin nainen on kovasydäminen kaikille, paitsi siskolleen Monicalle.

Lähde: Refinery29

Lue myös:

Ärsyttävätkö kaikki ihmiset? Pura tunteesi näihin tv-sarjoihin

Näyttelijäsisarukset Iina ja Minka Kuustonen: "Välillämme ei ole ikinä ollut kateutta"

Simpsoneiden ja Futuraman luoja katsoo nyt Springfieldin ja tulevaisuuden sijasta menneisyyteen.

IS TV-LEHTI: Matt Groeningin luomassa Disenchantment-animaatiossa touhutaan keskiaikaisessa, maagisessa Dreamlandin kuningaskunnassa.

Groening tekee sarjallaan aluevaltauksen Netflixissä. Hänen jälkensä on tunnistettavaa niin visuaalisesti kuin huumorinkin puolesta. Pääosissa ovat kapinallinen alkoholistiprinsessa Bean, uskollinen mutta täysin tonttu tonttu Elfo ja demoni Luci.

Kummallisella kolmikolla seikkailua ja sekoilua riittää. Kymmenosaisella ensimmäisellä kaudella vastassa on monenlaista aikakauden kulkijaa: örkkejä, peikkoja, lumoojattaria, pahoja äitipuolia, lipeviä prinssejä ja muita hulluja. Kyytiä saavat ylhäiset puheenparret ja ylevät tavat.

Ääninäyttelijöinä pääosissa toimivat Abbi Jacobson (Bean), Eric Andre (Luci) ja Nat Faxon (Elfo). Jacobson on kehunut epätyypillisen prinsessan vahvaa naishahmoa.

Groening on viimeksi luonut uuden sarjan liki parikymmentä vuotta sitten vuonna 1999, kun Futurama ilmestyi. Sarja päättyi vuonna 2013. Simpsonit-sarja starttasi vuonna 1989, ja syyskuussa Amerikassa alkaa peräti 30. kausi.

Uudella sarjalla Netflix hieroo sopua Futurama-fanien kanssa. He raivostuivat, kun Futurama yllättäen poistettiin valikoimista.

Nyt tekijätiimissä on mukana pitkäaikainen Simpsonit-kollega Josh Weinstein ja joukko Futuraman animaattoreita.

Trendikkääseen fantasiagenreen sijoittuvan sarjan on sanottu olevan kuin Simpsoneiden ja Game of Thronesin sekoitus.

Groeningin sarjojen perusta on usein sama: hän haluaa näyttää yleisölle hauskuutta tapahtumissa ja maailmoissa, joista huumoria on tavallisesti vaikea löytää. Kolme kärsinyttä ystävystä täydentää toisiaan hyvän ja pahan ikitaistelussa.

Keskiaikaisista puitteista huolimatta sarja on kaukana sadusta. Siinä käsitellään vahvasti nykyhetken teemoja. Kyllähän kaikki tunnistavat elämänsä prinsessat, tontut ja demonit.

Disenchantment, Netflixissä 17.8. alkaen.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Per Olav Alvestad tapaa kolmiosaisessa uutuussarjassa ihmisiä, jotka etsivät ratkaisua tähän nopeasti kasvavaan ympäristöongelmaan.

IS TV-LEHTI:  Iskeekö toisinaan uutisia seuratessa epätoivo siitä, että maailma on pilalla eikä paluuta enää ole? Saasteet, sodat, ahneus ja laiskuus vaikuttaisivat olevan sukupolvesta toiseen uusiutuvia luonnonvaroja, joille ei mahdeta mitään – niinkö?

Onneksi norjalainen tiedesarja on selvittänyt maailman parantamisen reseptin meidän puolestamme ja nostanut sen vielä otsikkoon: Tieto ja tahto (Viten og vilje). Tottahan se on – maailman tai edes oman elinympäristön ja elämänlaadun parantamiseen on oltava kylliksi tietämystä ja ennen kaikkea tahtoa.

Muista norjalaisista tiedeohjelmista (Älä kokeile tätä kotona, Kun kemiat kohtaavat, Schrödingerin kissa) tuttu juontaja Per Olav Alvestad pureutuu sarjassaan nykyihmistä vaivaaviin ongelmiin, ja etsii niihin myös ratkaisuja.

Avausjaksossa esimerkkiä näyttää joukko Norjan Hoddevikin rannat täyttävään muoviroskaan kyllästyneitä surffareita. He ovat perustaneet Nordic Ocean Watch -ympäristöjärjestön, jonka tehtäviin kuuluu rannan päivittäinen siivoaminen. Varaston jätesäkkivuoret ja puhdas ranta osoittavat, että pienilläkin teoilla on merkitystä.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Se on niin valtava määrä, että talkoisiin tarvitaan muitakin kuin muutama reipashenkinen surffari. Ohjelmassa tavataankin muovijätteenkeräyksen supertähdeksi tituleerattu Boyan Slat.

Parikymppinen hollantilaisnuorukainen on kehittänyt kelluviin puomeihin perustuvan tekniikan, jolla valtamerien kolossaaliset muovijätelautat pitäisi saada kerättyä talteen muutamassa vuodessa.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen.

Kaikkein keskeisintä muovijäteongelman ratkaisemisen kannalta on kuitenkin vaikuttaa roskaketjun alkupäähän. Me tavalliset kuluttajat vaikutamme ostopäätöksillämme ja kierrätystottumuksillamme luontoon päätyvän jätteen määrään.

Asennemuutos ei tapahdu hetkessä, mutta onneksi tätäkin puolta on jo mietitty. Alvestad esittelee hollantilaisen kokeilun, jossa muovin käyttöä vähentämällä ja kierrättämällä kuluttajat saavat alennusta paikallisilta yrityksiltä.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen. Samaa reseptiä voidaan soveltaa niin muovijätteeseen, kuin sarjan myöhemmissä jaksoissa askarruttaviin istumisen ja yötyön terveyshaittoihin.

Jos Tieto ja tahto onnistuu valamaan uskoa muoviongelman ratkaisemiseen, voi lauantain Femin uusinta Jätämme jäähyväiset: Albatrossi olla silti kova pala katsoa. Se maalaa karua kuvaa tulevaisuudesta, jossa nykymenolla vuonna 2050 maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa ja jossa albatrossit ovat kuolleet sukupuuttoon.

 Tieto ja tahto, Yle Teema & Fem klo 19.00