Essi Hellén ja Samuli Niittymäki näyttelevät yhtä sarjan eronneista pareista. Kuva: MTV3
Essi Hellén ja Samuli Niittymäki näyttelevät yhtä sarjan eronneista pareista. Kuva: MTV3

Ex-onnelliset kuvaa entisiä aviopareja, jotka asuvat toistensa seinänaapureina. – Inhimillinen naurettavuus huvittaa, ohjaaja Johanna Vuoksenmaa kuvailee.

IS TV-LEHTI: Seinillä on afrikkalaisia naamareita, lattialla bongorumpuja ja keittiössä intiaanien unisieppari-taikakalu. Ollaan Suviannan (Essi Hellén) ja Tuomaksen (Samuli Niittymäki). He ovat yksi kehutun draamakomediasarjan Ex-onnelliset eronneista pariskunnista.

Syyskuussa MTV3:lla alkaneen draaman idea on hauska: viisi eri-ikäistä ex-perhettä asuu taloyhtiössä, jossa vanhempien yksiöt erotetaan vuoroviikoin väliseinällä yhteisestä olohuoneesta.

Kuvausurakka alkoi viime vuoden lokakuussa ja päättyi keväällä. Helsingin Herttoniemen vanhassa Puukeskuksessa sijaitseva studio toimii nyt sarjan Eroasunnot-taloyhtiönä. Tarkkaan ottaen asuntoja on vain yksi, ja perheen vaihtuessa se sisustetaan uusiksi. Lavastustiimin työ on poikkeuksellisen massiivinen.

– Ottakaa vähän rauhallisemmalla rytmillä. Ja sinne nyt lipsahti sitä kirjakieltä, ohjaaja Johanna Vuoksenmaa huikkaa.

Hän ohjeistaa Essi Helléniä ja Jaana Saarista, jotka näyttelevät Suviannaa ja tämän ex-miehen äitiä. Naisten keskellä häärii innokas ja ihastunut naapuri, Pertti Sveholmin esittämä Arto.

Meneillään on kohtaus, jossa ex-anoppi antaa palautetta ex-miniälleen. Uudestaan vedetään, yhä uudestaan. Se ei näytä rasittavan, naurua riittää ja huumoria sivellään päälle.

”Jahtaan tiettyä hetkeä”

Tauolla Johanna Vuoksenmaalla on hetki aikaa hengähtää, hyvin pieni hetki.

– Tahti on kova. Vaikka tekeminen on hauskaa ja hymyni harvoin hyytyy, on kiire aikataulutuksen vuoksi joskus sellainen, että tulee tiukkaa. En haluaisi kieltää ihmisiä tekemästä parastaan, mutta sitä kireä aikataulu joskus tarkoittaa.

– Jos aikaa on, jahtaan pitkään tiettyä hetkeä, ehkä vain yhtä välähdystä. Hienoimpia tuokioita ovat ne, kun itse huomaa otoksen koskettavan ja aidosti naurattavan. Tällöin työn jälki muuttuu eläväksi ja elämäksi, polttoaineeksi.

”Inhimillinen naurettavuus huvittaa.”

Vuoksenmaalle työryhmä taustajoukkoineen on suurilta osin tuttu aiemmista projekteista. Se helpottaa aikataulua, vaikak tutusssa porukassa repeilläänkin usein.

– Katson maailmaa näkökulmasta, jossa huumoria luo esimerkiksi oman virheellisyytensä tunnistaminen. Inhimillinen naurettavuus huvittaa. Kutsun sitä terapeuttiseksi nauruksi.

Luontevaa huumoria tuovat mukaan lapsinäyttelijät. Nuorin, nelivuotias Ella Peltonen on ihastuttanut kuvauksissa kaikki.

– Ella on aivan ihana, me bondaamme täysillä, ylistää Essi Hellén.

– On ihan hullua, että Ella muistaa meistä kaikista repliikit parhaiten! Hän on hyvin jaksanut pitkät kuvauspäivät.

Hellénille Vuoksenmaan ilmaisu on tuttua muun muassa elokuvasta Viikossa aikuiseksi. Hellénillä on jälleen hörhön hipin rooli.

– Tästä on silti helppo tehdä oma hahmo. Pidän asunnosta, siinä on hyvä olla. Ties vaikka moinen toimisi käytännössäkin! Pidän myös Johannan tyylistä: hän puuttuu rohkeasti ja antaa tilaa kokeilla ja tulkita.

”Hahmoni on aika mulkvisti”

Pertti Sveholmia miellyttää sarjan tyyli katsella koomisen linssin läpi.

– Opetusnäytelmä tämä ei ole, mutta kiintoisia hahmoja riittää. Omani on aika mulkvisti, jolla elämänarvot ovat ylösalaisin. Mutta sitten hän rakastuu korviaan myöten.

”En ole silti itse eroamassa!”

– On ilo näytellä eri-ikäisten kanssa. Asuntoratkaisu on nerokas konsepti ja teoriassa mielenkiintoinen. En ole silti itse eroamassa!

Studiolavasteissa tohina jatkuu.

– Kuvaa, muruseni! Johanna Vuoksenmaa huikkaa luottokuvaajalleen Jan Nymanille.

– Ja palautellaan, yritä tulla kuin tulisit ensimmäistä kertaa tähän tilanteeseen, näyttelijöitä kehotetaan.

Terapeuttinen nauru raikuu.

Ex-onnelliset MTV3 ma klo 21.00. Sarjan aikaisemmat osat katsottavissa Katsomossa.

Uutuussarjassa Lea, 74, ja Pentti, 91, haluavat oppia tietokoneen käyttöä. Apuun saapuu muotiblogaajana tunnettu naaG.

IS TV-LEHTI: 91-vuotias Pentti on yksi tulevan kevään tv-tähdistä uutuusohjelmassa Seniorit somessa.

Pentti haluaa oppia käyttämään paremmin internetiä – erityisesti hän haluaisi oppia lähettämään valokuvia sekä soittamaan videopuheluita omalle rakkaalleen Lealle, 74.

– Pentille pitäisi saada Skype. Se on asennettu sinne koneelle, mutta se ei ole jotenkin toiminnassa, Lea selvittää uutuusohjelmassa.

”Me jäämme ihan nuijiksi, kun tulee pienikin este.”

Pentti ja Lea saavat apua nettiajan konkarilta, videobloggaaja eli tubettaja Janne Naakalta. Hän on yksi niistä nuorison fanittamista tubetähdistä, jotka opettavat kevään aikana senioreita netin käytössä.

– Tämä on tosi pinnalla oleva aihe, kun monesti seniorit jäävät asioiden ulkopuolelle, sillä monet asiat tapahtuvat nykyään netissä, Janne sanoo.

– Hienoa ohjelmassa on myös se, että saan viettää aikaa senioreiden kanssa. Vaikka opetan heitä, uskon, että opin heiltä jopa itse enemmän.

Pentti ja Lea osoittautuvat niin mainioiksi senioreiksi, että Janne haluaisi tehdä heistä jopa tubettajia. Kumpikin osoittautuu hyvin humoristiseksi persoonaksi.

– Voin itsekin ottaa oppia 91-vuotiaan Pentin elämänasenteesta: hän on niin myönteinen kaikessa, ja netin opettelussakin hän on ollut tosi kärsivällinen, Janne kehuu.

Netin opettelussa lähdetään liikkeelle ihan perusasioista, sillä Pentillä ja Lealla on monta pulmaa.

– Me jäämme ihan nuijiksi, kun tulee pienikin este. Emme pysty sitä ratkaisemaan. Kun yritän googlata jotain, niin olen ihan torvi niissä asioissa, kiteyttää Lea ongelmat.

”Penallahan tuo Facebookin käyttö on hyvin vilkasta. Siellä tulee sydämiä, ja naiset laittaa Penalle, että ihana Pena.”

Facebook nousee myös pariskunnan keskustelunaiheeksi.

– Penallahan tuo Facebookin käyttö on hyvin vilkasta. Siellä tulee sydämiä, ja naiset laittaa Penalle, että ihana Pena, Lea kertoo.

– Mutta olen sanonut niille, että ei saa laittaa, kun olen yhden naisen mies, Pena jatkaa.

61 vuotta aviossa ollut Pentti oli pitkään yksin vaimonsa kuoltua, mutta lähti lopulta lastensa painostuksesta ulos seuraelämään ja löysi Lean.

He ovat pitäneet yhtä kuusi vuotta ja vierailevat toistensa luona päivittäin. Nyt he haluaisivat oppia soittamaan toisilleen videopuheluita.

Yhdessä he myös miettivät, millaisilla filttereillä Pentti saisi rypyt häviämään.

Janne tuo pariskunnalle tabletit, joilla Pentti ja Lea opettelevat FaceTime -puheluita ja muiden applikaatioiden käyttöä, kunhan oppivat ensin tabletin pyyhkäisytekniikan ja saavat laitteen auki. Yhdessä he myös miettivät, millaisilla filttereillä Pentti saisi rypyt häviämään.

Erityisen iloisiksi Lea ja Pentti tulevat, kun he tekevät yhteisen YouTube-videon Jannen kanssa.

– Näitä haluamme tehdä lisää!

Seniorit somessa, TV1 to klo 20.00

Tubettaja Janne Naakan vinkit netin opetteluun:

1. Hanki toimivat laitteet.

Jos kotona on useampi laite, laitteiden on hyvä olla samanmerkkiset, jotta ne saa synkronoitua helposti keskenään.

2. Muista kärsivällisyys.

Vaikka joku asia menisi väärin, älä mene paniikkiin äläkä painele kaikkia nappuloita. Se pahentaa tilannetta.

3. Pyydä rohkeasti apua.

Uuden laitteen tai toiminnon opettelu on kaikille aluksi vaikeaa. Monille voi olla iso kynnys opetella uusi asia, mutta pyydä rohkeasti apua.

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00