Todella upeeta -sarja oli 90-luvulla (ja edelleen) monelle naiselle vapauden esikuva. Kuva: All Over Press
Todella upeeta -sarja oli 90-luvulla (ja edelleen) monelle naiselle vapauden esikuva. Kuva: All Over Press

Ysärillä saimme nauttia Spice Girlsistä, kreppikiharoista ja Titanicista. Lisäksi televisio oli täynnä helmiä!

1. Speden spelit (1988–2002)

”Hulavanteen pyörittäminen kaulan ympäri ja pingispallon piteleminen ilmassa hiustenkuivaajan ilmavirran avulla. Speden ansiosta näistä tuli ihan varteenotettavia ajanviettotapoja kavereiden kanssa.”

2. Pulttibois (1989–1991)

”James Potkukelkka, Rampe ja Naukkis. Kökköä huumoria, mutta jollain kummallisella tavalla sketsit naurattavat edelleen. Parasta oli se, kun näyttelijät itse höhöttivät repliikkien välissä omille jutuilleen.”

3. Gladiaattorit (1989–1996)

”Jotain niin käsittämätöntä, jotain niin upea. Onneksi olemme saaneet nauttia tästä helmestä ihan viime aikoinakin, kun jaksot ovat tulleet uusintana tv:stä. Jälkipolvetkin ansaitsevat kokea Gladiaattoreiden nautinnon.” Lue myös: Legendaarinen Gladiaattorit-ohjelma palaa ruutuun – mitä heille kuuluu nyt?


Gladiaattorit-ohjelma oli Renny Harlinin (oikealla olevassa kuvassa alarivissä keskellä) ja tuottaja Markus Selinin projekti. Ohjelman juonsivat Katariina Laakkonen (vasemman puoleisessa kuvassa keskellä) ja J-P Jalo. Kuvat: MTV/Sub
Gladiaattorit-ohjelma oli Renny Harlinin (oikealla olevassa kuvassa alarivissä keskellä) ja tuottaja Markus Selinin projekti. Ohjelman juonsivat Katariina Laakkonen (vasemman puoleisessa kuvassa keskellä) ja J-P Jalo. Kuvat: MTV/Sub

4. Ruusun aika (1990–1991)

”Ihana suomalainen sarja, josta tuli aina lämmin olo – ja toisaalta myös haikea, koska joutui odottamaan seuraavaan lauantaihin uutta jaksoa. Henkilöhahmot oli kirjoitettu niin realistisesti, että heihin pystyi samastumaan helposti. Ruususen perhe oli hurmaavan tavallinen. Perheen kautta pystyi itsekin käsittelemään oman elämän ongelmia. Välillä oli niin ihanan idyllistä ja välillä taas helevetin vaikeaa. Aina kaikki kuitenkin jotenkin järjestyi.”

5. Twin Peaks (1990–1991)

”Muoviin käärityn Laura Palmerin kasvot on ehkä yksi ikonisimmista ysärin tv-hetkistä.”

Kohtahan hitti tekee jo paluun! Uudet jaksot alkavat pyöriä 22. toukokuuta HBO Nordicissa. Kauden tapahtumat sijoittuvat 25 vuotta Laura Palmerin murhan jälkeen.

6. Villi Pohjola (1990–1995)

”Kun 1990-luvun alussa vietin nuoruuttani keskellä ei-mitään, alaskalainen tyhjyys puhutteli. Ihana lentäjä Maggie O’Conneli oli idolini – haaveilin samanlaisesta kampauksestakin.”

7. Hyvät herrat (1990–1996)

”Saunomista, politiikkaa, itseään esittäviä julkkiksia, hurttia huumoria... Jos tämä sarja ei ole ainutlaatuinen, niin mikä sitten!”

Sarina Röhr, Eero Melasniemi ja Matti Tuominen nähtiin Hyvät herrat -sarjan tähtinä. Kuva: Sanoma-arkisto
Sarina Röhr, Eero Melasniemi ja Matti Tuominen nähtiin Hyvät herrat -sarjan tähtinä. Kuva: Sanoma-arkisto

8. Todella upeeta (1992–1996)

”Tv-anarkismin esitaistelijat, täysin häpeämättömät Patsy ja Eddy. Tarvitseeko muuta sanoa? Aikaan oli yksi ehdottomista suosikeistani, odotin uutta jaksoa aina aivan hulluna.”

9. Pokka pitää (1990–1995)

”Käsittämätön pirttihirmu, äärimmäinen hienostelija, rasittava pyrkyri. Hyacinth Bucket on ehkä yksi tv-historian hauskimmista hahmoista. Onneksi sarja tulee edelleen uusintana.”

10. Beverly Hills 90210 (1990–2000)

”Näyttelijöiden kuteet alkavat näyttää jo vähän koomisilta, mutta tarina on edelleen upea. Kaikki ysäriversion nähneet tietävät, ettei vuonna 2008 alkaneella versiolla ole sitten mitään tekemistä klassikon kanssa.”

Beverly Hills 90210 on ehkä yksi kaikkien aikojen parhaista nuortensarjoista. Kuva: All Over Press
Beverly Hills 90210 on ehkä yksi kaikkien aikojen parhaista nuortensarjoista. Kuva: All Over Press

11. Tuttu juttu show (1992–2002)

”Parikymmentä vuotta sitten (kyllä vain, niin kauan ysäristä jo on) keskusteluohjelmissa oli ihan oikeasti aikaa turista mukavia ja makoilla sohvilla. Toista on nyt, kun kaikissa sarjoissa poukkoillaan saman minuutin aikana vieraiden ihmisten suihkuihin ja heitetään kaveria tikalla.”

12. Puhtaat valkeat lakanat (1993–1996)

”Ysärillä kaikki katsoi tätä, myös mummoni. En kyllä ihmettele, sarja oli erinomaista draamaa. Tarina pureutui Raikkaan perheen käänteisiin, idänkaupan haasteisiin ja Kekkoseen. Samalla se kuitenkin esitteli ihan tavallista suomalaista arkea 60-luvulta 90-luvun alkuun. Teini-ikäisenä tuntui, että ohjelman kautta näki, millaisessa maailmassa vanhemmat elivät.”

13. Salaiset kansiot (1993–2002)

”Juonen lisäksi sarjassa koukutti pääparin välillä väreillyt kemia. Ja tietenkin avaruusoliot ja hirviöt."

Salaisissa kansioissa seurattiin agentteja Scullya (Gillian Anderson) ja Mulderia (David Duchovny)! Kuva: All Over Press
Salaisissa kansioissa seurattiin agentteja Scullya (Gillian Anderson) ja Mulderia (David Duchovny)! Kuva: All Over Press

14. Frendit (1994–2004)

”Ystävyyttä, romantiikkaa, hupsuttelua. Ehkä paras tv-komedia ikinä.”

15. Jyrki (1995–2001)

Peltsi, Molli-Olli, Jaana Pelkonen ja Tea Khalifa tulivat kaikki suomalaisille nuorille tutuiksi juuri Jyrkistä. Ohjelma oli aikanaan jotain ihan uutta.”

16. Ally McBeal (1997–2002)

”Tanssiva vauva, neuroottinen Ally, omituiset hahmot… Ohjelma tuli keskiviikkoiltaisin, ja oli yksi viikon tv-huippukohdista.”

Näiden tyyppien kanssa ei haluaisi ehkä työskennellä, mutta kiinnostavaa heitä oli kuitenkin seurata. Ally McBeal sarjan nimikkohahmoa näytteli Calista Flockhart. Kuva: All Over Press
Näiden tyyppien kanssa ei haluaisi ehkä työskennellä, mutta kiinnostavaa heitä oli kuitenkin seurata. Ally McBeal sarjan nimikkohahmoa näytteli Calista Flockhart. Kuva: All Over Press

17. Dawson’s Creek (1998–2003)

”Aivan ihana tarina neljän nuoren ystävyydestä ja aikuiseksi kasvamisesta. Jäi mieleen erityisesti enemmän samaistuttavien tyttöhahmojen Joeyn ja Jenniferin vuoksi.”

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00