Isto ja Hanne ovat selättäneet monia ongelmia. Parin nähtiin eilisessä Satuhäät-jaksossa. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Isto ja Hanne ovat selättäneet monia ongelmia. Parin nähtiin eilisessä Satuhäät-jaksossa. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Eilen Satuhäät-jaksossa nähty pari kertoo kuulumisiaan ohjelman Youtube-videolla.

Eilen maanantaina Satuhäät-jaksossa olleet Hanne, 36, ja Isto Aitokari, 38, kertovat tuoreella Youtube-videolla kulumisiaan. Isto yrittää kertoa kameralle, miten hääjuhlat jatkuivat sen jälkeen, kun kameraryhmä oli lähtenyt pois. Kuvauksesta ei kuitenkaan tahtonut tulla mitään, sillä Hanne oli eri mielestä lähes kaikesta, mitä Isto yritti kertoa.

– Hääjuhlat jatkuivat silleen, että porukka rupes siitä hiipumaan suhteellisen aikasin, mutta ei nyt kaikki, mutta osa lähti musta aika aikasii, Isto selitti.

– No eihän. Muutamat lähti, Hanne korjasi.

– Niin no, mitä se oli, joskus 10–11 aikaan varmaan, Isto yritti vielä jatkaa juttuaan.

– Ei, voi vitsi, eihän se nyt olleenkaan mennyt noin, Hanne tuskastui.

– No okei. Enivei, joo, olin väärässä, vastaa sä sitten, Isto sanoo Hannelle.

Videolla Isto kertookin, että on oppinut suhtautumaan Hannen tapaan ilmaista näkemyksiään. Lisäksi Isto on opetellut riitelemään.

– Musta tuntuu, että mä riitelen vähän paremmin kuin ennen. Kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta on ihan hyvä taito taito parisuhteeessa, koska parisuhteessa riitoja tulee aina, Isto kertoo.

”Lähinnä se on sitä, että mä järjestän draaman jostain ihan mitättömästä asiasta.”

Hanne on tästäkin eri mieltä. Hänen mielestään pari ei riitele enää juuri ollenkaan.

– Lähinnä se on sitä, että mä järjestän jonkun draaman jostain ihan mitättömästä asiasta. Voin ihan myöntää, Hanne sanoo.

Pari muistelee videolla myös viimeisintä kähnäystään. Se alkoi siitä, että Isto tuli kymmenen minuuttia liian myöhään salilta kotiin. Isto oli siis sanonut Hannelle, että tulee kotiin vähän aikaisemmin, mutta he eivät olleet sopineet tarkkaa aikaa. Hanne oli ajatellut, että Isto tulisi 20 minuuttia aikaisemmin kuin normaalisti.

Iston mukaan tämä on tyypillinen esimerkki tilanteesta, jossa Hanne saattaa menettää hermonsa.

– Mutta en mä ota kauheen vakavasti niitä tilanteita. Ennen olisin ollut ihan rikki, tai mennyt sillee, että nyt toi muija räpättää jostain tommosesta.

Arkiset riidat eivät hätkäytä paria, sillä heillä on ollut isompiakin ongelmia. He ovat selviytyneet muun muassa hometalohelvetistä, pettämisestä ja yllätysraskaudesta. Hannella on myös rankka parisuhde taustalla. Lue juttu täältä.

Jim Carreyn luoma draamakomedia repii huumorinsa 70-luvun stand up -klubien maailmasta.

IS TV-LEHTI: Koomikoiden elämää 1970-luvun Los Angelesissa kuvaava sarja Kuolen nauruun (I’m Dying Up Here, 2016–) on yhdistelmä näppärää sanailua, stand up -komiikkaa ja vakavaa draamaa – jopa kuolemanvakavaa. Sarja näyttää koomikot surullisina klovneina: hahmot ovat ristiriitaisia ja hankaliakin tyyppejä, jotka kilvoittelussa suosiosta näyttävät myös pimeämmät puolensa.

David Flebotte on kirjoittanut sarjan pohjautuen Los Angelesin viihdemaailmasta 70-luvulla kirjoittaneen toimittajan William Knoedelsederin kirjaan. Vuonna 2009 julkaistu kirja kertoi 70-luvulla syntyneen uuden viihdemuodon eli stand up -komiikan ja sen esitaistelijoiden, kuten Andy Kaufmanin, Richard Pryorin ja Jim Carreyn, noususta valokeilaan.

Yksi sarjan tuottajista onkin nykyinen megatähti Jim Carrey. Sarjassa on käytetty Carreyn omia kokemuksia, kuten myös Al Madrigalin, joka on osallistunut sarjan kirjoittamiseen. Madrigal myös näyttelee Edgar Martinezin roolin.

Sarjan hahmot pohjautuvat osittain todellisiin ihmisiin, mutta pääasiassa hahmot ovat fiktiivisiä.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta.

Esimerkiksi komiikan portinvartija, komediaklubin omistaja Goldie (Melissa Leo) perustuu legendaarisen The Comedy Store’s -klubin Mitzi Shoreen. 1972 avattu The Comedy Store oli länsirannikon keidas uusille komiikkakyvyille. Siellä aloittivat uransa muun muassa Jay Leno, David Letterman ja Robin Williams.

Sarja sijoittuu pääosin Goldien komediaklubille, jossa nuoret koomikot kurottavat kohti tähteyttä. Tavoitteena on ponnistaa komediaklubin lavalta The Tonight Show with Johnny Carson -tv-ohjelmaan ja sitä myötä koko Amerikan tavoittavaan tähteyteen.

Ensimmäisen jakson alussa yksi koomikoista saavuttaa tämän virstanpylvään, mutta pian häntä kohtaa tragedia. Tapahtumaketju sysää liikkeelle erilaisia reaktioita muussa porukassa.

Sarjaa on amerikkalaisissa arvioissa kritisoitu siitä, että se tarjoilee turhankin tutun tarinan. Suomalaisyleisölle tilanne on toinen: meille stand up -komiikan alkuajat eivät ole ennalta tuttua huttua.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta. Naiset ja etniset vähemmistöt joutuvat ponnistelemaan valkoisen miehen maailmassa.

Sarjasta on tekeillä toinen kausi.

 Kuolen nauruun, Sub ti klo 23.15

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30