Mikael Gabriel nähdään tänä syksynä myös valkokankaalla Bodom- ja Pahan kukat -elokuvissa. Kuva: Liisa Valonen
Mikael Gabriel nähdään tänä syksynä myös valkokankaalla Bodom- ja Pahan kukat -elokuvissa. Kuva: Liisa Valonen

Räväkkä räppäri paljastaa esimerkiksi, miksi hänellä On Vladimir Putin -tatuointi.

Mikael Gabriel, 26, voitti Vain elämää -yleisön puolelleen perjantai-iltana, kun suosikkiohjelma palasi ruutuun. Miljoonayleisön keränneessä jaksossa vietettiin Lauri Tähkän päivää.

Räppärin vauhdikas versio Tähkän Pauhaava sydän -biisistä johtaa myös Me Naisten äänestystä – joskin kisa MG:n ja Chisun Polte-biisin on äärimmäisen tiukka.

Katso kaikki ensimmäisen Vain elämää -jakson kappaleet ja äänestä suosikkiasi.

Mikael Gabrielin oma Vain elämää -päivä on 30. syyskuuta.

Listasimme viisi yllättävää asiaa räppäristä:

1. Jalkapallo oli ennen hänelle koko elämä

Nuori MG halusi olla maailman paras maalivahti ja ihaili Oliver Khania.

2. Nuorena MG kirjoitti runoja äidilleen

Huostaanotettuna hän kokeili ensimmäisen kerran kirjoittaa räppiä. Nauhoitettuaan biisin kaverin kanssa MG halusi soittaa sen kaikille vastaantulijoille.

– Osa kavereista totesi, ettet edes näytä räppäriltä, mene pelaamaan jalkapalloa, Miklu! hän kertoo.

3. Hänellä on Putin-tatuointi

– Olen tatuoinut Vladimir Putinin ihooni, koska Putin tekee kaiken oman mielensä mukaan, vaikka koko maailma olisi häntä vastaan. Tatuointi ei ollut poliittinen kannanotto, MG sanoo.

4. Nyt räppäri omistaa 300 neliön talon

Kerrostalon kasvatti totuttelee nykyään omakotialoelämään Espoossa.

– Talokaupat tein nopeasti viime syksynä sen jälkeen, kun olin nähnyt kuvia Uniikin talosta. Sain pankista lainaa ja tein kaupat saman tein. Äidin mielestä se on ensimmäinen fiksu päätös elämässäni.

5. Tyttöystävä on saanut MG:n innostumaan kasvisruoasta

Kahdeksan vuotta räppäriä vanhempi Triana Iglesias on norjalainen malli, dj ja juontaja. Pari on seurustellut vuoden.

– Triana on vaikuttanut maailmankatsomukseeni muun muassa sillä, että hän on kasvissyöjä. Kun hän tulee, meillä on kasvisviikot. Kaveritkaan eivät erota trianan pastakastiketta bolognesesta.

Lue koko Mikael Gabrielin haastattelu Me Naisten numerosta 37/2016.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00