Vasemmalta oikealle Noora, 20, ja Lauri, 20, Kalle, 26, ja Nana, 20, Ida, 20, ja Roope, 19, Satu, 32, ja Mika, 39, sekä Elina, 26, ja Juho, 29. Kuvat: Nelonen
Vasemmalta oikealle Noora, 20, ja Lauri, 20, Kalle, 26, ja Nana, 20, Ida, 20, ja Roope, 19, Satu, 32, ja Mika, 39, sekä Elina, 26, ja Juho, 29. Kuvat: Nelonen

Pääseekö Temptation Island Suomeen mukaan, jos on rikostausta? Entä oliko Nooran ja Laurin lähtö käsikirjoitettu käänne? Kakkoskauden tuottaja Tiina Väisänen Banijay Finland Oy:lta kertoo.

1. Mistä tämän kauden parit löydettiin?

Kaikki parit ovat hakeneet itse mukaan nettihaun kautta. 

2. Kuinka monta hakemusta saitte pareilta?

Nettihaku oli avoinna viime keväästä saakka, joten hakemuksia tuli lähemmäs sata. Osa ehti muuttaa mielensä, kun asiasta tuli ajankohtainen. Aloimme ottaa hakijoihin yhteyttä elokuussa, jolloin osa oli eronnut, osa tullut katumapäälle ja osa ei kokenut osallistumista enää tarpeelliseksi.

3. Millainen hakuprosessi oli?

Aluksi soitimme kaikille hakijoille ja keskustelimme parien suhteesta ja heidän motiiveistaan. Samalla kutsuimme potentiaaliset hakijat haastatteluun. Haastattelijoina olin minä ohjelman tuottajana, ohjaaja Kimmo Mäki, käsikirjoittaja Noora Räisänen ja tuotantopäällikkö Noora Heikkilä. Minä ja Kimmo olimme mukana jo ensimmäisellä kaudella. Tiesimme aika hyvin, millaisia henkilöitä ohjelma kaipaa. 

”Mustasukkaisuus on yksi ohjelman tärkeimmistä elementeistä.”

Haastatteluissa keskustelimme hakijoiden kanssa lähinnä heidän parisuhteestaan sekä tarkkailimme heidän keskinäistä kemiaansa. Osan kanssa keskustelu esimerkiksi pettämisestä ja muista parin ongelmista oli helppoa, osa oli niin lukossa tilanteestaan, että puhuminen oli vaikeaa. Olimme kuitenkin yllättyneitä siitä, kuinka avoimesti ihmiset olivat valmiita puhumaan vaikeistakin asioista.

Puhuimme myös siitä, mikä parien suhteessa on hyvää, ja mistä he ammentavat kunnioituksensa ja arvostuksensa toista kohtaan ja rakastavatko he toisiaan. Ilman aitoja tunteita toista kohtaan ei synny esimerkiksi mustasukkaisuutta. Se on yksi ohjelman tärkeimmistä elementeistä, koska tunteet ovat keskiössä.

4. Mietittekö valintavaiheessa sitä, kenelle voisi syntyä sutinaa sinkkujen kanssa?

Aloitimme pariskuntien haastattelut jo ennen kuin olimme tavanneet yhtään sinkkua. Tilanne meni siis vähän päin vastoin, eli osa sinkuista valikoitui mukaan siksi, että arvioimme, että he saattaisivat vedota johonkin tiettyyn pariskunnan puoliskoon. Ensimmäisestä kaudesta kuitenkin opimme, että ihmisten välistä kemiaa on todella vaikea arvioida etukäteen. 

5. Mitä muita kriteerejä teillä oli?

Sopiva ikäjakauma oli yksi kriteeri, mutta ketään ei valittu vain siksi, että he olivat tietyn ikäisiä. Ikä ei välttämättä kerro kaikkea parisuhteen tilasta.

Halusimme eri tilanteissa olevia pariskuntia. Elina ja Juho olivat jo kihloissa ja suunnittelivat yhteistä tulevaisuuttaan, Satu ja Mika taas olivat sen verran muita vanhempia, että kokemusta erilaisista parisuhteista oli takana jo molemmilla.

Ida ja Roope olivat nuoria, mutta seurustelleet pitkään ja kokeneet suhteessaan paljon. Nooralla ja Laurilla tilanne oli se, että Noora halusi vakiintua, mutta ei ollut varma, oliko Lauri valmis vielä luopumaan hulivilielämästään. Nana ja Kalle taas olivat seurustelleet vain vähän aikaa ja halusivat selvittää, onko toinen sellainen, jonka kanssa seurustelua on syytä jatkaa. 

Valintaan vaikutti myös se, että pareilla on oikeita tunteita toisiaan kohtaan ja molemmat olivat innostuneita osallistumaan ohjelmaan.

”Jotkut raahasivat puolisonsa puoliväkisin haastatteluun.”

6. Millaiset parit karsiutuivat?

Jonkin verran tapasimme pareja, joista toinen oli tehnyt hakemuksen ja raahasi puolisonsa puoliväkisin haastatteluun. Sen huomasi nopeasti. Yhdelle parille tuli riita jo toimistomme aulassa, ja mies lähti paikalta ennen haastattelua. Pariskunnan nainen tuli kuitenkin paikalle ja ilmoittautui saman tien mukaan sinkkuna.  

Kakkoskaudella castingia helpotti paljon se, että hakijat tiesivät, mihin ovat oikeasti hakemassa. Suurin osa oli tietenkin sitä mieltä, etteivät missään tapauksessa antaudu houkutuksille, jolloin yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä nousi se, että hakijat olivat oikeasti valmiita heittäytymään mukaan leikkiin. Onhan suljetuissa oloissa lähes mikä tahansa mahdollista!

”Vanhemmat hakijat sanoivat, että he haluavat varmistaa olevansa luottamuksen arvoisia arjen ulkopuolella.”

7. Mistä syistä parit halusivat osallistua ohjelmaan?

Pariskunnilla oli todella erilaisia motiiveja. Vanhemmat hakijat sanoivat usein syyksi sen, että kaipaavat vaihtelua arkeensa tai haluavat varmistaa olevansa luottamuksen arvoisia myös normaalin arjen ulkopuolella.

Monet nuoremmista pareista halusivat irtautua siitä parisuhteesta, johon he olivat jumittuneet jo alaikäisinä, mutta eivät olleet osanneet erota.

Mukaan haki myös heitä, jotka haluavat reality-julkkikseksi. Etenkin nuoret eivät mieti sitä, osallistuako johonkin tv-ohjelmaan, vaan sitä, mikä niistä olisi itselle sopivin. Yleisin syy osallistua oli kuitenkin se, että toinen oli jossain vaiheessa törttöillyt, ja nyt pari halusi varmistua, pystyvätkö he vielä luottamaan toinen toisiinsa. 

”Osa hakijoista karsiutui siksi, ettemme saaneet heistä irti mitään.” 

8. Miksi jotkut parit eivät päässeet mukaan?

Osa hakijoista karsiutui siksi, että toinen oli ikään kuin pakottettu paikalle tai ei ymmärtänyt lainkaan, miksi oma puoliso haluaa mukaan tällaiseen ohjelmaan.

Myös hakijoiden ulosanti ja heidän avoimuutensa vaikuttivat paljon. Osa hakijoista karsiutui siksi, ettemme saaneet heistä irti mitään. Televisio-ohjelmassa esiintyvien täytyy osata ilmaista itseään ja tunteitaan tai olla jollain tapaa persoonallisia tai helposti samastuttavissa. 

Heti alussa tiedustelimme hakijoiden rikostaustat. Väkivaltaisuus olisi ollut syy hylkäämiselle, mutta onneksi tällaisia tapauksia ei tullut vastaan. 

Rannalle jäi muun muassa kaksikymppinen pari, joka oli seurustellut jo useita vuosia. Mies selvästi halusi erota, mutta ei osannut jättää puolisoaan. Nainen oli kuitenkin hyvin vastentahtoinen osallistumaan, vaikka näennäisesti olikin mukana. 

Rannalle jäi myös yksi vanhempi pari, joka oli alkanut seurustella vasta hiljattain. Heidän parisuhteensa ei ollut vielä niin vakaalla pohjalla, että heitä olisi oikeasti hetkauttanut nähdä toisen ylittävän rajoja. 

Myös parit, joilla oli lapsia joko yhdessä tai erikseen, jäivät ulkopuolelle automaattisesti.

8.  Miksi ohjelmassa ei ole pitkään yhdessä olleita pareja?

Ei voi kuin arvailla, miksi pitkään seurustelleet pariskunnat eivät välttämättä edes hae mukaan. Ehkä syy siihen löytyykin yleisimmästä motiivista: luottamuspulasta. Ehkä pariskunnat, jotka ovat päässeet tämän vaiheen yli, eivät koe enää tarvetta lähteä testaamaan sitä. Monilla pitkään seurustelleilla pareilla on myös jo lapsia. 

9. Niin, miksi ohjelmassa ei ole pareja, joilla on lapsia?

Jo ensimmäisellä kaudella päätimme, että rajaamme haun lapsettomiin pariskuntiin. Tällöin vastuu aikuisilla ihmisillä on vain itsestään ja omista tekemisistään eikä vaakakupissa paina koko perheen tulevaisuus. Jossain tapauksessa mietimme, olisimmeko valmiita joustamaan tästä, kun lapsi ei ole yhteinen ja jo aikuinen tai lähes aikuinen, mutta pysyimme periaatteessamme. 

"Pariskunnille maksetaan pieni korvaus."

10. Edellisellä kaudella parien ”palkinto” oli täysihoitoloma matkakuluineen? Entä tällä kaudella? Mitä parit saavat vastineeksi ohjelmasta?

Pariskunnille maksetaan pieni korvaus osallistumisesta. Monet parit ovat töissäkäyviä ihmisiä, joilla on aikuisten ihmisten asumis- ja elinkustannukset, joten maksamme heille korvauksen, joka kattaa näitä kuluja. 

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, parit panevat likoon koko parisuhteensa, ja tätä kokemusta ei rahalla saa!

11. Mistä Kalle ja Nana bongattiin korvaamaan pois potkitut Noora ja Lauri?

Kalle ja Nana tulivat mukaan normaalin hakuprosessin kautta. He eivät olleet mikään hätäratkaisu, vaikka tilanne yllättikin koko tuotannon. 

12. Missä vaiheessa saitte tietää, että Lauri ja Noora erosivat jo ennen ohjelman alkamista? Oliko tämä ennakkoon käsikirjoitettu juonenkäänne?

Saimme tietää Nooran ja Laurin erosta kuvausten aikana. He olivat päättäneet, että hoitavat homman kotiin tilanteesta huolimatta. Lauri ja Noora ovat molemmat äärimmäisen herkkiä ja aitoja nuoria, joten asian peitteleminen ei heiltä onnistunut. Oli sekä ohjelman että heidän etu, että lähetämme heidät kotiin.

Mitään etukäteen käsikirjoitettua tähän tapaukseen ei siis liity. Pikemminkin olimme erittäin pahoillamme Nooran ja Laurin puolesta, jotka vasta kotiin lähdön jälkeen pääsivät kunnolla käsittelemään eroaan.

Miina on osoittautunut hauskaksi ja rennoksi tyypiksi. Kuvat: Ava
Miina on osoittautunut hauskaksi ja rennoksi tyypiksi. Kuvat: Ava

Mistä saisi ostettua Ensitreffit alttarilla -sarjan Miinan rentoa asennetta ja itsevarmuutta?

Kuten moni tietää kokemuksesta, avioliitto ei ole ihan helppo konsepti toteuttaa onnistuneesti käytännössä. Etenkään, jos puolisonsa tapaa ensimmäisen kerran vasta alttarilla.

Eikä avioelämää suoranaisesti helpota sekään, jos yhteiselo täytyy aloittaa tv-kameroiden valvovan silmän alla. Jotkut meistä kuitenkin suoriutuvat tästä haasteesta – eräät jopa hyvin.

Esimerkki mallisuorituksesta löytyy Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta Miinasta.

1. Luottavainen mieli

Miinan ja Heikin hääpäivä ei ollut mieltäylentävää katsottavaa. Heikki säikkyi Miinan tyyliä, kommentoi tämän lempirunoilijavalintaa tylysti ja kieltäytyi kysymästä, onko Miinan hameen alle meneminen okei. Tuoreen avioparin yhdessäolo näytti parhaimmillaankin vaivaannuttavalta. 

Miina ei alkuvaikeuksista lannistunut. Hän malttoi antaa aikaa kivikasvoiselle puolisolleen eikä ryhtynyt tekemään kankeasti sujuneesta hääpäivästä liian pitkälle vietyjä tulkintoja. 

2. Loistava huumorintaju

Moni meistä toivoo puolisoa, jonka kanssa huumorintaju kävisi yksiin. Heikillä on käynyt tässä suhteessa erinomainen tuuri. Hän kehuu neljännessä jaksossa, että Miina on hauskin nainen, jonka hän on ikinä tavannut.

3. Makaronilaatikko valmiina

Kun Heikki saapuu seminaarimatkalta kotiin Miinan luo, on Miina loihtinut makaronilaatikkoa. Huomaavaista ja fiksua! Turhien nälkäkiukkuriitojen välttäminen lienee yksi toimivan avioliiton salaisuuksista.

(Jos puolisopisteiden kerääminen kiinnostaa, ota talteen makaronilaatikon ohje.)

4. Ihailtava itsevarmuus

– Ei tarvi lototakaan, kun voitit jo elämäsi loton, Miina kuvailee itseään vaimona. 

Hänen itsevarmuutensa ei pienestä hetkahda. Hän kertoo, että Heikillä on ollut paljon odotuksia siitä, millainen tuleva puoliso olisi, eivätkä esimerkiksi Miinan tatuoinnit ole Heikin mieleen. Miina toteaa tyynesti, että odotuksia puretaan yhdessä pikkuhiljaa. 

Perhepotretissa Heikki, Miina ja Manuela-koira.
Perhepotretissa Heikki, Miina ja Manuela-koira.

5. Rento asenne

– Tuu sitten kun tuut, ei se oo sen kummempaa! 

Näin Miina ohjeistaa Heikkiä, joka miettii, tulisiko seitsemän aikaan nukkumaan käyvän Miinan viereen makaamaan. Turha vaiheilu ja asioiden pyörittely eivät kuulu Miinan tapoihin.

”Olen tällainen Pertsa Perusmuija, ja ihan hyvin pärjään.”

Telkkarinkatsojien näkökulmasta on tietysti kiva, että Ensitreffit alttarilla -kaudesta löytyy myös draamaa, mutta Heikin ja Miinan avioliiton kannalta rento suhtautuminen asioihin on vain hyvä juttu. 

6. Ihana koiranomistaja

Miten Miinan pörröinen Manuela-hauva liittyy avioliittoon, te kysytte? Ei mitenkään, tietenkään. Valkoinen karvakaveri Manuela on silti sen verran hellyttävä tapaus, että se on mainittava.

Miina on sitä paitsi hieno esimerkki koiranomistajasta, joka selvästi rakastaa lemmikkiään, mutta jonka koko elämä ei pyöri koiran ympärillä. Heikki mainitsee neljännessä jaksossa, että Miinalla on hyvät verkostot, jotka auttavat koiranhoidossa ja mahdollistavat matkustelun. 

7. Pertsa Perusmuija

Miinalla on viehättävä pukeutumistyyli – vaikka Heikki ei Miinan hääeleganssista heti syttynytkään – ja kauniisti sisustettu koti. Toisaalta hän on ihan tavallinen tyyppi, joka ei hienostele turhia. Hän esimerkiksi herkuttelee makaronilla ja ketsupilla. 

– Et sä kyllä mikään kulinaristi ole, Heikki kommentoi. 

– En olekaan. Olen tällainen Pertsa Perusmuija, ja ihan hyvin pärjään.

Ingmar Bergmanin juhlavuoden kunniaksi tänä iltana voi nautiskella komean kattauksen Bergman-vaikutteisia lyhytelokuvia. 

IS TV-LEHTI: Onneksi Ingmar Bergmanin (1918–2007) satavuotisjuhlinta ei suju vain hänen omien elokuviensa merkeissä, vaikka ne ovatkin tärkeintä (ja parasta) nähtävää.

Nyt televisiossa nähtävää, kuudesta lyhytelokuvasta koostuvaa episodifilmiä on markkinoitu nimellä Paluu Bergmaniin. Siinä kuusi nykyruotsalaista ohjaajakomeettaa on valmistanut oman Bergman-vaikutteisen lyhytfilminsä.

Kokoelma ei edusta mitään Bergmanin apinointia, vaan tekijät ovat ilmeisesti saaneet varsin vapaat kädet inspiroitua ruotsalaismestarin tuotannosta tai kommentoida sitä. Jopa animaatiota hyödyntävissä lyhäreissä on aika moderni tämän päivän näkökulma.

Bergmanin tutuille avioliittokuvauksille ovat velassa Patrik Eklundin Tulehtunut tilanne ja Pernilla Augustin Kohtauksia yössä, jonka miespääosassa Ville Virtanen näyttelee kuolemansairasta taiteilijaa.

Tekijöistä Augustin kanssa maineikkain on Tomas Alfredson, jonka ”popvideo” Bergmanin Reliquarium kuitenkin sortuu omaan nokkeluuteensa tavoittamatta Bergmanin maailmoja. Vielä kauemmaksi etenee Linus Tunströmin Ariel, josta en helposti keksinyt mitään yhteyttä Bergmaniin, vaikka olen nähnyt melkein kaikki tämän elokuvat.

Kaikkinensa episodikokoelma todistaa, että Ingmar Bergman oli oikeasti elokuvan jättiläinen, jonka saavutuksia nykytekijöiden on vaikea – ellei usein mahdoton – tavoittaa.

Tulehtunut tilanne ja muita lyhytelokuvia, Teema & Fem klo 22.00–23.20