Kuva Getty Images
Kuva Getty Images

Tunteellistuminen on maailmanlaajuinen trendi. Siksi kovemmatkin kaverit vuodattavat nyt kyyneleitä tv-sarjoja katsellessaan.

Mies! Nyt pääset avautumaan isolle yleisölle: Iholla-tosi-tv-sarjan uudelle kaudelle etsitään miehiä. Edellytyksenä on tuotantoyhtiön mukaan verbaalinen lahjakkuus ja halukkuus jakaa tunteitaan. Mutta me tiedämme, että oikeasti haetaan miehiä, jotka osaavat itkeä. Kun on jo kaksi tuotantokautta katseltu kyynelehtiviä naisia, niin samaa odotetaan sarjan uusiltakin jaksoilta. Itketäänhän nykyään kaikissa muissakin ohjelmissa.

Miestenkään ei enää kuulu olla näyttämättä tunteita, sillä me olemme jo tottuneet näkemään, kuinka Jari Sillanpää, Duudson-Jukka tai Elastinen uskaltavat kyynelehtiä televisiossa antaumuksella.

Ja me itkemme mukana. Mikä liikuttumisessa on niin ihanaa?

Kyyneleet myyvät

Eihän meitä ennen itketetty näin ahkerasti tv-ohjelmien ääressä? Vuosituhannen vaihteessa eniten katsojia oli ohjelmilla, joissa näännytettiin aliravittuja Selviytyjiä borneolaisessa viidakossa tai nöyryytettiin tietovisailussa, jos Portugalin pääkaupunki ei muistunut suorilta mieleen."Sinä olet heikoin lenkki. Mene kotiin!" Laulukilpailuissa katseltiin innolla alkukarsintoja, joissa lahjattomat ihmiset kävivät mokaamassa itsensä.

Sitten hyvyys voitti. Kaikki halusivat nähdä ilon ja liikutuksen kyyneleitä, ja ai että, niitä alkoikin valua. Miten ihanaa oli samastua vaatimattoman näköiseen Susan Boyleen, joka näytti aluksi olevan Talent-show'ssa aivan väärässä paikassa. Tuomaritkin vähän naureskelivat, mutta sitten Susan avasi suunsa ja…

"I dreamed a dream…."

Se oli hieno hetki. Tuomarien leuat loksahtivat. Vino hymy vaihtui kimmeltäviin silmäkulmiin.

Televisiotutkija Mervi Pantin mielestä tv-ohjelmissa on aina haettu liikutusta. Nöyryytysohjelmatkin olivat vain lyhytaikainen trendi.

– Eräs tutkija sanoi, että se hetki, jolloin ihmisen aidot tunnereaktiot näkyvät lähikuvassa, vastaa pornoleffojen kohtaa, jossa sperma lentää.

Telkkarin itkutrendi liittyy tutkijan mielestä isompiin ilmiöihin. Sosiaalisessa mediassa ilmaistaan avoimesti tunteita. Uutisissakin on nykyään aina mukana tunnetaso, koska ihmiset eivät halua pelkkiä kuivakoita raportteja. Heitä kiinnostaa nähdä, miten dramaattisella tavalla talouskriisi näkyy tavis-Giorgioksen arjessa. Tai itse asiassa heitä ei kiinnosta Giorgioksenkaan arki, jos ruudussa näkyy saimaannorppa, joka on juuri pelastunut siikaverkosta.

Kun koko maailma tunteellistuu, tv-tuotannossakin on pakko heruttaa katsojilta kunnolla kyyneliä.

Itkutulvaan on myös proosallisempi syy: tunteenomaista realityä on halpaa tehdä. Jos joku pannaan käsikirjoittamaan fiktiota, jossa on samastuttavia päähenkilöitä, uskottavia juonikuvioita ja jonka näyttelijätyö lähtee suoraan sydämestä, se maksaa.

Mervi Pantin saa itkemään joka kerta elokuvakäsikirjoitus vuodelta 1939.

– Kun Scarlett O'Hara Tuulen viemää -elokuvassa tajuaa, että hän ei oikeasti rakastakaan Ashleyta vaan Rhett Butleria, mutta käy ilmi, että hän on lopullisesti tuhlannut mahdollisuutensa Rhettin suhteen – se itkettää, vaikka sen osaa ulkoa.

Ylentykäämme!

Itku tulee silloin, kun elimistö kärsii kovasta stressitilasta, ja parasympaattinen hermosto palauttaa sitä normaali­tilaan. Tutkijat eivät tiedä, ovatko kyyneleet vain palautumisen sivutuote vai osallistuvatko ne jotenkin stressin helpottamiseen. Mutta ei itkeminen aina ole kohottava elämys. Kaikki, jotka ovat tihrustaneet salaa työpaikan vessassa, tietävät, että puhdistavampiakin kokemuksia on olemassa. Mutta kyynelehtiminen suurimman pudottajan tai herkistyneen julkkiksen kanssa on eri juttu.

– Se on silti mysteeri, se salaperäinen eläytymiskyky, pohtii psykologian professori Markku Ojanen puhelimessa.

– Tietysti se liittyy ihmisen erikoiseen kykyyn samastua ja ajatella, että minäkin kokisin nuo tunteet vastaavassa tilanteessa. Siihen perustuvat rakkaus ja auttaminen, ja selvästi siitä on ihmiselle ollut evoluutiossa hyötyä.

Markku Ojanen on leffafriikki, ja hän on löytänyt hyödyllisen leffaitkuihin liittyvän termin: elevation – ylentyminen, kohoaminen. Se on inholle vastakkainen tunnereaktio. Katsoja tuntee ylentymistä, kun hän katsoo elokuvaa, jossa päähenkilö kokee kovia, yrittää parhaansa mutta kärsii takaiskuja, saa ehkä yllättävältä taholta apua ja lopulta pelastuu toivottomalta näyttäneestä tilanteesta. Silloin katsoja saattaa tuntea kehossaan pistelyä ja huomata, että silmät sumentuvat kyynelistä.

– Jos ajatellaan vaikka Charles Chaplinin Kaupungin valojen loppukohtausta, jossa näkönsä takaisin saanut sokea nainen tunnistaa häntä auttaneen kulkurin – siinähän tosissaan herkistyy. Tai Akira Kurosawan Ikirua. Se on aivan mahdottoman hyvä. Etkö ole nähnyt? No, siinä on sellainen pikkuvirkamies, hän on todella lyhyt, jo se herättää sääliä. Hän yrittää saada vähän iloa elämäänsä mutta epäonnistuu aina. Sitten hän alkaa rakentaa huvipuistoa lapsille, mutta paikalle tulee julmia gryndereitä…

Markku Ojasen ääni langan toisessa päässä alkaa sortua. Hänelle on käynyt ennenkin huonosti, kun hän on yrittänyt kertoa luennollaan Ikirun juonta. Elokuvassa käy lopulta monien epäoikeudenmukaisten vaiheiden jälkeen periaatteessa hyvin. Periaatteessa. Tosin loppukohtauksessa on ilmeistä, että päähenkilö kuolee pian.

Lue myös: Nämä videot koskettivat

Lisää aiheesta

Nämä videot koskettivat

Elisa Viihde Aitiossa alkava Kolmistaan-sarja on kasvutarina kolmekymppisille ikinuorille. Sarjasta on tänään nähtävissä kolme ensimmäistä jaksoa, lisää ropisee ruutuun 21.12.

IS TV-LEHTI: Kimppakämpässä Helsingin Alppilassa asuvat Vilma (Pamela Tola), Seve (Eero Ritala) ja Markus (Lauri Tilkanen) taistelevat kolmenkympin kriisiä vastaan bailaamalla ahkerasti illasta toiseen.

Mainosmaailmassa menestyvä Markus, töitä välttelevä Seve ja tämän tyttöystävä, varakkaan perheen Vilma, viihtyvät keskenään niinkin hyvin, että erään viinan- ja huumeidentäyteisen illan jälkeen he kaikki päätyvät yhdessä sänkyyn.

Kohta raskaustesti näyttää positiivista. Isästä ei ole varmuutta.

Elisa Viihteen alkuperäissarjan ohjaaja Samuli Valkama muistetaan muun muassa täyspitkästä elokuvastaan Saattokeikka (2017). Kolmistaan pohjautuu brittiläiseen Threesome-sarjaan (2011–2012).

– Alkuperäissarjasta otimme hyvät tilanteet, joihin lisäsimme paljon omaa. Brittisarja oli enemmänkin sitcomia, jonka olemme häivyttäneet pois ja tehneet kreisin draamakomedian, ohjaaja kertoo.

Kymmenosaisessa komediassa kolmikon kielenkäyttö on rääväsuista, eikä mikään ole kielletty puheenaihe. Päänäyttelijöiden mukaan kuvauksissakin oli ”hyvällä tavalla levoton tunnelma”.

”Meininki ei ole kuitenkaan sairaan ronskia, enemmänkin vapauttavaa ja kivaa.”

– Meillä oli ronskia vitsailua kameroiden ulkopuolellakin. En tiedä, provosoiko sarja siihen, Pamela muistelee nauraen kuvauksia.

– Meininki ei ole kuitenkaan sairaan ronskia, enemmänkin vapauttavaa ja kivaa, Eero huomauttaa.

Pamelan tosielämän aviomies Lauri näyttelee parin parasta ystävää, kämppistä ja lapsen mahdollista isää.

Sarjassa Pamela ja Eero esittävät pariskuntaa. Pamelan tosielämän aviomies Lauri näyttelee parin parasta ystävää, kämppistä ja lapsen mahdollista isää.

– Olihan tämä lähtökohtana eri tavalla kiusallista, kun pitää kolmistaan esimerkiksi pussailla. Meillä oli kuitenkin koko ajan hyvä tunnelma ja hauskaa, eikä yhtään kiusallista, Pamela sanoo.

– Piirit ovat niin pienet, että kaikki ovat keskenään hyviä tuttuja. Omat puolisoni, jotka ovat olleet näyttelijöitä, ovat näytelleet toisten miesten kanssa. Ei siitä tule mitään, jos tulee skismaa, Eero tietää.

Vilma on elämässään hyvin erilaisessa tilanteessa kuin kolmen lapsen äiti Pamela.

– Pystyn kuitenkin samastumaan spontaaniuteen ja tietynlaiseen innostuneisuuteen. Varsinkin nuorempana halusin kokeilla kaikennäköistä, mutta näin edesvastuuton en ole ollut. 

”Itselläni on pari pientä lasta, joten tiedän, että siitä saa tragikomediaa aikaan”

Vaikka sarjassa asiat tapahtuvat liioitellusti, tapahtumat itsessään ovat sellaisia, jotka voivat tapahtua tosielämän kolmekymppiselle.

– Halusimme, että henkilöt ovat uskottavia, koska asiat ovat heille tosia. Tässä ei ole pelkästään hassunhauskaa huumoria, vaan sarjassa käsitellään vakaviakin aiheita. Tämä on kasvutarina kolmekymppisille ikinuorille, Lauri huomauttaa.

Sarjan muissa rooleissa nähdään muun muassa Jonna Järnefelt, Jaana Saarinen ja Pirkko Hämäläinen.

– Toivoisin, että saisimme tehdä toisenkin tuotantokauden. Se voisi käsitellä sitä, miten kolmikolla sujuu lapsen kanssa. Itselläni on pari pientä lasta, joten tiedän, että siitä saa tragikomediaa aikaan, Samuli nauraa.

Kolmistaan, Elisa Viihde Aitio to 14.12. alkaen

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10