Käsikirjoittaja paljastaa, mikä tosi-tv-ohjelmissa on todellisuudessa käsikirjoitettua.

Tosi-tv-ohjelmissa nähdään aina riitoja, kyyneliä ja välillä melko hurjiakin tunteenpurkauksia – eikä Temptation Island Suomi tee tässä poikkeusta.

On varmasti totta, että ristiriidoista syntyy mielenkiintoista televisio-ohjelmaa. Toisinaan niin mielenkiintoista, että tilanteiden aitoutta alkaa jopa epäillä. Etenkin kun ohjelman lopputeksteissäkin mainitaan käsikirjoittaja.

Ovatko tosi-tv-ohjelmien tapahtumat siis tosia vai käsikirjoitettuja?

– Reality-ohjelmissa käsikirjoittaminen tarkoittaa oikeastaan sitä, että kirjoitamme tilanteita, joiden avulla toivomme saavamme ihmisistä tunteita irti. Temptation Island Suomi -ohjelmassa se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että voimme välillä rajoittaa sitä, miten osallistujat voivat valita treffikumppaneitaan. Tai päätämme treffikohteen ja treffien luonteen sen mukaan, keitä treffeille on lähdössä. Tosi-tv-ohjelman käsikirjoittamista voisi siis verrata pelimerkkien sijoittamiseen laudalle, sarjan käsikirjoittaja Outi Keskevaari sanoo.

Mitään vuorosanoja tai tapahtumia osallistujille ei siis kirjoiteta?

– Ei tietenkään. Se olisi huonointa kesäteatteria ikinä. Kyllä ne ihmiset ovat ihan omia itsejään ja tekevät itse omat päätöksensä. Käsikirjoittaminen on ainoastaan heidän tönimistään haluttuun suuntaan.

Ohjelman leikkausvaiheessa käsikirjoittaja on mukana pohtimassa sitä, kuinka paljon kenenkin tarinaa seurataan ja missä vaiheessa.

Outin mukaan tyypillistä on myös se, että kaikki, mitä on suunniteltu etukäteen, menee kuvausten alettua uusiksi.

– Juuri ne ihmiset, joiden ei olisi ikinä kuvitellut kiinnostuvan toisistaan, alkavatkin toimia juuri toisin. Käsikirjoittajan ei pidä koskaan pitää kynsin ja hampain kiinni suunnitelmistaan. Ne menevät kuitenkin metsään. Realityn tekeminen on nopeaa päätöksentekoa.

Lue myös:

Tuotanto paljastaa Temptaiton Island -parista: ”Homma lähti lapasesta”

Näin tavallisesta naisesta tehdään Temptation Island -viettelijä

Miksi Vain elämää -ohjelmassa ei viime tuotantokaudella juotu alkoholia? Tuottaja vastaa

Illan Suomi Love -jaksossa Simo haluaa yllättää tyttärensä Hennan. – Haluan sanoa hänelle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään.

Lauantai-iltana esitettävässä Suomi Love -jaksossa kempeleläinen Simo haluaa ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Simo kertoo jaksossa, että hänellä on aina ollut läheiset välit tyttäreensä.

– Henna on aina ollut isän tyttö. Ehkä isältä saa joitain asioita helpommin periksi, Simo kertoo Suomi Love -jaksossa hänen ja tyttärensä suhteesta.

Keväällä 2014 Simo sai kuulla ilouutisen, kun Henna ja tämän puoliso Jani kertoivat odottavansa lasta.

– Se oli todellinen ilouutinen. Todella mahtava tunne, Simo muistelee.

”Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain.”

Kesän edetessä Henna alkoi kuitenkin saada erikoisia oireita. Simo ajatteli niiden liittyvän raskauteen.

– Kun vaikeudet jatkuivat, Henna hakeutui kesäkuun lopulla OYKSiin. Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain. Se oli valtava isku perheelle ja kaikille, Simo kertoo ohjelmassa liikuttuneena.

Samana päivänä, kun Henna sai tietää kasvaimesta, hän ja Jani saivat toisenkin uutisen. He saivat tietää, että syksyllä syntyvä lapsi on tyttö.

– Hennalla oli elokuun alussa ensimmäinen leikkaus, ja tyttö kasvoi mahassa. Sitten 1.lokakuuta syntyi Emppu-tyttö sädehoitojen keskellä.

”Hän ei anna periksi.”

Simon mukaan kasvain on yhä olemassa.

– Mutta kun Hennan luonteen tietää, niin hän ei anna periksi. Hän on ollut koko ajan sillä asenteella, että kyllä täältä tullaan.

Simo haluaa yllättää tyttärensä Haloo Helsingin Vapaus käteen jää -kappaleella. Kappale on Hennalle tärkeä – ja se oli myös Hennan ja Janin hääkappale vuonna 2015.

”Haluan sanoa Hennalle, että isä välittää omasta tyttärestään.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.

Suomi Love TV1:llä la kello 21.15.

Peter von Baghin viimeiseksi jäänyt Lauluja utopiasta – Agit Prop -dokumenttielokuva kertoo sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistäneen yhtyeen tarinan.

IS TV-LEHTI:  Suomen musiikkihistorian yksi mielenpainuvimmista yhtyeistä on kommunistisia työväenlauluja esittävä Agit Prop. Se perustettiin vuonna 1971 Berliinin poliittisen laulun festivaalia varten, ja nykyinen kokoonpano on ollut koossa vuodesta 1972: Martti Launis, Monna Kamu, Sinikka Sokka ja Pekka Aarnio.

Tämän sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistävän yhtyeen tarinan dokumentointi oli Peter von Baghin pitkäaikainen haave. Etenkin elokuvahistorioitsijana ja Sodankylän elokuvajuhlien johtajana elämäntyönsä tehnyt von Bagh teki haastattelut kesällä 2014, mutta menehtyi kesken elokuvan teon. Jouko Aaltonen ohjasi elokuvan loppuun.

 Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Lauluja utopiasta – Agit Prop (2017) kertoo yhtyeen tarinan ja sisältää ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. Agit Prop kiersi ahkerasti maailmalla ja tapasi muun muassa Chilen sosialistisen presidentin Allenden hänen 1960-vuotissyntymäpäivillään. Kun vuonna 1973 sotilasjuntta kaappasi vallan ja presidentti teki itsemurhan, järkytti se kaikkia perinpohjaisesti. Aatteeseen tukeuduttiin entistä vahvemmin.

Virheettömän suomen kielen artikuloinnin lisäksi Agit Prop kiehtoi ideologiallaan. Mutta myös Eero Ojasen vetävä loistava bändi ja hyvät sovitukset houkuttelivat yleisöä. Tämä on yhtye, jota Ultra Bra piti esikuvanaan.

Vaikka 1980-luvulla Neuvostoliiton vavistessa illuusiot paremmasta maailmasta heikkenivät, 1990-luvulla nousi laman myötä jälleen tarve poliittisille lauluille eikä loppua näy. Jäähyväiskonserttia ei tule, sillä vaikka he ovat laulaneet jo 40 vuotta, maailmassa on edelleen samat ongelmat. Lauluja paremmasta huomisesta tarvitaan edelleen.

Lauluja utopiasta – Agit Prop, Teema & Fem la klo 20.00