Kun katsoo Kuoleman varjelukset osa 1:n ja osa 2:n, näkee myös pikakelauksella Daniel Radcliffen ja Emma Watsonin aikuistumisen. Kiehtovaa!

Subin Potter-sarja alkoi jo viikko sitten ensimmäisellä elokuvalla Viisasten kivi. Pääsiäisen aikana leffaa on tullut jonossa niin, että kun Kuoleman varjelukset osa 2 nähdään ensi viikolla, kanava on esittänyt kaikkiaan kuusi kahdeksasta Potterista. Liekehtivä pikari ja Feeniksin kilta eivät jostain syystä mahdu mukaan.

Tv-ensi-illassa nähtävät Kuoleman varjelukset osa 1 ja osa 2 päättävät sarjan varsin tyydyttävästi. Kaikki arvoitukset ratkaistaan ja juonet viedään loppuun saakka – jotkut vähän liiankin loppuun saakka, kuten monet kirjan lukeneet ovat sanoneet. Kuoleeko Harry? Pitäisikö hänen kuolla?

Leffasarjan parasta antia on ollut katsoa pääosateinien aikuistumista pikakelauksella. Voi hellanlettas sitä parin ensimmäisen elokuvan Daniel Radcliffeä, eihän sillä ollut edes parransänkeä!

Harry Potter ja kuoleman varjelukset osa 1, Sub ma 21.4. klo 21.00

Harry Potter ja kuoleman varjelukset osa 2, Sub ma 28.4. klo 21.00

Lue lisää Emma Watsonista ja Potter-elokuvista:

Julkkisten oudot työehdot: Ei laihdutusta ja rinnat piiloon

Uutuusdokumentissa Ennen rikosta pohditaan, millainen on maailma, jossa rikostentorjuntaan valjastetaan algoritmit.

IS TV-LEHTI: Tieteiskirjailija Philip K. Dickin novelliin perustuvassa scifitrillerissä Minority Report (2002) on kutkuttava ja vähän pelottavakin tulevaisuusvisio: vuoden 2056 Washington D.C.:ssä viranomaisilla on käytössään teknologiaa, jonka avulla rikoksia voidaan ehkäistä. Selvännäkijöiden avulla poliisit saavat videoetiäisiä tulevista rikoksia.

Steven Spielbergin ohjaaman elokuvan tulevaisuus ei ole pelkkää kaukaista spekulaatiota, vaan tavallaan jo todellisuutta.

Matthias Heederin ja Monika Hielscherin ohjaama dokumentti Ennen rikosta (2017) osoittaa, kuinka ennakoivaa rikoksentorjuntaa on tehty jo vuosia, ja vauhti sen kuin kiihtyy. Selvännäkijöiden sijaan tehtävään on valjastettu algoritmit. Siis samat mekanismit, joiden avulla verkkokaupat tarjoavat ostoskäyttäytymisen perusteella lisää shoppailtavaa ja Spotify ehdottaa kuunteluhistorian pohjalta sopivaa musiikkia.

Niin sanotulle kuumalle listalle päätyivät ihmiset, joilla oli poikkeuksellisen korkea riski joko tehdä rikos tai joutua sen uhriksi.

Dokumentti poimii esimerkkejä niin Yhdysvalloista kuin Euroopasta. Chicagossa poliisi otti muutama vuosi sitten käyttöön järjestelmän, jossa algoritmit raakkasivat kaupunginväestöstä 400 henkilön listan. Niin sanotulle kuumalle listalle päätyivät ihmiset, joilla oli poikkeuksellisen korkea riski joko tehdä rikos tai joutua sen uhriksi.

Riskiprosentti laskettiin muun muassa rikoshistorian, kontaktien ja asuinpaikan perusteella. Heitä poliisi valvoo tiukasti.

Internet, sosiaalinen media ja älylaitteet ovat tuoneet oman lisänsä potentiaalisten rikollisten ja uhrien profilointiin. Ihmiset luovuttavat nettiarjessaan jatkuvasti yksityisiä tietoja itsestään, ja teknologiajätit tekevät kauppaa tietoja kaipaavien kanssa. Dokumentissa esitellyt virkavallan käyttämät järjestelmät käyttävät hyväkseen muun muassa sosiaalisen median tietoja.

Ongelmilta ei voi välttyä, kun yritetään nähdä tulevaisuuteen.

Spielbergin jännärin koukku on siinä, että rikosten ennaltaehkäisyyn käytetyt keinot ja tulokset asetetaan kyseenalaisiksi. Entä jos näyt eivät pidäkään paikkaansa? Elokuvassa Tom Cruisen esittämä poliisi joutuu itse syytetyksi murhasta, jota ei ole tehnyt ja jonka uhria ei ole koskaan tavannut.

Chicagolainen Robert McDaniel löysi itsensä poliisin kuumalta listalta lähinnä sen takia, että hänen ystävänsä joutui henkirikoksen uhriksi.

Saman ongelman ympärillä pyörii myös Ennen rikosta -dokumentti. Esimerkiksi chicagolainen Robert McDaniel löysi itsensä poliisin kuumalta listalta lähinnä sen takia, että hänen ystävänsä joutui henkirikoksen uhriksi.

Algoritmien tarjoamat vastaukset perustuvat kerättyyn dataan ja syötettyihin tietoihin, jotka saattavat jo lähtökohtaisesti vääristää tuloksia. Esimerkiksi vähemmistöjen osuus poliisien listoilla painottuu huomattavasti. Suurin ongelma on kuitenkin se, ettei numeroita ymmärtävä tietokone käsitä rikosten taustalla vaikuttavia sosiaalisia syitä.

Dokumenttiprojekti: Ennen rikosta, TV1 klo 21.30

Mira Luodin Urho-lapsella on synnynnäinen sydänvika, jonka vuoksi pojan sydän pysähtyi vauvana kolmesti.

Tällä viikolla Vain elämää -ohjelmassa vietetään Mira Luodin päivää. Mira kertoo jaksossa uusperheestään, johon kuuluu viisi lasta. Nelonen on julkaissut klipin jaksosta jo ennakkoon.

Miran aviomiehen Mika Haapasalon tyttäret Jenni ja Susanna ovat jo teini-ikäisiä, ja lisäksi Miralla on kaksi lasta, Eirik ja Trine, edellisestä suhteestaan.

Urho on minun ja Mikan yhteinen 3-vuotias lapsi, jolla on synnynnäinen sydänvika, Mira kertoo perheensä kuopuksesta.

Mira on kertonut aikaisemmin, että Urho oli vain muutama kuukauden ikäinen, kun rakennevika sydämessä todettiin. Sairaalassa pojan sydän pysähtyi kolmesti, Mira kertoo myös Vain elämää -ohjelmassa.

– Pisin niistä on ollut sellainen, etten enää muutamaan tuntiin tiennyt, onko minulla lasta vai ei, Mira kertoo jakson insertissä.

”Kävin jo ne tunteet läpi, että olen menettänyt lapseni.”

Pöydän ääressä Mira kertoo muille artisteille, että kokemus muutti hänen ajattelutapaansa.

– Urholla oli sydän pysähtyneenä ja mä kävin jo ne tunteet läpi, että olen menettänyt lapseni.

– Hurjia aikoja, mutta onneksi se päättyi hyvin, Aki Tykki toteaa.

Vain elämää Nelosella torstaisin ja perjantaisin klo 20.00. Me Naiset kuuluu Nelosen kanssa samaan Sanoma-konserniin.