Joidenkin Kotikadusta tunnetuksi tulleiden lapsi- ja teininäyttelijöiden ura loppui suosikkisarjan jälkeen, joidenkin vasta alkoi.

Roope Salminen – Narsku

Kalle Lindroth ja Roope Salminen Kotikadun päättäjäisjuhlissa vuonna 2012. Kuva: Sanoma-arkisto / Janne Aaltonen
Kalle Lindroth ja Roope Salminen Kotikadun päättäjäisjuhlissa vuonna 2012. Kuva: Sanoma-arkisto / Janne Aaltonen

Roope Salminen on nyt kaikkialla, mutta harva ehkä muistaa, mistä Roope tuli alun perin tunnetuksi. Hän näytteli Jan Erik Talvelaa eli Narskua Kotikadussa kolme vuotta, vuosina 2009–2012. Roope on kertonut, että Kotikatu oli hänelle tärkeä kokemus, koska pääsi näyttelemään ammattilaisten kanssa. Vielä Kotikadun aikoihin Roope halusi koulutuksen näyttelijäntyöhän ja pyrki Teatterikorkeakouluun yhteensä seitsemän kertaa. Enää hän ei aio yrittää.

– Ehkä joku muu tarvii sitä paikkaa nyt enemmän kuin minä. En usko, että oon valmis näyttelijä, mutta musta tuntuu, että tässä vaiheessa olisi tyhmää mennä viideksi vuodeksi kouluun opettelee, miten näytellään. Oon kuitenkin saanut nyt sellaisen työllisyysasteen, josta moni Teakista valmistunutkin saa vain haaveilla, Roope kertoi viime syksynä.

Lue myös: Eppu Salminen ja poika Roope: ”Emme ole koskaan nähneet toisiamme humalassa”

Kalle Lindroth – Juuso

Muusikko-näyttelijä Kalle Lindroth aloitti Kotikadussa, kun oli vasta 15-vuotias. Hän näytteli sarjassa Juusoa vuosina 2004–2012. Kotikadun toiseksi viimeisenä vuonna Kalle aloitti myös nuortenohjelma Summerin juontajana. Jatkossa hänet nähdään paluun tekevän Bumtsibum-ohjelman juontajana. 2000-luvun alussa Kalle on teki musiikkia Smak-yhtyeessä, nykyään hän tekee musiikkia Ida Paulin kanssa.

Kalle Lindroth ja Siiri Sinnemäki vuonna 2006. Kuva: Sanoma-arkisto
Kalle Lindroth ja Siiri Sinnemäki vuonna 2006. Kuva: Sanoma-arkisto

Siiri Sinnemäki – Tuuli Partanen

Siiri Sinnemäki oli 9-vuotias, kun aloitti Kotikadussa. Kuva: Sanoma-arkisto
Siiri Sinnemäki oli 9-vuotias, kun aloitti Kotikadussa. Kuva: Sanoma-arkisto

Siiri Sinnemäki sai roolin Kotikadusta vuonna 1999, kun sarjaan tuli uusi perhe, lappeenrantalaiset Partaset. Siiri lopetti sarjassa vuonna 2006. Hänen äitinsä on entinen kansanedustaja ja nykyinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. Näyttelijä Siiristä ei tullut, sillä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelussa kerrottiin vuonna 2013, että Siiri opiskelee oikeustiedettä Helsingin yliopistossa.

– Luulen, että Kotikadun ja Kallion lukion yhteisvaikutus oli, että Siiri päätti haluta juristiksi. Siiri arvostaa sitä, että asiat on ajateltu perusteellisesti ja loogisesti. Hän on elämän suhteen harkitsevaisempi ja varovaisempi kuin minä, mikä on ehkä ihan hyvä asia. Kunnioitan Siirin sinnikkyyttä, Anni Sinnemäki kertoi HS:ssa.

Petteri Jamalainen – Hessu

Inka Kallén, kuvan ottamisen aikaan vielä Kiviharju, sekä Petteri Jamalainen vuonna 1997. Kuva: Sanoma-arkisto
Inka Kallén, kuvan ottamisen aikaan vielä Kiviharju, sekä Petteri Jamalainen vuonna 1997. Kuva: Sanoma-arkisto

Petteri Jamalainen oli Kotikadun reipas Hessu, jonka Hannes Luotola (Risto Autio) adoptoi. 13 vuotta kestäneen tv-uran jälkeen Petteri lopetti näyttelijän työt ja muutti Thaimaahan. Siellä Petteri työskenteli suomalaisten omistamassa sukellusyrityksessä, ja hänen elämäänsä seurattiin Paratiisi-sarjassa vuonna 2011. Petterin Facebook-sivuilta selviää, että Kotikadun ja Thaimaan jälkeen hän on työskennellyt sijoitusneuvojana pankkiiriliikkeessä sekä myynyt urheilutarvikkeita.

Inka Kallén – Mirja Mäkimaa

Myös Inka Kallénin (o.s. Kiviharju) näyttelijänura alkoi suosikkisarjasta. Hän oli 13-vuotias, kun sai roolin Mirja Mäkimaana. Kotikadun jälkeen Inka on näytellyt TV2:n Uusi päivä -sarjassa. Helmikuussa hänet nähdään  Ylen 12-osaisessa Presidentti-sarjassa.


Inka Kallén Mirjana ja omana itsenään. Kuvat: Yle Kuvapalvelu ja Jonna Öhrnberg
 

 

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00