Sukulan suojatit on kuvattu Helsingin Yhteislyseon keittiössä Kontulassa, Sukulan perheen kotona ja viinitilalla Italian Piemontessa. Kuvat: Nelonen
Sukulan suojatit on kuvattu Helsingin Yhteislyseon keittiössä Kontulassa, Sukulan perheen kotona ja viinitilalla Italian Piemontessa. Kuvat: Nelonen

Uudessa ohjelmassa seurataan, kun ravintoloitsija antaa kahdeksalle nuorelle ravintola-alan peruskoulutuksen.  – Mä jäin hyvin pian kiinni siitä, etten osaa ohjata näitä nuoria riittävästi, Sukula sanoo.

Ravintoloitsija Jyrki Sukulalta alkaa syyskuussa uusi ohjelma, Sukulan suojatit. Tällä kertaa kyse ei ole ruoka- tai kokkiohjelmasta, vaan Sukula auttaa elämän kolhimia nuoria. Hän antaa kahdeksalle nuorelle ravintola-alan peruskoulutuksen ja auttaa heitä työllistymään neljän kuukauden aikana.

– Siellä on hyvin erilaisia nuoria. On keskeytyneitä kouluja, keskeytyneitä työsuhteita, ei koskaan aloitettuja asioita. Siellä on sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole moneen vuoteen heränneet herätyskelloon. Jo pelkästään se, että ihmiset saapuvat paikalle, oli joskus ison työn takana. Kyllä tuolla on ympäri Uudenmaan lääniä ajeltu ja etsitty tyyppejä ja maaniteltu mukaan, Sukula kertoo Nelosen videolla.

”He alkoivat halveksia mua, sitten tuli ristiriitatilanteita.”

Sukulalla on itsellään kokemusta siitä, millaista on, kun koulu ei kiinnosta. 15-vuotiaana hän kuitenkin tapasi ravintola-alan ammattilaisia, jotka ottivat hänet huomaansa. Sukula halusi laittaa hyvän kiertämään, mutta huomasi kuvauksissa, että oli vaikeuksissa nuorten kanssa. 

– Mä jäin hyvin pian kiinni siitä, etten osaa ohjata näitä nuoria riittävästi. Se ilmeni niin, että he alkoivat halveksia mua, sitten tuli ristiriitatilanteita, joita mä en osannut ratkoa.

2703203

”Ei nuoren ihmisen kuulu maata ja masentua yksin himassa vuosikausia.”

Sukulan mukaan ohjelmassa nähdään selviytymistarinoita, mutta myös karvaita ja koskettavia epäonnistumisia, jotka aiheuttivat unettomia öitä. Hän toivoo, että ohjelma herättää yhteiskunnallista keskustelua nuorten hyvinvoinnista ja nuorisotyöttömyydestä sekä kannustaa katsojaa miettimään, voisiko juuri hän tehdä jotain – edes yhden epävarman, elämässään eksyneen nuoren auttamiseksi ja työllistämiseksi.

– Ei nuoren ihmisen kuulu maata ja masentua yksin himassa vuosikausia ilman työtä, tukiverkostoa ja innostavaa aikuista.

Tässä ovat ohjelman nuoret

Abdi, 20

”Todellisuudessa kukaan ei tunne mua kunnolla. 7–8-luokilla olin kiusaaja. Kiusasin ihmisiä. Halusin vain olla vihainen maailmalle.”
”Todellisuudessa kukaan ei tunne mua kunnolla. 7–8-luokilla olin kiusaaja. Kiusasin ihmisiä. Halusin vain olla vihainen maailmalle.”

Juulia, 18

”Tein alaikäisenä mitä mua huvitti.”
”Tein alaikäisenä mitä mua huvitti.”

Matti, 20

”Suurin osa elämästäni on ollut masentunutta aikaa. Olisi pitänyt hoitaa hankalia olosuhteita eikä minua.”
”Suurin osa elämästäni on ollut masentunutta aikaa. Olisi pitänyt hoitaa hankalia olosuhteita eikä minua.”

Pernilla, 22

”Mulla on ollut aina huono itsetunto. Lapsuus oli vaikea, mun äiti haukkui mua tosi paljon.”
”Mulla on ollut aina huono itsetunto. Lapsuus oli vaikea, mun äiti haukkui mua tosi paljon.”

Retu, 20

”Mä oon ollu koulukiusattu. Porukalla vaan tyyliin otetaan käsistä ja jaloista kiinni ja heitetään roskikseen tai puskaan.”
”Mä oon ollu koulukiusattu. Porukalla vaan tyyliin otetaan käsistä ja jaloista kiinni ja heitetään roskikseen tai puskaan.”

Roni, 21

”Se on pienestä kiinni, yks kaks sulla ei olekaan oikein mitään. Mä olen ollut tähän asti periaatteessa saikulla ja taistellut vakuutusyhtiön kanssa.”
”Se on pienestä kiinni, yks kaks sulla ei olekaan oikein mitään. Mä olen ollut tähän asti periaatteessa saikulla ja taistellut vakuutusyhtiön kanssa.”

Tiia, 24

”Mua kaduttaa koko mun elämässäni eniten se, että olen jättänyt koulut kesken. Se on aiheuttanut mulle pelkkää paskaa, kaaosta, masennusta, ahdistusta, ihan älyttömästi kaikkea huonoa.”
”Mua kaduttaa koko mun elämässäni eniten se, että olen jättänyt koulut kesken. Se on aiheuttanut mulle pelkkää paskaa, kaaosta, masennusta, ahdistusta, ihan älyttömästi kaikkea huonoa.”

Silver, 21

”Vain muutamat ihmiset tietää mun lapsuudesta. Mä en kerro siitä mitään.”
”Vain muutamat ihmiset tietää mun lapsuudesta. Mä en kerro siitä mitään.”

Sukulan suojatit keskiviikkoisin 28.9. alkaen kello 21.00 Nelosella.

 

työtön mies

Jyrki Sukula auttaa nyt työttömiä nuoria: tällaiset taustat heillä on

Jaa, itse olen aina tullut töihin ajoissa jos töitä on ollut ja tehnyt hommat hyvin. Siltin 5 vuotta olen joutunut olemaan työttömänä. Palkkaakin olen saanut erittäin vähän, jos ollenkaan vaikka en ole töistä myöhästynyt koskaan. ahkeraa ja osaavaa työntekijää ei arvosteta joten en jaksa hakea töitä enää.
Lue kommentti

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30

Parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. 

IS TV-LEHTI:  Iloinen puheensorina käy Akun Tehtaalla Ylöjärvellä yleisön asettuessa paikoilleen lavan eteen asetelluille tuoliriveille. Käynnissä ovat Napakympin kuvaukset. Sarja teki paluun viime syksynä 15 vuoden tauon jälkeen. Napakymppi oli kirjaimellisesti täysi napakymppi, joka keräsi parhaimmillaan liki miljoonayleisön.

Nyt parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. Amorin nuolet sinkoilevat tänä keväänä sunnuntaisin parhaaseen katseluaikaan.

Kari Salmelaisen saappaisiin hypänneellä Janne Katajalla on juontajana ohjelmassa tärkeä rooli. Hän toimii seremonianmestarina, joka ohjaa keskustelua ja kuittailee hyväntahtoisesti osallistujien vastauksille. Komiikkaa syntyy väkisinkin oudoista kysymyksistä ja tahattoman hassuista vastauksista. Yleisössä hurrataan, kun Kataja ja hänen työparinsa pianisti Lenni-Kalle Taipale astuvat estradille. 

”Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun.”

Voiko tv-ohjelmasta löytää tosirakkauden? Näin uskovat ainakin ohjelmassa itsensä likoon laittavat. Viime syksyn saldo parinmuodostuksessa jäi tosin melko laihaksi, ja moni orastava romanssi nuupahti heti Napakymppi-matkan jälkeen.

– Mielestäni kilpailijoilla on ollut oikeat motiivit ohjelmaan lähtiessä. Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun. Vieraan ihmisen kanssa reissuun lähteminen jos mikä on seikkailu, Janne Kataja sanoo.

Ohjelmassa kumppania haetaan keskustellen, ei ulkonäköperustein.

– Uskon, että kun saadaan enemmän pareja prosessiin, niin kyllä tulee täysosumiakin. Se riittää, jos vaikka 40 parista yksi jatkaa yhdessä. Se on sitten Napakympin napakymppi! Kataja hymyilee.

Lenni-Kalle Taipale on samaa mieltä, vaikka tv-ohjelma on parisuhteen muodostukselle melko erikoinen ympäristö.

– Ihmiset ovat mukana aika tosissaan. Toki pitää olla pilkettä silmäkulmassa, mutta ei kukaan ole tullut tänne hakemaan vain ruutuaikaa.

Napakymppi, Nelonen su klo 20.00