Tälläinen tonttujengi vie jouluun. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Tälläinen tonttujengi vie jouluun. Kuva: Yle Kuvapalvelu

– On ylitonttua, suurtonttua, mahtitonttua, kaiken näköistä, mutta minä olen Ylitonttu, mikä tarkoittaa, että minä olen yli kaiken, Pirkka-Pekka Petelius uhoaa.

Korvatunturilla näyttäisi olevan menossa remontti.

Mikä on syy moiseen? Onko Korvatunturi rikki?

–Kaikilla meillä on uudistumisen ja alan kehityksen mukana pysymisen paine. Se pistää Korvatunturin väen yrittämään, mutta eihän siitä tietenkään mitään tule, kertoo kirjailija Timo Parvela.

Hänen kynästään on lähtöisin TV2:n Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu, joka on suoraa jatkoa vuonna 2014 esitetylle Porokuiskaajan arvoitus -joulukalenterille.

Nyt kyseessä on ilmeisesti modernisaation ja perinteissä pysymisen välinen ristiriita.

– Siitä on isossa kuviossa kysymys. Pienemmässä kuviossa siellä on jollakin taholla pyrkimys ottaa Korvatunturin asema, tulla joulupukiksi joulupukin paikalle.

Tämä on pelottava visio. Joku haluaa pölliä joulupukin brändin.

Meneekö Korvatunturi peräti pörssiin?

– Onneksi ihan niin pitkälle ei päästä, mutta epäilemättä se on suunta, mitä tässä tavoitellaan. Tipalle se menee, mutta lupaan, että ennen joulua selviää, miten tässä käy. Viimeisen luukun pitää olla sellainen, että siellä on pieni ihme. Joulun taikaa on yritetty luoda kaksin käsin, Timo Parvela sanoo.

Vanhat tutut hahmot

Jäätävän seikkailun hahmot ovat enimmäkseen samoja kuin Porokuiskaajan arvoituksessa. Keskeinen hahmo, koristetonttu Väinökkinen (Ville Majamaa) majaili Porokuiskaajassa arkimaailmassa. Nyt hän on löytänyt sisäisen tonttuutensa ja elää joulumaailmassa.

– Paljastuikin, että minä olin Korvatunturilta kauan sitten kadonnut tonttu. Tonttuluokka teki retken arkimaailman puolelle, ja Väinökkinen jäi sille reissulle. Nyt hän palaa Korvatunturille, Majamaa kertoo.

Väinökkinen huomaa, että joku pelaa Korvatunturilla vilunkipeliä, ja hän ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin. Tonttu ajautuu sankaritekoihin tahtomattaan.

– Paras sankari on sellainen sankari, joka ei halua olla sankari, sanoo Timo Parvela.

Ville Majamaalle joulukalenterin kuvaukset olivat kesähommaa. Hieman outoa sellaista, kun on yli 30 astetta lämmintä, ja villavaatteet tai toppavaatteet päällä. Joulutunnelmaa kuitenkin löytyy.

– Olen aina ollut jouluihmisiä, ja nykyään tietenkin joulua odotetaan eri lailla, kun on omat lapset. Niiden kautta sitä eletään. Pienempänä varsinkin odotti joulua ja joulukalentereita katsoin tv:stä, Majamaa kertoo.

Ylitonttu Petelius

Tonttutyttö Pirpana (Kreeta Salminen) on toinen keskeinen hahmo, kun Korvatunturin asioita saatetaan oikealle tolalle. Tonttujen korkein pomo on Ylitonttu, roolissa nähdään Pirkka-Pekka Petelius.

– Siellä on enemmän päälliköitä kuin tonttuja, työntekijöitä. On ylitonttua, suurtonttua, mahtitonttua, kaiken näköistä, mutta minä olen Ylitonttu, mikä tarkoittaa, että minä olen yli kaiken, Petelius uhoaa.

Tunnettuja näyttelijöitä on kalenterissa sankoin joukoin. Vesa Vierikko on keksijätonttu Sherlokkinen, Eero Ritala on remonttitonttu Kätevikkinen, joulupukin roolissa on itse Esko Salminen.

Ohikulkijoita nauratti, kun tontut olivat kesäkuussa kuvaustauolla Tohlopin tv-studion terassilla.

Ohikulkijoita nauratti, kun tontut olivat kesäkuussa kuvaustauolla Tohlopin tv-studion terassilla.

– Tampereella on iloisia ihmisiä, mutta erityisen iloisia ne on kun ne näkee tonttuja kesällä. Jokainen suorastaan nauraa, että “onks nyt joulu, kun tonttuja istuu”, Petelius kertoi.

– Sellaista älykästä kommenttia on kuulunut, että "joko se on joulu tullut, ja onko vähän lämpimät vaatteet". Joku sanoi, että "pakko on nauraa", kun istuttiin röökillä ulkona, Vesa Vierikko sanoi.

– Absurdia on, kun joululaulut soivat koko ajan päässä keskellä kesää, sanoo Eero Ritala.

Vesa Vierikko muistuttaa, että olipa sitten kesä tai talvi, niin rooliin mennään, kun on tämän ammatin valinnut.

–Joulumielen saa, kun menee studioon, jossa ei ole ikkunoita, ja jossa ei näe että on kesä. Kun oli joulukohtauksia ja pöytä oli katettu, tuli jouluinen olo, Petelius sanoo.

Joulu on mielentila

– Ihmiset on jouluna erilaisia, ne on herkemmällä tuulella, ja se ei ole huono asia. Voi kun olisi joulu ainainen, kuten laulussa sanotaan, niin olisi joku rauha jopa rintamilla. Siviilissäkin olen jouluihminen, olen aina ollut, Petelius tunnelmoi.

– Joulu on erityisesti lasten juttu. Hienoin homma on sen odotus. Millä saa sen ajan kulumaan? Siinä on jopa se mahdollisuus, että joku katsoo Joulukalenteria, jotta saisi aaton tulemaan, ja saisi ne lahjat, Petelius sanoo.

Joulukalenteri on tuttu myös Eero Ritalalle.

– On kunniakasta olla osana joulukalenterin perinnettä. Olen itse katsonut sitä pienestä pitäen. Sitten yhtäkkiä olen itse mukana. Ja on hauska näytellä teatterikoulun professorini Vesa Vierikon kanssa.

Kommentoiko entinen proffa tekemisiäsi?

– Kyllä sieltä tulee pientä ohjetta. Sitten hän voi syyttää vain itseään. Se on Vierikon itsetutkiskelun paikka jos olen huono, Ritala sanoo.

Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu Päivittäin torstaista 1.12. alkaen TV2 klo 7.38–7.58. Aamun jaksot uusitaan iltaisin.

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30

Parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. 

IS TV-LEHTI:  Iloinen puheensorina käy Akun Tehtaalla Ylöjärvellä yleisön asettuessa paikoilleen lavan eteen asetelluille tuoliriveille. Käynnissä ovat Napakympin kuvaukset. Sarja teki paluun viime syksynä 15 vuoden tauon jälkeen. Napakymppi oli kirjaimellisesti täysi napakymppi, joka keräsi parhaimmillaan liki miljoonayleisön.

Nyt parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. Amorin nuolet sinkoilevat tänä keväänä sunnuntaisin parhaaseen katseluaikaan.

Kari Salmelaisen saappaisiin hypänneellä Janne Katajalla on juontajana ohjelmassa tärkeä rooli. Hän toimii seremonianmestarina, joka ohjaa keskustelua ja kuittailee hyväntahtoisesti osallistujien vastauksille. Komiikkaa syntyy väkisinkin oudoista kysymyksistä ja tahattoman hassuista vastauksista. Yleisössä hurrataan, kun Kataja ja hänen työparinsa pianisti Lenni-Kalle Taipale astuvat estradille. 

”Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun.”

Voiko tv-ohjelmasta löytää tosirakkauden? Näin uskovat ainakin ohjelmassa itsensä likoon laittavat. Viime syksyn saldo parinmuodostuksessa jäi tosin melko laihaksi, ja moni orastava romanssi nuupahti heti Napakymppi-matkan jälkeen.

– Mielestäni kilpailijoilla on ollut oikeat motiivit ohjelmaan lähtiessä. Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun. Vieraan ihmisen kanssa reissuun lähteminen jos mikä on seikkailu, Janne Kataja sanoo.

Ohjelmassa kumppania haetaan keskustellen, ei ulkonäköperustein.

– Uskon, että kun saadaan enemmän pareja prosessiin, niin kyllä tulee täysosumiakin. Se riittää, jos vaikka 40 parista yksi jatkaa yhdessä. Se on sitten Napakympin napakymppi! Kataja hymyilee.

Lenni-Kalle Taipale on samaa mieltä, vaikka tv-ohjelma on parisuhteen muodostukselle melko erikoinen ympäristö.

– Ihmiset ovat mukana aika tosissaan. Toki pitää olla pilkettä silmäkulmassa, mutta ei kukaan ole tullut tänne hakemaan vain ruutuaikaa.

Napakymppi, Nelonen su klo 20.00