Jari Isometsä on tyytyväinen elämäänsä. Vanha dopingkäry ei paina häntä enää yhtään. Kuva: Sanoma-arkisto/Marko Sorsa
Jari Isometsä on tyytyväinen elämäänsä. Vanha dopingkäry ei paina häntä enää yhtään. Kuva: Sanoma-arkisto/Marko Sorsa

Jari Isometsä kertoo illan Mertaranta ja legendat -jaksossa viidentoista vuoden takaisista tapahtumista.

Entinen hiihtäjä Jari Isometsä, 47, muistelee illan Mertaranta ja legendat -jaksossa dopingkäryä, johon hänen uransa loppui vuonna 2001. Isometsä oli Suomen joukkueesta ensimmäinen, joka jäi kiinni kielletyn Hemohesin käytöstä Lahden MM-kisoissa.

Isometsä myöntää ohjelmassa, että Lahden tapahtumiin liittyy salainen saunasopimus. Sillä yritettiin varmistaa, ettei kukaan muu saisi tietää kielletyn menetelmän käytöstä. Isometsä ilmoitti toimineensa yksin ja otti kaikki syyt niskoilleen. Korvaukseksi hänelle luvattiin miljoona markkaa.

– Kyllä se paperi on olemassa, mutta korvausta ei ole. Mutta en mä ole mitään rahoja vailla, elämä jatkuu, Isometsä kertoo illan jaksossa.

Käry oli Isometsälle uran kovin paikka, mutta hän ei jäänyt voivottelemaan sitä pitkäksi aikaa. Illan jaksossa hän kertoo lähteneensä kotiseudullaan hiihtoladulle jo pari päivää kiinnijäämisen jälkeen. Isometsän mukaan ihmiset ihmettelivät, että tämä uskaltautui kohun aikoihin ladulle, mutta häntä itseään muiden katseet eivät häirinneet.

Elämä jatkui heti skandaalin jälkeen

Lopulta Lahden kisoissa kärysi myös monia muita suomalaishiihtäjiä, kuten Mika Myllylä ja Harri Kirvesniemi. Isometsä arvelee, että juuri hänen toivottiin alun perin ottavan syyt niskoilleen, koska oli joukosta ehkä henkisesti vahvin. Kun muutkin jäivät kiinni, taakka ja häpeä jakautuivat useamman harteille.

– Kyllä olisin sen (häpeän) kestänytkin. Ei sellaista sadetta tule. Hartiat vähän kastuu, mutta kyllä ne siitä kuivahtaakin, Isometsä kuvailee suhtautumistaan dopingkäryyn.

Isometsä sanoo päässeensä nopeasti eteenpäin dopingskandaalista, koska perhe ja läheiset ovat hänelle paljon tärkeämpiä asioita kuin urheilu.

Nykyään Isometsän elämä on tasapainossa: sekä koti- että työasiat ovat hyvin. Hän työskentelee ekovillaa valmistavan yrityksen aluepäällikkönä.
 
Mertaranta ja legendat TV5:lla ke klo 21.00

rape

Jari Isometsä Lahden dopingkäryn miljoonasopimuksesta: ”En ole mitään rahoja vailla”

Tuo on minusta juuri Jari Isometsän suuri ongelma. Koska ei välitä mistään, niin se mahdollistaa mitkä tahansa keinot, jotka edistävät omaa etua. Kyseisen herran vuoksi lopetin 90-luvulla hiihtourheilun seuraamisen. Nyt näyttää hallitukseen pesineen samanlaisia tyyppejä. Sanonta "don't trust smiling people" pitää edelleenkin hyvin paikkaansa.
Lue kommentti
kiitos tuo juna meni jo..

Jari Isometsä Lahden dopingkäryn miljoonasopimuksesta: ”En ole mitään rahoja vailla”

Eiköhän tuo aihe ole jo käsitelyt tehtyä ei saa tekemättömäksi!Varmaan jokainen hiihtäjä on ristiinaulittu miljoonaan kertaan ..ihme jumputusta eiköhän tämän aiheen voisi jättää jo omaan arvoonsa ja mennä etipäin..tuo on vain hiihtoa katsokaa peiliin missä maailma makaa pitääkö junnata paikoillaan ..hankkikaa elämä ja päivittäkää tietonne! Tästä jutusta luulisi hitaan hämäläsenkin saavan jo tarpeeksi mutta ei moitetta riittää .juu ei kiitos antakaa jo olla kaikki puhtaan omantunnnon omaavatkin...
Lue kommentti

Jim Carreyn luoma draamakomedia repii huumorinsa 70-luvun stand up -klubien maailmasta.

IS TV-LEHTI: Koomikoiden elämää 1970-luvun Los Angelesissa kuvaava sarja Kuolen nauruun (I’m Dying Up Here, 2016–) on yhdistelmä näppärää sanailua, stand up -komiikkaa ja vakavaa draamaa – jopa kuolemanvakavaa. Sarja näyttää koomikot surullisina klovneina: hahmot ovat ristiriitaisia ja hankaliakin tyyppejä, jotka kilvoittelussa suosiosta näyttävät myös pimeämmät puolensa.

David Flebotte on kirjoittanut sarjan pohjautuen Los Angelesin viihdemaailmasta 70-luvulla kirjoittaneen toimittajan William Knoedelsederin kirjaan. Vuonna 2009 julkaistu kirja kertoi 70-luvulla syntyneen uuden viihdemuodon eli stand up -komiikan ja sen esitaistelijoiden, kuten Andy Kaufmanin, Richard Pryorin ja Jim Carreyn, noususta valokeilaan.

Yksi sarjan tuottajista onkin nykyinen megatähti Jim Carrey. Sarjassa on käytetty Carreyn omia kokemuksia, kuten myös Al Madrigalin, joka on osallistunut sarjan kirjoittamiseen. Madrigal myös näyttelee Edgar Martinezin roolin.

Sarjan hahmot pohjautuvat osittain todellisiin ihmisiin, mutta pääasiassa hahmot ovat fiktiivisiä.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta.

Esimerkiksi komiikan portinvartija, komediaklubin omistaja Goldie (Melissa Leo) perustuu legendaarisen The Comedy Store’s -klubin Mitzi Shoreen. 1972 avattu The Comedy Store oli länsirannikon keidas uusille komiikkakyvyille. Siellä aloittivat uransa muun muassa Jay Leno, David Letterman ja Robin Williams.

Sarja sijoittuu pääosin Goldien komediaklubille, jossa nuoret koomikot kurottavat kohti tähteyttä. Tavoitteena on ponnistaa komediaklubin lavalta The Tonight Show with Johnny Carson -tv-ohjelmaan ja sitä myötä koko Amerikan tavoittavaan tähteyteen.

Ensimmäisen jakson alussa yksi koomikoista saavuttaa tämän virstanpylvään, mutta pian häntä kohtaa tragedia. Tapahtumaketju sysää liikkeelle erilaisia reaktioita muussa porukassa.

Sarjaa on amerikkalaisissa arvioissa kritisoitu siitä, että se tarjoilee turhankin tutun tarinan. Suomalaisyleisölle tilanne on toinen: meille stand up -komiikan alkuajat eivät ole ennalta tuttua huttua.

Ajankuva on luotu uskottavasti puvustuksen, musiikin ja käsiteltävien teemojen osalta. Naiset ja etniset vähemmistöt joutuvat ponnistelemaan valkoisen miehen maailmassa.

Sarjasta on tekeillä toinen kausi.

 Kuolen nauruun, Sub ti klo 23.15

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30