Neljä kertaa Vuoden radiojuontajaksi valittu Jaajo Linnonmaa innostui näyttelemisestä, kun piti vuoden taukoa radiotöistä. Kuva: Sanoma-arkisto/Terhi Ylimäinen
Neljä kertaa Vuoden radiojuontajaksi valittu Jaajo Linnonmaa innostui näyttelemisestä, kun piti vuoden taukoa radiotöistä. Kuva: Sanoma-arkisto/Terhi Ylimäinen

Jaajo Linnonmaa kertoi Arto Nybergissä pyydelleensä anteeksi, että haki roolia Syke-sarjasta.

Radiojuontaja Jaajo Linnonmaa, 36, kertoi sunnuntai-iltana Arto Nybergin haastattelussa, miksi hän on viime aikoina kokeillut lahjojaan myös näyttelijänä, vaikkei hänellä siihen koulutusta olekaan.

Jaajo nähdään Aku Hirviniemen ja Sami Hedbergin kanssa isossa roolissa pian ensi-iltaan tulevassa Luokkakokous-elokuvassa. Lisäksi hän näyttelee parhaillaan TV2:n suositussa Syke-sarjassa, jossa hänellä on rooli ensihoitajana.

Jaajo päätti hakea Sykkeeseen, kun hän piti välivuotta radiosta.

– Päätin, että pitää nostaa rimaa ja tehdä asioita, joista saa samanlaisia adrenaliiniryöppyjä kuin joskus nuorempana, kun yritti hakea töitä, Jaajo kertoi Nybergissä.

Jaajo kertoo opetelleensa vuorosanat ja menneensä Sykkeen casting-kuvauksiin.

– Se tuntui niin käsittämättömän kiusalliselta. Mulle soitettiin myöhemminkin perään, ja pyytelin anteeksi, että olin ylipäätänsä ikinä tullut sinne.

Lopulta Jaajo sai kuulla, ettei saanut isoa roolia. Hän otti kuitenkin mielellään vastaan pienen.

Yhtä pääroolia Sykkeessä näyttelevä Iina Kuustonen kehui aikaisemmin Jaajoa tämän kunnianhimoisesta suhtautumisesta rooliin.

– Sanoin Jaajolle monta kertaa, että kirjoita nyt luntit kansioon. Sillä oli muistettavana hirveen pitkät sepostukset vaikeita lääketieteellisiä termejä, mutta se ei ikinä kirjoittanut luntteja, vaan halusi aina osata kaiken ulkona, Iina kertoi aikaisemmin.

Ensimmäisen pienen elokuvaroolinsa Jaajo teki Veijarit-elokuvassa vuonna 2010.

Lue myös:

Kaksoset tulivat kalliiksi Jaajo Linnonmaalle: Lasku 2400 euroa

Kaksostyttöjen tuore isä Jaajo Linnonmaa: ”Epäilin jo olevani hedelmätön”

Tästä syystä radiojuontaja Jaajo Linnomaa muutti etunimensä

Simpsoneiden ja Futuraman luoja katsoo nyt Springfieldin ja tulevaisuuden sijasta menneisyyteen.

IS TV-LEHTI: Matt Groeningin luomassa Disenchantment-animaatiossa touhutaan keskiaikaisessa, maagisessa Dreamlandin kuningaskunnassa.

Groening tekee sarjallaan aluevaltauksen Netflixissä. Hänen jälkensä on tunnistettavaa niin visuaalisesti kuin huumorinkin puolesta. Pääosissa ovat kapinallinen alkoholistiprinsessa Bean, uskollinen mutta täysin tonttu tonttu Elfo ja demoni Luci.

Kummallisella kolmikolla seikkailua ja sekoilua riittää. Kymmenosaisella ensimmäisellä kaudella vastassa on monenlaista aikakauden kulkijaa: örkkejä, peikkoja, lumoojattaria, pahoja äitipuolia, lipeviä prinssejä ja muita hulluja. Kyytiä saavat ylhäiset puheenparret ja ylevät tavat.

Ääninäyttelijöinä pääosissa toimivat Abbi Jacobson (Bean), Eric Andre (Luci) ja Nat Faxon (Elfo). Jacobson on kehunut epätyypillisen prinsessan vahvaa naishahmoa.

Groening on viimeksi luonut uuden sarjan liki parikymmentä vuotta sitten vuonna 1999, kun Futurama ilmestyi. Sarja päättyi vuonna 2013. Simpsonit-sarja starttasi vuonna 1989, ja syyskuussa Amerikassa alkaa peräti 30. kausi.

Uudella sarjalla Netflix hieroo sopua Futurama-fanien kanssa. He raivostuivat, kun Futurama yllättäen poistettiin valikoimista.

Nyt tekijätiimissä on mukana pitkäaikainen Simpsonit-kollega Josh Weinstein ja joukko Futuraman animaattoreita.

Trendikkääseen fantasiagenreen sijoittuvan sarjan on sanottu olevan kuin Simpsoneiden ja Game of Thronesin sekoitus.

Groeningin sarjojen perusta on usein sama: hän haluaa näyttää yleisölle hauskuutta tapahtumissa ja maailmoissa, joista huumoria on tavallisesti vaikea löytää. Kolme kärsinyttä ystävystä täydentää toisiaan hyvän ja pahan ikitaistelussa.

Keskiaikaisista puitteista huolimatta sarja on kaukana sadusta. Siinä käsitellään vahvasti nykyhetken teemoja. Kyllähän kaikki tunnistavat elämänsä prinsessat, tontut ja demonit.

Disenchantment, Netflixissä 17.8. alkaen.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Per Olav Alvestad tapaa kolmiosaisessa uutuussarjassa ihmisiä, jotka etsivät ratkaisua tähän nopeasti kasvavaan ympäristöongelmaan.

IS TV-LEHTI:  Iskeekö toisinaan uutisia seuratessa epätoivo siitä, että maailma on pilalla eikä paluuta enää ole? Saasteet, sodat, ahneus ja laiskuus vaikuttaisivat olevan sukupolvesta toiseen uusiutuvia luonnonvaroja, joille ei mahdeta mitään – niinkö?

Onneksi norjalainen tiedesarja on selvittänyt maailman parantamisen reseptin meidän puolestamme ja nostanut sen vielä otsikkoon: Tieto ja tahto (Viten og vilje). Tottahan se on – maailman tai edes oman elinympäristön ja elämänlaadun parantamiseen on oltava kylliksi tietämystä ja ennen kaikkea tahtoa.

Muista norjalaisista tiedeohjelmista (Älä kokeile tätä kotona, Kun kemiat kohtaavat, Schrödingerin kissa) tuttu juontaja Per Olav Alvestad pureutuu sarjassaan nykyihmistä vaivaaviin ongelmiin, ja etsii niihin myös ratkaisuja.

Avausjaksossa esimerkkiä näyttää joukko Norjan Hoddevikin rannat täyttävään muoviroskaan kyllästyneitä surffareita. He ovat perustaneet Nordic Ocean Watch -ympäristöjärjestön, jonka tehtäviin kuuluu rannan päivittäinen siivoaminen. Varaston jätesäkkivuoret ja puhdas ranta osoittavat, että pienilläkin teoilla on merkitystä.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Se on niin valtava määrä, että talkoisiin tarvitaan muitakin kuin muutama reipashenkinen surffari. Ohjelmassa tavataankin muovijätteenkeräyksen supertähdeksi tituleerattu Boyan Slat.

Parikymppinen hollantilaisnuorukainen on kehittänyt kelluviin puomeihin perustuvan tekniikan, jolla valtamerien kolossaaliset muovijätelautat pitäisi saada kerättyä talteen muutamassa vuodessa.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen.

Kaikkein keskeisintä muovijäteongelman ratkaisemisen kannalta on kuitenkin vaikuttaa roskaketjun alkupäähän. Me tavalliset kuluttajat vaikutamme ostopäätöksillämme ja kierrätystottumuksillamme luontoon päätyvän jätteen määrään.

Asennemuutos ei tapahdu hetkessä, mutta onneksi tätäkin puolta on jo mietitty. Alvestad esittelee hollantilaisen kokeilun, jossa muovin käyttöä vähentämällä ja kierrättämällä kuluttajat saavat alennusta paikallisilta yrityksiltä.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen. Samaa reseptiä voidaan soveltaa niin muovijätteeseen, kuin sarjan myöhemmissä jaksoissa askarruttaviin istumisen ja yötyön terveyshaittoihin.

Jos Tieto ja tahto onnistuu valamaan uskoa muoviongelman ratkaisemiseen, voi lauantain Femin uusinta Jätämme jäähyväiset: Albatrossi olla silti kova pala katsoa. Se maalaa karua kuvaa tulevaisuudesta, jossa nykymenolla vuonna 2050 maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa ja jossa albatrossit ovat kuolleet sukupuuttoon.

 Tieto ja tahto, Yle Teema & Fem klo 19.00