Rory (Alexis Bledel) ja Lorelai (Lauren Graham) palasivat perjantaina ruutuun Netflixin neliosaisessa minisarjassa. Kuvat: Netflix
Rory (Alexis Bledel) ja Lorelai (Lauren Graham) palasivat perjantaina ruutuun Netflixin neliosaisessa minisarjassa. Kuvat: Netflix

A Year in the Life -minisarja ei ole herättänyt ainoastaan ihastuksen huokauksia.

Viime perjantaina koitti hetki, jota 2000-luvun alun hittisarjan Gilmoren tyttöjen fanit olivat odottaneet hartaasti. Netflixin julkaisema, neliosainen A Year in the Life -minisarja on kuitenkin saanut ristiriitaisen vastaanoton.

Kahvinhuuruista nostalgiaa ja tutun tykittävää dialogia paluujaksoissa piisaa, mutta osa juonenkäänteistä on herättänyt jopa närkästystä. Poimimme asioita, jotka ovat saaneet katsojat kuhisemaan.

Varoitus: seuraa juonipaljastuksia! Jos siis et ole vielä ahminut kaikkia paluujaksoja ja haluat yllättyä ruudun äärellä, lopeta lukeminen tähän paikkaan.

Lorelain ja Roryn tyyli ihastuttaa myös paluujaksoissa.
Lorelain ja Roryn tyyli ihastuttaa myös paluujaksoissa.

Miksi Rory ja Lorelai ilkeilevät uima-altaalla?

Kesäjaksossa äiti ja tytär päivittelevät uima-altaalla miesten isoa kokoa, ja myöhemmin Rory (Alexis Bledel) kutsuu yhtä miestä vahingossa lihavaksi päin naamaa.

Glamourin jutussa Christopher Rosa kertoo pettyneensä loukkaaviin heittoihin, koska ylipainoisena kammoaa rannalle tai altaalle menoa.

”Rory ja Lorelai muuttuivat juuri pahimmaksi painajaisekseni.”

”Rory ja Lorelai muuttuivat juuri äiti ja tytär -suosikkikaksikostani pahimmaksi painajaiseksi, jonka voin kuvitella uima-altaalla”, hän kirjoittaa.

Toki piikittely kuuluu olennaisesti hahmoihin, mutta pitikö sen kohteeksi valita juuri ihmisten vartalot? Kehopositiivisuuden trendi on tainnut valitettavasti mennä ohi käsikirjoittajilta.

Musikaali on ylipitkä

Tästä moni on yhtä mieltä: Stars Hollow -musikaaliosio jatkuu kesäjaksossa turhauttavan kauan. Olisiko ajan voinut käyttää tarinankerrontaan?

Lorelai sai ansaitsemansa lopun

Hittisarjan fanit ovat olleet onnellisia siitä, että Lorelai (Lauren Graham) ja Luke (Scott Patterson) päätyvät viimein naimisiin.

Kyllähän nämä kaksi vain kuuluvat yhteen!
Kyllähän nämä kaksi vain kuuluvat yhteen!

Emily elää täysillä

Lorelain äiti Emily (Kelly Bishop) etsii itseään pitkäaikaisen kumppaninsa Richardin kuoleman jälkeen. Fanien iloksi hän löytää mielenrauhan ja aloittaa uudenlaisen elämänvaiheen menemällä töihin museoon ja ostamalla talon merenrannalta.

Lorelain ja Emilyn terapiakohtaukset ovat loistavaa viihdettä.
Lorelain ja Emilyn terapiakohtaukset ovat loistavaa viihdettä.

Roryn harhailu on realistista

Moni on ollut pettynyt siihen, ettei ennen superkunnianhimoinen Rory ole vielä saavuttanut urallaan suuria. Olisihan se kieltämättä mahtavaa, että hahmo olisi kolmekymppisenä vaikka menestynyt toimittaja, mutta oikeassakin elämässä journalisteillla on Yhdysvalloissa aika surkea työtilanne. Roryn kohtalo on muutenkin realistinen: moni ei hänen iässään vieläkään tiedä, mitä haluaa tehdä, eikä elämä yleensä ole vain toisiaan seuraavia tähtihetkiä.

Kuka unohtaa erota?

Rory ei meinaa muistaa erota poikaystävästään Paulista ja hoitaa lopulta homman tekstiviestillä. Tällainenko Rory on? Moni fani on ilmaissut syystä pettymyksensä suosikkihahmoonsa.

Roryn pommi turhauttaa

Ennen paluujaksoja fanit epäilivät vihjeiden perusteella, että joko Lorelai tai Rory odottaa lasta. Veikkailut osuivat oikeaan, sillä paluujaksojen etukäteen hypetettyissä viimeisissä sanoissa Rory pamauttaa äidilleen, että on raskaana.

Kuinka hermoja riipivä lopetus! Mitä sitten seuraa? Nyt fanit spekuloivat luonnollisesti kiivaasti, kuka lapsen isä on. Onko se Roryn eksä Logan (Matt Czuchry), joka asuu Lontoossa ja on kihloissa toisen kanssa? Jos niin, aikooko Rory kertoa Loganille asiasta? Kasvattaako hän lapsen yksin? Niin paljon polttavia kysymyksiä!

Lisäksi faneja ärsyttää, etteivät he vieläkään tiedä, kenen kanssa Rory päätyy yhteen. Voisiko Roryn valittu kuitenkin olla Jess (Milo Ventimiglia)?

Rory ja Logan ovat molemmat varattuja, mutta päätyvät silti salasuhteeseen.
Rory ja Logan ovat molemmat varattuja, mutta päätyvät silti salasuhteeseen.

Voisiko tarina vielä jatkua?

Netflix ei ole vielä tilannut jatkoa Gilmoren tytöille, mutta minisarjan mystinen lopetus ja monet avoimet kysymykset kieltämättä jättävät oven auki paluuta varten. Sarjan luoja Amy Sherman-Palladino ei ole varsinaisesti sanonut asiasta juuta eikä jaata.

– Meillä oli erityinen matka mielessämme, ja toteutimme sen. Meille tämä oli teos, jonka halusimme tehdä, hän muotoili hiljattain Hollywood Reporterin haastattelussa.

Sherman-Palladino ei ollut mukana tekemässä sarjan viimeistä seitsemättä tuotantokautta, joten paluujaksot antoivat hänelle mahdollisuuden päättää tarinan uudelleen, omalla tavallaan.

– Meidän täytyy nyt peitellä tämä. Ja sitten, mitä tapahtuu, tapahtuu, Sherman-Palladino jatkaa mysteerisesti.

”Me emme koskaan sano ei koskaan.”

Sherman-Palladinon puoliso Daniel Palladino on myös ollut mukana ohjaamassa ja käsikirjoittamassa paluujaksoja.

– Me emme koskaan sano ei koskaan, hän sanoo, kun Entertainment Weekly utelee jatkosta.

Lukea esittävä Scott Patterson suhtautuu Hollywood Reporterin jutussa Sherman-Palladinoa avoimemmin mahdolliseen jatkoon.

– Olisi hauskaa tehdä tämä joka vuosi. Tai ehkä kahden vuoden välein, kolmen kuukauden rupeama, neljä kappaletta lisää. Se oli helppoa ja hauskaa. Se oli palkitsevaa, ja ihmiset saivat jonkinlaisen päätöksen, jos tämä nyt päättyy, Patterson sanoo.

Iso haaste olisi tietenkin saada kaikkien tekijöiden aikataulut natsaamaan yhteen. Mutta eivätköhän nyt ilmestyneet paluujaksotkin anna faneille ruotimisen aihetta melko pitkäksi aikaa.

Mitä mieltä sinä olit paluujaksoista? Haluaisitko vielä jatkoa? Kerro kommenteissa!

Kysely

Oliko Gilmoren tyttöjen paluu mielestäsi onnistunut?

Kyllä.
Kyllä.
50.6%
Ei.
Ei.
49.3%
Ääniä yhteensä: 146

Georg Elser yritti murhata Hitlerin vuonna 1939. Oliver Hirschbiegelin draama pohtii, toimiko Elser yksin.

IS TV-LEHTI: Oliver Hirschbiegelin ohjaama Elser (2015) on yksi lukemattomista Adolf Hitlerin murhayrityksistä kertovista elokuvista – ja yksi niistä lukuisista, joiden varsinaisista lopputuloksista jälkimaailmalla ei ole paljon epäselvyyttä.

Kenties sen vuoksi ohjaaja hoitaa elokuvassa attentaatin pois melkein alta aikayksikön – ja keskittyy sen jälkeen kertomaan tekijästä ja hänen taustoistaan.

Hirschbiegel nousi kuuluisuuteen Hitlerin viimeisistä vaiheista kertovalla ohjaustyöllään Perikato (2004). Tuskin minkään elokuvan materiaalia on kierrätetty niin paljon nettilevityksessä kuin Perikatoa ”Hitler kuulee”-variaatioiden merkeissä.

Menestyksen jälkeen Hirschbiegel suuntasi englanninkielisille markkinoille, mutta monen kaltaisensa tavoin otti enempi takkiinsa esimerkiksi meilläkin nähdyllä tv-elokuvalla Dianasta (2013). Sen jälkeen on varmasti tuntunut hyvältä vaihtoehdolta palata Hitler-filmien pariin.

Georg Elserin (vetoava Christian Friedel) toteuttama murhayritys tapahtui marraskuussa 1939 Münchenissä. Monissa maissa Hirschbiegelin elokuvaa on levitetty nimellä ”13 minuuttia”: sen verran attentaatti kesti ennen kuin muun maailman harmiksi epäonnistui – kun Hitler ehti poistua paikalta.

Toimiko Elser yksin? Tätä katsojien melko varmasti tietämää seikkaa hänen natsikuulustelijansa selvittävät lopun elokuvaa samalla kun takaumissa kerrotaan hänen vaiheistaan pienen maalaiskylän kelloseppänä ja soittoniekkana.

Valitettavasti kokonaistarina natsismin noususta ja myös rakastettunsa puolesta kamppailevan Elserin vastarinnasta ei ole kovinkaan vivahteikas. Elokuva myös jättää harmittavia aukkoja. (110)

Elser, Teema & Fem ke klo 22.00

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00