Ruotsalainen draamakomedia Solsidan nähdään nyt TV2:lla nimellä Onnea onkimassa.

Luultavasti melkein jokainen tuntee jonkun Solsidaniin hurahtaneen. Siis tyypin, joka välillä kertoilee minuuttikaupalla ruotsalaissarjan tapahtumista ja puhuu sen päähenkilöistä kuin omista ystävistään, vaikka läsnä ei olisi ketään muuta, joka olisi edes vilkaissut sarjaa.

Hyviä uutisia siis: jos et ole itse vielä tutustunut Solsidaniin, nyt ei ole enää yhtään tekosyytä olla tutustumatta. Sarja tulee ensi kerran suomenkieliselle kanavalle ja alkaa kaiken lisäksi ihan alusta. Suomenkieliseltä nimeltään se on Onnea onkimassa, vaikka Solsidanista kaikki suomenkielisetkin yleensä puhuvat.

Sarjan tapahtumat sijoittuvat Tukholman lähellä sijaitsevaan idylliseen saaristokuntaan Saltsjöbadeniin, ja sen Solsidaniksi kutsuttuun osaan, jonne päähenkilöt, hammaslääkäri Alex ja hänen raskaana oleva näyttelijätyttöystävänsä Anna, muuttavat ensimmäisen jakson aluksi. Alex on kotoisin paikkakunnalta ja muuttaa takaisin lapsuudenkotiinsa. Hän on ostanut talon äidiltään Margaretalta – tosin äidille saattaa olla hieman epäselvää, mitä kauppaehtoihin kuuluu.

Solsidanissa asuu myös Alexin lapsuudenystävä Fredde vaimonsa Mickanin ja kahden lapsensa kanssa. Menestyneelle pariskunnalle oikeanlaiset kulissit ovat tärkeitä, mutta niitä on välillä vaikea ylläpitää lapsiperheen arjessa.

Jo ensimmäisen kauden neljännessä jaksossa sarjan näyttelijäkaartiin liittyy suomalainen André Wickström, joka esittää Fredden suomenruotsalaista työkaveria Luddea.

Solsidan ei ole mikään sketsiohjelma, vaan huumori on osin piiloutuneena arkisen draaman keskelle. Sarja naurattaa eniten siksi, että sen hahmot ovat niin kovin tuttuja. Jokainen meistä tuntee ainakin pari Alexia, Annaa, Freddea ja Mickania. Tunnistamisen hetket voivat olla lyhyitä, mutta sitäkin riemastuttavampia. Kato, just noin naapuritkin tekee. Tai just noin me tehdään.

Solsidan – Onnea onkimassa,
TV2 to klo 21

Illan Suomi Love -jaksossa Simo haluaa yllättää tyttärensä Hennan. – Haluan sanoa hänelle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään.

Lauantai-iltana esitettävässä Suomi Love -jaksossa kempeleläinen Simo haluaa ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Simo kertoo jaksossa, että hänellä on aina ollut läheiset välit tyttäreensä.

– Henna on aina ollut isän tyttö. Ehkä isältä saa joitain asioita helpommin periksi, Simo kertoo Suomi Love -jaksossa hänen ja tyttärensä suhteesta.

Keväällä 2014 Simo sai kuulla ilouutisen, kun Henna ja tämän puoliso Jani kertoivat odottavansa lasta.

– Se oli todellinen ilouutinen. Todella mahtava tunne, Simo muistelee.

”Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain.”

Kesän edetessä Henna alkoi kuitenkin saada erikoisia oireita. Simo ajatteli niiden liittyvän raskauteen.

– Kun vaikeudet jatkuivat, Henna hakeutui kesäkuun lopulla OYKSiin. Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain. Se oli valtava isku perheelle ja kaikille, Simo kertoo ohjelmassa liikuttuneena.

Samana päivänä, kun Henna sai tietää kasvaimesta, hän ja Jani saivat toisenkin uutisen. He saivat tietää, että syksyllä syntyvä lapsi on tyttö.

– Hennalla oli elokuun alussa ensimmäinen leikkaus, ja tyttö kasvoi mahassa. Sitten 1.lokakuuta syntyi Emppu-tyttö sädehoitojen keskellä.

”Hän ei anna periksi.”

Simon mukaan kasvain on yhä olemassa.

– Mutta kun Hennan luonteen tietää, niin hän ei anna periksi. Hän on ollut koko ajan sillä asenteella, että kyllä täältä tullaan.

Simo haluaa yllättää tyttärensä Haloo Helsingin Vapaus käteen jää -kappaleella. Kappale on Hennalle tärkeä – ja se oli myös Hennan ja Janin hääkappale vuonna 2015.

”Haluan sanoa Hennalle, että isä välittää omasta tyttärestään.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.

Suomi Love TV1:llä la kello 21.15.

Peter von Baghin viimeiseksi jäänyt Lauluja utopiasta – Agit Prop -dokumenttielokuva kertoo sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistäneen yhtyeen tarinan.

IS TV-LEHTI:  Suomen musiikkihistorian yksi mielenpainuvimmista yhtyeistä on kommunistisia työväenlauluja esittävä Agit Prop. Se perustettiin vuonna 1971 Berliinin poliittisen laulun festivaalia varten, ja nykyinen kokoonpano on ollut koossa vuodesta 1972: Martti Launis, Monna Kamu, Sinikka Sokka ja Pekka Aarnio.

Tämän sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistävän yhtyeen tarinan dokumentointi oli Peter von Baghin pitkäaikainen haave. Etenkin elokuvahistorioitsijana ja Sodankylän elokuvajuhlien johtajana elämäntyönsä tehnyt von Bagh teki haastattelut kesällä 2014, mutta menehtyi kesken elokuvan teon. Jouko Aaltonen ohjasi elokuvan loppuun.

 Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Lauluja utopiasta – Agit Prop (2017) kertoo yhtyeen tarinan ja sisältää ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. Agit Prop kiersi ahkerasti maailmalla ja tapasi muun muassa Chilen sosialistisen presidentin Allenden hänen 1960-vuotissyntymäpäivillään. Kun vuonna 1973 sotilasjuntta kaappasi vallan ja presidentti teki itsemurhan, järkytti se kaikkia perinpohjaisesti. Aatteeseen tukeuduttiin entistä vahvemmin.

Virheettömän suomen kielen artikuloinnin lisäksi Agit Prop kiehtoi ideologiallaan. Mutta myös Eero Ojasen vetävä loistava bändi ja hyvät sovitukset houkuttelivat yleisöä. Tämä on yhtye, jota Ultra Bra piti esikuvanaan.

Vaikka 1980-luvulla Neuvostoliiton vavistessa illuusiot paremmasta maailmasta heikkenivät, 1990-luvulla nousi laman myötä jälleen tarve poliittisille lauluille eikä loppua näy. Jäähyväiskonserttia ei tule, sillä vaikka he ovat laulaneet jo 40 vuotta, maailmassa on edelleen samat ongelmat. Lauluja paremmasta huomisesta tarvitaan edelleen.

Lauluja utopiasta – Agit Prop, Teema & Fem la klo 20.00