Neljännessä Aatami etsii Eevaa -jaksossa tutustutaan 28-vuotiaaseen Ninaan. Kuva: Nelonen
Neljännessä Aatami etsii Eevaa -jaksossa tutustutaan 28-vuotiaaseen Ninaan. Kuva: Nelonen

Esimakua Aatami etsii Eevaa -ohjelmasta. Kuva Nelonen:
Esimakua Aatami etsii Eevaa -ohjelmasta. Kuva Nelonen:

Miten käy, kun Aatamin huomiosta kilvoittelee kaksi Eevaa? Kuva: Nelonen
Miten käy, kun Aatamin huomiosta kilvoittelee kaksi Eevaa? Kuva: Nelonen

Uuteen deittiohjelmaan osallistuu 24 rohkeaa sinkkua. Tässä he ovat!

Aatami etsii Eevaa -deittiohjelmassa paratiisisaarelle matkanneet sinkut tutustuvat toisiinsa ilman rihman kiertämää. Ensikohtaaminen poikkeaa tavallisesta, koska toisesta ei voi luoda mielikuvaa vaatteiden ja tyylin perusteella.

Jokaisessa jaksossa pari saa ensin tutustua toisiinsa kahdestaan, ja vuorokauden kuluttua paikalle saapuu kilpakosija.

Ensimmäisessä jaksossa rakkautta etsii 26-vuotias sosionomi Tanja, joka ei ole löytänyt sitä oikeaa yrityksistä huolimatta. Tanjan seuraksi saarelle saapuu 28-vuotias diplomi-insinööri Sami. Katso videolta, miten parin ensikohtaaminen sujuu.

Samin jälkeen pakkaa sekoittamaan saapuu vielä 26-vuotias aliupseeri Juuso.

Muut osallistujat ovat tässä:

2. jakso: Huoltomies, 24-vuotias Antti kohtaa saarella tumman Hannan, 19-vuotiaan lähihoitajan, sekä Sarin, joka on 27-vuotias huoltoalan yrittäjä.

3. jakso: 52-vuotias siivooja Stina ilahtuu kohdatessaan saarella charmantin ja rauhallisen Harrin. Harri on 54-vuotias kaivinkoneenkuljettaja. Saarelle saapuu myös romanttinen ja puhelias, myyntialalla toimiva Tom.

4. jakso: 26-vuotias, myyntialalla työskentelevä Simo kohtaa saarella turkulaisen taidehistorian opiskelijan ja baarimikkonakin työskentelevän 28-vuotiaan Ninan. Toinenkin Eeva, 24-vuotias lohjalaiskaunotar Laine, saapuu saarelle.

5. jakso: Kolmen lapsen äiti Jonna etsii rinnalleen tosimiestä. Saaritreffeille saapuvat tatuoitu autoasentaja Allan sekä puhelias rekkamies Henrik.

6. jakso: Joensuulainen Saara kokee elämänsä romanttisimman hetken, kun helsinkiläinen jazz-saksofonisti Tuure soittaa hänelle serenadin autiosaaren yössä. Mutta onko menevä helsinkiläinen promoottori Iiro kuitenkin olla se oikea Saaralle?

7. jakso: Ujo ja herkkä Juha on sairaskohtauksen jälkeen havahtunut siihen, että elämästä pitää ottaa kaikki irti. Urheilullinen kotkalaismies saa aikaan varsinaisen tunnemyrskyn kohdatessaan saarella rempseän Einin ja taiteellisen Annan.

8. jakso: Lähihoitajaksi valmistunut Emilia lähtee saarelle hakemaan uudenlaista kokemusta. Sellaista ovat tarjoamassa macho maalaismies Jesse ja sosiaalinen kaupunkilaisnuorukainen Joona.

Lue myös:

Noora Hautakangas uudesta miehestään: ”Etenemme rauhallisesti”

Millainen naisen alapääkarvoitus on paras? Miehet kertovat

Siis mitä! Nuoret naiset eivät halua miestensä näkevän heitä ilman meikkiä

Illan Suomi Love -jaksossa Simo haluaa yllättää tyttärensä Hennan. – Haluan sanoa hänelle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään.

Lauantai-iltana esitettävässä Suomi Love -jaksossa kempeleläinen Simo haluaa ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Simo kertoo jaksossa, että hänellä on aina ollut läheiset välit tyttäreensä.

– Henna on aina ollut isän tyttö. Ehkä isältä saa joitain asioita helpommin periksi, Simo kertoo Suomi Love -jaksossa hänen ja tyttärensä suhteesta.

Keväällä 2014 Simo sai kuulla ilouutisen, kun Henna ja tämän puoliso Jani kertoivat odottavansa lasta.

– Se oli todellinen ilouutinen. Todella mahtava tunne, Simo muistelee.

”Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain.”

Kesän edetessä Henna alkoi kuitenkin saada erikoisia oireita. Simo ajatteli niiden liittyvän raskauteen.

– Kun vaikeudet jatkuivat, Henna hakeutui kesäkuun lopulla OYKSiin. Tutkimuksissa todettiin kallonpohjan syöpäkasvain. Se oli valtava isku perheelle ja kaikille, Simo kertoo ohjelmassa liikuttuneena.

Samana päivänä, kun Henna sai tietää kasvaimesta, hän ja Jani saivat toisenkin uutisen. He saivat tietää, että syksyllä syntyvä lapsi on tyttö.

– Hennalla oli elokuun alussa ensimmäinen leikkaus, ja tyttö kasvoi mahassa. Sitten 1.lokakuuta syntyi Emppu-tyttö sädehoitojen keskellä.

”Hän ei anna periksi.”

Simon mukaan kasvain on yhä olemassa.

– Mutta kun Hennan luonteen tietää, niin hän ei anna periksi. Hän on ollut koko ajan sillä asenteella, että kyllä täältä tullaan.

Simo haluaa yllättää tyttärensä Haloo Helsingin Vapaus käteen jää -kappaleella. Kappale on Hennalle tärkeä – ja se oli myös Hennan ja Janin hääkappale vuonna 2015.

”Haluan sanoa Hennalle, että isä välittää omasta tyttärestään.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.

Suomi Love TV1:llä la kello 21.15.

Peter von Baghin viimeiseksi jäänyt Lauluja utopiasta – Agit Prop -dokumenttielokuva kertoo sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistäneen yhtyeen tarinan.

IS TV-LEHTI:  Suomen musiikkihistorian yksi mielenpainuvimmista yhtyeistä on kommunistisia työväenlauluja esittävä Agit Prop. Se perustettiin vuonna 1971 Berliinin poliittisen laulun festivaalia varten, ja nykyinen kokoonpano on ollut koossa vuodesta 1972: Martti Launis, Monna Kamu, Sinikka Sokka ja Pekka Aarnio.

Tämän sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistävän yhtyeen tarinan dokumentointi oli Peter von Baghin pitkäaikainen haave. Etenkin elokuvahistorioitsijana ja Sodankylän elokuvajuhlien johtajana elämäntyönsä tehnyt von Bagh teki haastattelut kesällä 2014, mutta menehtyi kesken elokuvan teon. Jouko Aaltonen ohjasi elokuvan loppuun.

 Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Lauluja utopiasta – Agit Prop (2017) kertoo yhtyeen tarinan ja sisältää ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. Agit Prop kiersi ahkerasti maailmalla ja tapasi muun muassa Chilen sosialistisen presidentin Allenden hänen 1960-vuotissyntymäpäivillään. Kun vuonna 1973 sotilasjuntta kaappasi vallan ja presidentti teki itsemurhan, järkytti se kaikkia perinpohjaisesti. Aatteeseen tukeuduttiin entistä vahvemmin.

Virheettömän suomen kielen artikuloinnin lisäksi Agit Prop kiehtoi ideologiallaan. Mutta myös Eero Ojasen vetävä loistava bändi ja hyvät sovitukset houkuttelivat yleisöä. Tämä on yhtye, jota Ultra Bra piti esikuvanaan.

Vaikka 1980-luvulla Neuvostoliiton vavistessa illuusiot paremmasta maailmasta heikkenivät, 1990-luvulla nousi laman myötä jälleen tarve poliittisille lauluille eikä loppua näy. Jäähyväiskonserttia ei tule, sillä vaikka he ovat laulaneet jo 40 vuotta, maailmassa on edelleen samat ongelmat. Lauluja paremmasta huomisesta tarvitaan edelleen.

Lauluja utopiasta – Agit Prop, Teema & Fem la klo 20.00