Eevi Teittinen on yksi Fitnesspäiväkirjat-ohjelman neljästä naisesta. Kuva: Ava
Eevi Teittinen on yksi Fitnesspäiväkirjat-ohjelman neljästä naisesta. Kuva: Ava

Fitnesspäiväkirjat-ohjelman Eevi Teittinen vastaa kehostaan saamaansa kritiikkiin blogikirjoituksessaan.

Trendilaji fitness pääsi viimein telkkariin, kun neljän sporttisen naisen elämää seuraava Fitnesspäiväkirjat-ohjelma alkoi eilen Avalla.

Yksi ohjelman naisista on personal trainer ja bloggaaja Eevi Teittinen, joka kertoo blogissaan saaneensa negatiivisia kommentteja ulkonäöstään jo ennen ohjelman alkua.

– Minusta on ollut mielenkiintoista nähdä, millaisena ihmiset minut näkevät fitnesspäiväkirjojen myötä. Odotinkin vähän näitä kommentteja, sillä kehoni on nyt julkisesti arvostelukamaa. Tottakai näitä ulkonäköön liittyviä kommentteja tulee myös lajin myötä ja olin hyvin tietoinen tästä kaikesta ennen kuin tämä hulabaloo edes alkoi. Olisi sulaa hulluutta ajatella, että kaikki saamani kommentit olisivat positiivista, Eevi kertoo.

– Enkö ole tarpeeksi fitness? hän kysyykin blogissaan.

”Epäkohdikseen” Eevi mainitsee kehossa olevan rasvakerroksen, isot hauikset ja putkilomaisen keskivartalon.

– Kehoni ei vastaa jonkun muun mielikuvaa treenatusta kropasta. Kehoni ei ole fitnestä nähnytkään, sillä se ei ole tarpeeksi rasvattomassa kunnossa. Vaikka itse tiedän sen sisältävän myös paljon lihasta, osa ei sitä näe. Ne näkevät liian rasvaisen fitnessurheilijan.

Onneksi Eevi itse osaa suhtautua kritiikkiin järkevästi. Hän muistuttaa siitä, että vaikka olemme tottuneet näkemään kisakunnossa olevia rasvattomia vartaloita, ne eivät ole luonnollisia.

Eevi on huomannut, ettei alhainen rasvaprosentti ole hänen keholleen luonnollinen olotila.

– Voin hyvin, oli kehossani rasvaa tämän verran, vähän enemmän tai sitten vähemmän. Rasvaisuus ei määrittele sitä, oletko fitness vai fätness. Fitneksen määritelmä on kaikkea muuta kuin kylkiluiden ja lihassäikeiden näkyvyydessä. Määrittelisin itse fitneksen elämäntyylin ympärille, en kehon ulkomuodon, Eevi kirjoittaa ja muistuttaa jokaista arvostamaan kehoaan sellaisena kuin se on.

Syksy tulee nopeasti joten nyt on treenattava kivaa perjantaita jengi! #vieläonhommia#lihatalkoot#posing

Kuva, jonka Eevi Teittinen (@eeviteittinen) julkaisi

Blogikirjoituksesta kertoi ensin Iltalehti.

Lue myös:

Salkkarit-tähti Venla Savikuja: Ei krapulaa moneen vuoteen

Jere Karalahden rakkaan tiukka ruokavalio tuotti tuloksia: julkaisi kuvan sixpackistään

Salkkari-näyttelijä ja Jere Karalahden rakas saavat oman sarjan

Lama ja devalvoinnit kaatoivat Viljo ja Kaisu Mikkosen menestyvän rakennusyrityksen 90-luvun alussa. Dokumentissa seurataan heidän taivaltaan 2000-luvun alun Suomessa. Kuva: Yle kuvapalvelu
Lama ja devalvoinnit kaatoivat Viljo ja Kaisu Mikkosen menestyvän rakennusyrityksen 90-luvun alussa. Dokumentissa seurataan heidän taivaltaan 2000-luvun alun Suomessa. Kuva: Yle kuvapalvelu

Mika Ronkaisen dokumentissa seurataan konkurssin tehnyttä pariskuntaa, joka yrittää päästä takaisin työelämään verkostomarkkinoinnin avulla.

IS TV-LEHTI: Vuosituhannen vaihteessa 1990-luvun lama oli monien mielikuvissa vaihtunut jo Nokia-vetoiseksi nousukaudeksi, mutta Mika Ronkaisen ohjaaman mainion dokumentin Autobonus (2001) esittämä arki on toisenlainen.

Suomessa lienee tuhansia, jotka jakavat Kaisu ja Viljo Mikkosen kohtalon: takana oli konkurssi omassa rakennusalan firmassa, ja jaloilleen pääseminen vaati sitkeyttä.

Autobonus kuvaa myös toista vuosituhannen lopun ilmiötä: nopean rikastumisen ideaa palvovaa verkostomarkkinointia.

Nykyperspektiivistä huuhaa on helppo tunnistaa, mutta aikoinaan moni fiksukin ihminen lankesi ystävyys- ja sukulaisuussuhteilla rahastaviin pyramidibisneksiin.

Myös Mikkosten haaveissa siintävät verkostomarkkinoinnilla saavutettavat kymppitonnien viikkotienestit tai ainakin luvattu autobonus. Kaksikon suhautellessa ympäri Pohjois-Suomea esittelemässä Amerikasta tuotua liikeideaansa käy katsojalle yhä selvemmäksi, ettei homma tule lyömään leiville.

Ronkaisen tunnetuimmat dokumentit ovat siirtolaisuuden pirstomaa identiteettiä kuvannut Jussi-palkittu Laulu koti-ikävästä (2013) sekä oululaisen rugbyjoukkueen edesottamuksia seurannut Freetime Machos (2010).

Autobonuksessa on jo läsnä ohjaajan myöhemmistä elokuvista tuttu lämmin huumori. Kaisun ja Viljon tarina saa tragikoomisia piirteitä, mutta Ronkainen ei ilkeile. Yritteliään pariskunnan keskinäisessä suhteessa on voimaa ja uskoa, jota tarvitaan vaikeina aikoina.

Dokumenttiprojekti: Autobonus, TV1 ma klo 21.30

– En olisi ikinä uskonut, että mulle järjestetään tällaista, Henna, 26, kommentoi isänsä järjestämää yllätystä.

Suomi Love -ohjelman toisessa jaksossa nähtiin ja kuultiin lauantaina taas koskettavia tarinoita ja esityksiä. Yksi jakson liikuttavimmasta hetkistä oli, kun kempeleläinen Simo halusi ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Hennan ja hänen perheensä elämä ei ole ollut helppoa viime vuosina. Vuonna 2014 Hennan raskausoireet paljastuivat kallonpohjan syöpäkasvaimeksi. Lue lisää:

Jaksossa Simo-isä järjesti tyttärelleen yllätyksen: Henna pääsi kuuntelemaan livenä suosikkibiisinsä, Haloo Helsingin Vapaus käteen jää.

”Nyt kun on jaksamista sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena, Simo kertoi jaksossa.

Haloo Helsingin Ellin tekemät sanat sopivat Hennan elämään, jossa on ollut niin ala- kuin ylämäkiäkin.

Kun elämässä kaiken menettää
silloin vapaus on ainut mitä käteen jää
on ylämäki raskas askeltaa
mutta alamäkeen liian usein katoaa
jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa
ei muistojen päälle kulta kerrosta saa
hymyile tai itket kuinka vaan
ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan,
kertosäkeessä lauletaan.

Henna liikuttui isänsä järjestämästä yllätyksestä.

– Ihan meni sanattomaksi, ja itku pääsi. En olisi ikinä uskonut, että mulle järjestetään tällaista, Henna kertoi esityksen jälkeen.

Jos et nähnyt Simon yllätystä ja Haloo Helsingin esitystä, katso se tästä: