Olli, 29, ja Miia, 32. Kuvat: AVA
Olli, 29, ja Miia, 32. Kuvat: AVA

Esa, 29, ja Viola, 27.
Esa, 29, ja Viola, 27.

Piia, 37, ja Jussi, 33.
Piia, 37, ja Jussi, 33.

Ensitreffit alttarilla -ohjelman Miia kertoo blogissaan, että oli outoa nukkua vieraan miehen kanssa.

Ensitreffit alttarilla -ohjelman katsojia on askarruttanut sosiaalisessa mediassa, harrastivatko ohjelmassa avioituneet parit seksiä hääyönä. Viime viikolla esitetty hääyö-jakso päättyi tilanteeseen, jossa kaksi juuri avioituneista pareista – Viola ja Esa sekä Pia ja Jussi – skoolaili sampanjaa, ja yksi pareista – Miia ja Olli – oli sängyllä läheisissä tunnelmissa.

Vaikka Olli ja Miia olivat toisissaan kiinni jo ensitapaamisellaan, Miia kertoo blogissaan hääyön menneen levätessä.

– Kaiken sen tunnemyllerryksen ja hampurilaisöverien jälkeen uni tuli nopeaan. Onneksi sänky oli aivan jättimäinen, niin pystyin käpertymään sängyn toiseen laitaan. Olihan outoa nukkua ihan vieraan miehen vieressä, hän kirjoitti.

Myös Esa myönsi tällä viikolla esitetyssä kolmannessa jaksossa, ettei niin pitkälle menty. Eikä ihme – tapasivathan parit toisensa samana päivänä kuin menivät naimisiin.

– Täytyy myöntää, että hääyö oli nukkumapainotteinen, oltiin kummatkin aika väsyneitä, mutta Viola on ihan mahtava tyyppi, Esa kertoi tiistain jaksossa.

Ohjelman seuraavassa jaksossa parit palaavat häämatkalta Suomeen ja muuttavat yhteen.

Ensitreffit alttarilla tiistaisin AVAlla klo 21.00

Lue myös:

Ensitreffit alttarilla -jaksossa yllätyskäänne: ”Taasko mulle käy näin?”

Ensitreffit altterilla: Yksi pari innostuu kiihkeisiin suudelmiin jo ensitapaamisellaan

Simpsoneiden ja Futuraman luoja katsoo nyt Springfieldin ja tulevaisuuden sijasta menneisyyteen.

IS TV-LEHTI: Matt Groeningin luomassa Disenchantment-animaatiossa touhutaan keskiaikaisessa, maagisessa Dreamlandin kuningaskunnassa.

Groening tekee sarjallaan aluevaltauksen Netflixissä. Hänen jälkensä on tunnistettavaa niin visuaalisesti kuin huumorinkin puolesta. Pääosissa ovat kapinallinen alkoholistiprinsessa Bean, uskollinen mutta täysin tonttu tonttu Elfo ja demoni Luci.

Kummallisella kolmikolla seikkailua ja sekoilua riittää. Kymmenosaisella ensimmäisellä kaudella vastassa on monenlaista aikakauden kulkijaa: örkkejä, peikkoja, lumoojattaria, pahoja äitipuolia, lipeviä prinssejä ja muita hulluja. Kyytiä saavat ylhäiset puheenparret ja ylevät tavat.

Ääninäyttelijöinä pääosissa toimivat Abbi Jacobson (Bean), Eric Andre (Luci) ja Nat Faxon (Elfo). Jacobson on kehunut epätyypillisen prinsessan vahvaa naishahmoa.

Groening on viimeksi luonut uuden sarjan liki parikymmentä vuotta sitten vuonna 1999, kun Futurama ilmestyi. Sarja päättyi vuonna 2013. Simpsonit-sarja starttasi vuonna 1989, ja syyskuussa Amerikassa alkaa peräti 30. kausi.

Uudella sarjalla Netflix hieroo sopua Futurama-fanien kanssa. He raivostuivat, kun Futurama yllättäen poistettiin valikoimista.

Nyt tekijätiimissä on mukana pitkäaikainen Simpsonit-kollega Josh Weinstein ja joukko Futuraman animaattoreita.

Trendikkääseen fantasiagenreen sijoittuvan sarjan on sanottu olevan kuin Simpsoneiden ja Game of Thronesin sekoitus.

Groeningin sarjojen perusta on usein sama: hän haluaa näyttää yleisölle hauskuutta tapahtumissa ja maailmoissa, joista huumoria on tavallisesti vaikea löytää. Kolme kärsinyttä ystävystä täydentää toisiaan hyvän ja pahan ikitaistelussa.

Keskiaikaisista puitteista huolimatta sarja on kaukana sadusta. Siinä käsitellään vahvasti nykyhetken teemoja. Kyllähän kaikki tunnistavat elämänsä prinsessat, tontut ja demonit.

Disenchantment, Netflixissä 17.8. alkaen.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Per Olav Alvestad tapaa kolmiosaisessa uutuussarjassa ihmisiä, jotka etsivät ratkaisua tähän nopeasti kasvavaan ympäristöongelmaan.

IS TV-LEHTI:  Iskeekö toisinaan uutisia seuratessa epätoivo siitä, että maailma on pilalla eikä paluuta enää ole? Saasteet, sodat, ahneus ja laiskuus vaikuttaisivat olevan sukupolvesta toiseen uusiutuvia luonnonvaroja, joille ei mahdeta mitään – niinkö?

Onneksi norjalainen tiedesarja on selvittänyt maailman parantamisen reseptin meidän puolestamme ja nostanut sen vielä otsikkoon: Tieto ja tahto (Viten og vilje). Tottahan se on – maailman tai edes oman elinympäristön ja elämänlaadun parantamiseen on oltava kylliksi tietämystä ja ennen kaikkea tahtoa.

Muista norjalaisista tiedeohjelmista (Älä kokeile tätä kotona, Kun kemiat kohtaavat, Schrödingerin kissa) tuttu juontaja Per Olav Alvestad pureutuu sarjassaan nykyihmistä vaivaaviin ongelmiin, ja etsii niihin myös ratkaisuja.

Avausjaksossa esimerkkiä näyttää joukko Norjan Hoddevikin rannat täyttävään muoviroskaan kyllästyneitä surffareita. He ovat perustaneet Nordic Ocean Watch -ympäristöjärjestön, jonka tehtäviin kuuluu rannan päivittäinen siivoaminen. Varaston jätesäkkivuoret ja puhdas ranta osoittavat, että pienilläkin teoilla on merkitystä.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Se on niin valtava määrä, että talkoisiin tarvitaan muitakin kuin muutama reipashenkinen surffari. Ohjelmassa tavataankin muovijätteenkeräyksen supertähdeksi tituleerattu Boyan Slat.

Parikymppinen hollantilaisnuorukainen on kehittänyt kelluviin puomeihin perustuvan tekniikan, jolla valtamerien kolossaaliset muovijätelautat pitäisi saada kerättyä talteen muutamassa vuodessa.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen.

Kaikkein keskeisintä muovijäteongelman ratkaisemisen kannalta on kuitenkin vaikuttaa roskaketjun alkupäähän. Me tavalliset kuluttajat vaikutamme ostopäätöksillämme ja kierrätystottumuksillamme luontoon päätyvän jätteen määrään.

Asennemuutos ei tapahdu hetkessä, mutta onneksi tätäkin puolta on jo mietitty. Alvestad esittelee hollantilaisen kokeilun, jossa muovin käyttöä vähentämällä ja kierrättämällä kuluttajat saavat alennusta paikallisilta yrityksiltä.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen. Samaa reseptiä voidaan soveltaa niin muovijätteeseen, kuin sarjan myöhemmissä jaksoissa askarruttaviin istumisen ja yötyön terveyshaittoihin.

Jos Tieto ja tahto onnistuu valamaan uskoa muoviongelman ratkaisemiseen, voi lauantain Femin uusinta Jätämme jäähyväiset: Albatrossi olla silti kova pala katsoa. Se maalaa karua kuvaa tulevaisuudesta, jossa nykymenolla vuonna 2050 maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa ja jossa albatrossit ovat kuolleet sukupuuttoon.

 Tieto ja tahto, Yle Teema & Fem klo 19.00