Ensitreffit alttarilla -ohjelman Pia tutustuu seuraavassa jaksossa Jussin kotikaupunkiin Mäntsälään. He lähtevät yhdessä myös risteilylle. Kuva: Ava
Ensitreffit alttarilla -ohjelman Pia tutustuu seuraavassa jaksossa Jussin kotikaupunkiin Mäntsälään. He lähtevät yhdessä myös risteilylle. Kuva: Ava

Seuraavassa Ensitreffit alttarilla -jaksossa Pia ja Jussi etsivät kipinää risteilyltä.

Ensitreffit alttarilla -ohjelman Pian ja Jussin välit ovat rakoilleet jo monta viikkoa. Kummankin mielestä suhteesta puuttuu ”se jokin”. Viime jaksossa kuitenkin selvisi, että Pialla on enemmän halua tehdä töitä suhteen eteen kuin Jussilla.

Seuraavassa jaksossa pari lähtee Savolaisen osakunnan tervahöyryristeilylle ja toivoo, että heidän välilleen syttyisi kipinä rennossa ympäristössä. Heillä on enää viikko aikaa tehdä päätös, haluavatko he jatkaa liittoaan vai erota.

– Jussi on sanonut, että on lähdössä innoissaan. Ainakin hän näkee, millainen mä oon omissa ympyröissäni, Pia miettii jaksossa ennen matkalle lähtöä.

Jussi kertoo, että he ovat ottaneet vihkisormukset pois sormistaan, jottei heidän tarvitse selitellä vaikeaa tilannettaan Pian kavereille.

– Jos oltais ihan fiiliksissä ja tulessa, niin oltais ehkä menty vähän avoimemmin sinne. Mutta ei tuntunut siltä, niin ajateltiin, että helpompi näin, Jussi perustelee sormuksista luopumista.

Molemmilla on risteilyllä mukavaa, mutta parin tilannetta se ei paranna.

– Voi olla, että Pia pystyi olemaan rennommin oma itsensä, mutta ei siellä muuten mitään mullistavaa ollut. Musta ei vaan tunnu, että me ollaan aviopari, Jussi kertoo risteilyn jälkeen.

Pia sanoo jaksossa, ettei pari ole vielä tehnyt lopullista päätöstään – tai ainakaan he eivät ole keskustelleet asiasta yhdessä.

– Mä oon oikeastaan aika sujut molempien ratkaisujen kanssa. Oon jo henkisesti valmistautunut eroon, mun maailma ei kaadu siihen. Mutta olisin myös valmis jatkamaan, Pia miettii.

Ensitreffit alttarilla tiistaisin Avalla klo 21.00.

Lue myös:

Seksuaaliterapeutti: Nämä ovat Ensitreffit alttarilla -parien suurimmat ongelmat

Ensitreffit alttarilla -Pian valtava pettymys purkautuu parisuhdeterapeutin luona

Kaikki ohjelmaan liittyvät jutut löydät täältä.

Simpsoneiden ja Futuraman luoja katsoo nyt Springfieldin ja tulevaisuuden sijasta menneisyyteen.

IS TV-LEHTI: Matt Groeningin luomassa Disenchantment-animaatiossa touhutaan keskiaikaisessa, maagisessa Dreamlandin kuningaskunnassa.

Groening tekee sarjallaan aluevaltauksen Netflixissä. Hänen jälkensä on tunnistettavaa niin visuaalisesti kuin huumorinkin puolesta. Pääosissa ovat kapinallinen alkoholistiprinsessa Bean, uskollinen mutta täysin tonttu tonttu Elfo ja demoni Luci.

Kummallisella kolmikolla seikkailua ja sekoilua riittää. Kymmenosaisella ensimmäisellä kaudella vastassa on monenlaista aikakauden kulkijaa: örkkejä, peikkoja, lumoojattaria, pahoja äitipuolia, lipeviä prinssejä ja muita hulluja. Kyytiä saavat ylhäiset puheenparret ja ylevät tavat.

Ääninäyttelijöinä pääosissa toimivat Abbi Jacobson (Bean), Eric Andre (Luci) ja Nat Faxon (Elfo). Jacobson on kehunut epätyypillisen prinsessan vahvaa naishahmoa.

Groening on viimeksi luonut uuden sarjan liki parikymmentä vuotta sitten vuonna 1999, kun Futurama ilmestyi. Sarja päättyi vuonna 2013. Simpsonit-sarja starttasi vuonna 1989, ja syyskuussa Amerikassa alkaa peräti 30. kausi.

Uudella sarjalla Netflix hieroo sopua Futurama-fanien kanssa. He raivostuivat, kun Futurama yllättäen poistettiin valikoimista.

Nyt tekijätiimissä on mukana pitkäaikainen Simpsonit-kollega Josh Weinstein ja joukko Futuraman animaattoreita.

Trendikkääseen fantasiagenreen sijoittuvan sarjan on sanottu olevan kuin Simpsoneiden ja Game of Thronesin sekoitus.

Groeningin sarjojen perusta on usein sama: hän haluaa näyttää yleisölle hauskuutta tapahtumissa ja maailmoissa, joista huumoria on tavallisesti vaikea löytää. Kolme kärsinyttä ystävystä täydentää toisiaan hyvän ja pahan ikitaistelussa.

Keskiaikaisista puitteista huolimatta sarja on kaukana sadusta. Siinä käsitellään vahvasti nykyhetken teemoja. Kyllähän kaikki tunnistavat elämänsä prinsessat, tontut ja demonit.

Disenchantment, Netflixissä 17.8. alkaen.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Per Olav Alvestad tapaa kolmiosaisessa uutuussarjassa ihmisiä, jotka etsivät ratkaisua tähän nopeasti kasvavaan ympäristöongelmaan.

IS TV-LEHTI:  Iskeekö toisinaan uutisia seuratessa epätoivo siitä, että maailma on pilalla eikä paluuta enää ole? Saasteet, sodat, ahneus ja laiskuus vaikuttaisivat olevan sukupolvesta toiseen uusiutuvia luonnonvaroja, joille ei mahdeta mitään – niinkö?

Onneksi norjalainen tiedesarja on selvittänyt maailman parantamisen reseptin meidän puolestamme ja nostanut sen vielä otsikkoon: Tieto ja tahto (Viten og vilje). Tottahan se on – maailman tai edes oman elinympäristön ja elämänlaadun parantamiseen on oltava kylliksi tietämystä ja ennen kaikkea tahtoa.

Muista norjalaisista tiedeohjelmista (Älä kokeile tätä kotona, Kun kemiat kohtaavat, Schrödingerin kissa) tuttu juontaja Per Olav Alvestad pureutuu sarjassaan nykyihmistä vaivaaviin ongelmiin, ja etsii niihin myös ratkaisuja.

Avausjaksossa esimerkkiä näyttää joukko Norjan Hoddevikin rannat täyttävään muoviroskaan kyllästyneitä surffareita. He ovat perustaneet Nordic Ocean Watch -ympäristöjärjestön, jonka tehtäviin kuuluu rannan päivittäinen siivoaminen. Varaston jätesäkkivuoret ja puhdas ranta osoittavat, että pienilläkin teoilla on merkitystä.

Muovia on arvioitu päätyvän maailman meriin vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia, siis 15 tonnia minuutissa. Se on niin valtava määrä, että talkoisiin tarvitaan muitakin kuin muutama reipashenkinen surffari. Ohjelmassa tavataankin muovijätteenkeräyksen supertähdeksi tituleerattu Boyan Slat.

Parikymppinen hollantilaisnuorukainen on kehittänyt kelluviin puomeihin perustuvan tekniikan, jolla valtamerien kolossaaliset muovijätelautat pitäisi saada kerättyä talteen muutamassa vuodessa.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen.

Kaikkein keskeisintä muovijäteongelman ratkaisemisen kannalta on kuitenkin vaikuttaa roskaketjun alkupäähän. Me tavalliset kuluttajat vaikutamme ostopäätöksillämme ja kierrätystottumuksillamme luontoon päätyvän jätteen määrään.

Asennemuutos ei tapahdu hetkessä, mutta onneksi tätäkin puolta on jo mietitty. Alvestad esittelee hollantilaisen kokeilun, jossa muovin käyttöä vähentämällä ja kierrättämällä kuluttajat saavat alennusta paikallisilta yrityksiltä.

Sarjassa ongelmat puretaan ymmärrettäviksi, ja sen jälkeen tartutaan toimeen. Samaa reseptiä voidaan soveltaa niin muovijätteeseen, kuin sarjan myöhemmissä jaksoissa askarruttaviin istumisen ja yötyön terveyshaittoihin.

Jos Tieto ja tahto onnistuu valamaan uskoa muoviongelman ratkaisemiseen, voi lauantain Femin uusinta Jätämme jäähyväiset: Albatrossi olla silti kova pala katsoa. Se maalaa karua kuvaa tulevaisuudesta, jossa nykymenolla vuonna 2050 maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa ja jossa albatrossit ovat kuolleet sukupuuttoon.

 Tieto ja tahto, Yle Teema & Fem klo 19.00