Tällä viikolla Vain elämäässä vietetään Arttu Wiskarin päivää. Kuva: Milka Alanen video: Nelonen
Tällä viikolla Vain elämäässä vietetään Arttu Wiskarin päivää. Kuva: Milka Alanen video: Nelonen

Arttu Wiskari ihmettelee Vain elämää -päivänään, miksi hän on saanut niin paljon kritiikkiä niskaansa.

Arttu Wiskari kertoo Vain elämää -päivänään, että saanut kuulla uransa aikana törkeitä kommentteja ulkonäöstään. Hän muistelee vuotta 2014, jolloin Sirpa-hitti julkaistiin ja siitä oltiin tekemässä musiikkivideota.

”Rupesin oksettamaan itse itseäni.”

– Mietin, että minkä takia minun pitää olla tällainen, miksi en voi olla jonkun muunlainen? Rupesin oksettamaan itse itseäni. Meidän piti julkaista musavideo Sirpa-kappaleesta, mutta sanoin, että en tule siihen videoon, Arttu kertoo jaksossa.

Arttu sanoo ymmärtävänsä, että hänen musiikkinsa lytätään, mutta ulkonäköön kohdistuvat kommentit tuntuvat pahalta.

”Musiikkia saa kritisoida, mutta eihän jengi tunne mua ihmisenä.”

– Palaute on aina ollut sellaista, että h**vetti mitä p**kaa. Se on ihan okei. Musiikkia saa kritisoida, mutta eihän jengi tunne mua ihmisenä. Jos joku putkimies ei miellytä mua ulkonäöltä, niin en mä mene sille aukomaan päätä työpaikalle, että v***u sä olet ruma jätkä tai tyhmä. Ei siinä oo järkeä. On tosi hankalaa ottaa sellaista kritiikkiä vastaan, kun sillä ei ole mitään tekemistä mun musiikin kanssa, Arttu miettii.

Arttu ei tiedä, miksi hänen ulkonäköönsä kiinnitetään niin paljon huomiota.

– En edes tiedä, mistä se tulee, että tulee niin paljon sontaa niskaan. En missään nimessä ole katkera siitä, että ihmiset kritisoi. Mutta jossain vaiheessa tuntui vain, että tulee liikaa.

Arttu miettii jaksossa, että hän on aina ollut vähän kuin tv-sarja Salatut elämät: kaikki katsoo, mutta kukaan ei myönnä. Pahimmilta hänestä on tuntunut se ajatus siitä, että hänen lapsensa lukevat joskus kommentteja isästään.

”En haluaisi, että mun lapset lukisi internetissä sellaisia kommentteja.”

– Mua harmitti se, että jengi rupesi kommentoimaan sellaisia asioita, mitä en ikinä haluaisi, että mun lapset lukisi internetissä.

Myös Mira Luoti kertoo jaksossa, miten hänen ulkonäköään on vuosien varrella kommentoitu.

– Mulle on aina sanottu, että olen miehen näköinen – saatanan ruma tatuoitu ja miehekäs. Mitä pahaa siinä on, vaikka olisinkin miehekäs? Mira sanoo jaksossa.

Vain elämää Nelosella torstaisin ja perjantaisin kello 20.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Uskomattoman tekopyhää

”En mäkään mene putkimiehelle aukomaan, että v***u sä oot ruma” – Arttu Wiskari kertoo tv:ssä törkeistä ulkonäkökommenteista

Uskomatonta, että ensin halutaan olla kuuluisa ja julkisuudessa oleva muusikko. Ja sitten aletaan itkemään kun joutuu olemaan julkisen arvostelun kohteena. Itse halusit aseman jossa juuri nyt olet. Älä valita ja ole aikuisena miehenä ulkonäköä arvostelevien yläpuolella. Ei yksinkertaisesti voi tulla yllätyksenä se että julkisuudessa olevaa henkilöä arvostellaan mitä pikkuimaisimmista ja typerimmistä asiosta?!
Lue kommentti

Uusi sarja Yliopistollinen eläinsairaala näyttää erilaisia hoitotoimenpiteitä lemmikeille, joista omistajat haluavat pitää hyvää huolta. Ensimmäisessä jaksossa selvitellään koiraneidin kiusallista vaivaa.      

IS TV-LEHTI: Leikkauspöydällä on tiibetinspanieli, jolta otetaan koepalaa maksasta. Jos ei ole itse terveydenhoidon ammattilainen, niin leikkauksen katsominen on usein vaikeaa, oli operaation kohteena ihminen tai eläin – kuten tässä tapauksessa.

Uusi sarja Yliopistollinen eläinsairaala näyttää erilaisia hoitotoimenpiteitä lemmikeille, joista omistajat haluavat pitää hyvää huolta.

– Omistajan kannattaa luottaa itseensä. Osa lemmikeistä osaa peittää huonon kunnon, mutta jos eläimen kanssa tulee olo, ettei kaikki ole niin kuin pitää, on asia hyvä tutkituttaa. Ja vaikka eläin ei valita, mutta esimerkiksi ontuu, niin onhan se oire jostain, sisätauteihin erikoistunut eläinlääkäri Jenni Sukura sanoo.

Alkujaksossa eläinsairaalaan tuodaan weimarinseisoja Elsa, jolla on virtsaamisongelmaa. Vaikka omistaja tietää sen voivan olla ohimenevää, hän tahtoo, että nuori koira tutkitaan kunnolla vakavan taudin poissulkemiseksi.

Ohjelmassa mukana oleva Jenni Sukura on ollut töissä Viikin Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuodesta 2012. Sitä ennen hän työskenteli pienemmillä klinikoilla.

– Eläinsairaalassa on runsaasti erityisosaajia, joiden kanssa on hyvä neuvotella eri potilastapauksista. Omaan alaan keskittyminen on myös helpompaa kuin pienellä vastaanotolla, hän kuvailee.

”Viikissä huomasin, että sisätautien selvittäminen ja niiden hoito ovat salapoliisityötä melkein kuin House-sarjassa.”

Pieneläinlääkäriksi Sukura halusi, sillä hän on koiraihminen. Kotona on kaksi parsonrussellinterrieriä.

– Viikissä huomasin, että sisätautien selvittäminen ja niiden hoito ovat salapoliisityötä melkein kuin House-sarjassa, ja ala alkoi kiinnostaa erikoistumismielessä.

Jenni Sukura kertoo, että hänen eksoottisimpia hoidokkejaan ovat olleet joutsenet. Hänen aviomiehensä, eläinlääkäri Okko Sukura puolestaan sai viime joulun alla hoidettavakseen todellisen erityistapauksen, kun Helsingin Sea Lifen sähköankerias Raipe nielaisi taskulampun. Raipen hoito vaati melko erikoisia toimenpiteitä, sillä sen tuottama sähkövirta on hyvin voimakas. Okko Sukura on vaimonsa tavoin mukana uudessa ohjelmassa.

Suomalaisessa eläinsairaalasarjassa meno on ulkomaisiin versioihin verrattuna asiallista, eivätkä tilanteet kuohu. Maallikko voi ihmetellä, miten eläinlääkäri pysyy rauhallisena, kun esimerkiksi pitää lopettaa lemmikin elämä.

– Ilman tunteita ei kukaan eläinlääkäri selviä työstään. Mutta jos eläin on vakavasti sairas, ja ennuste kertoo kärsimyksestä, on sillä oikeus saada lähteä elämästä rauhassa. Eläin ei osaa suunnitella tulevaisuutta ja toivoa, että jospa tästä vielä paranisi. Sillä on rajattu todellisuus, ja se voi olla pelkkää kipua.

Yliopistollinen eläinsairaala, TV2 klo 20.00

Illan elokuvassa Leijonasydän uusnatsiporukan johtohahmo rakastuu kiihkeästi. Uudella avovaimolla on tummaihoinen poika. Voittaako rakkaus ennakkoluulot? 

Dome Karukosken Leijonasydän on todellinen sydämen elokuva. Se haastaa pohtimaan syvästi sellaisia tunteita kuin viha, kunnia, rakkaus ja veljeys. Näin vahvaa elokuvaa suomalaisesta rasismista ei ole ennen tehty ja nähty.

Teppo (Peter Franzén) ja Sari (Laura Birn) kohtaavat ja rakastuvat suin päin. Sari kuitenkin käyttäytyy oudosti nähtyään Tepon isänmaalliset tatuoinnit. Kummallakin on salaisuus: Teppo kuuluu vihamielisten uusnatsien jengiin, Sarilla taas on lapsi tummaihoisen ex-miehen kanssa. Rakkaus on rajoja vahvempi, mutta ulkomaailmasta tulee ongelma.

Franzénin täydellisesti tulkitsema, moniulotteinen Teppo rikkoo helppoa hyvä–paha-asetelmaa. Äärivihainen pikkuveli Harri (Jasper Pääkkönen) on kopean julma vastus. Sarin poikaa esittävä Yusufa Sidibeh on aito ja hauska.

Tarina sisältää hieman liikaa rönsyjä ja muutaman kuopan, mutta säilyttää lämmön rajuun loppuun saakka.

Leijonasydän, TV2 klo 21.00