Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Ehkäisevän päihdetyön erityissuunnittelijalla Antti Maunulla on tunnin runko jo mietittynä.

Äidinkieltä, uskontoa, matikkaa, historiaa, biletystä. Miltä tuo viimeinen näyttäisi kasiluokkalaisen lukujärjestyksessä?

Fiksulta, miettii Antti Maunu, jonka tuoreen sosiologian väitöskirjan otsikko on Yöllä yhdessä – Yökerhot, biletys ja suomalainen sosiaalisuus. Maunu on aihetta tutkiessaan tullut siihen tulokseen, että tarvittaisiin oppiaine nimeltä biletys.

– Biletys ei ole läheskään niin pinnallinen juttu kuin voisi luulla. Siinä ollaan sosiaalisten taitojen ytimessä. Juuri niitä tarvitaan nykymaailmassa, jossa ihminen ei kuulu automaattisesti mihinkään ryhmään.

Suomessa ajatellaan, että sosiaalinen vuorovaikutus pitää vain osata. Joka ei osaa, jää helposti ulkopuolelle.

– Ei kukaan oleta, että ihminen osaa lukea tai laskea ilman opetusta. Miksei sosiaalisia taitojakin voisi opettaa? Väitän, että jos opetettaisiin, lisättäisiin yhteiskunnallista hyvinvointia.

Biletystunnille

Millainen sitten olisi biletyksen oppitunti? Maunulla on ehdotus.

– Ensin etkot. Jokaiselle annetaan puheenvuoro ja tilaa kertoa, mitä omassa elämässä on meneillään. Muut ottavat vastaan ja ovat kiinnostuneita. Sitten vuoro vaihtuu.

Etkojen aikana on tärkeää, että jokainen saa olla oma itsensä, ulkoista suoritusarviointia ei ole.

– Sitten varsinainen aihe. Se voi olla mikä vain ryhmälle tärkeä yhteinen asia, mistä kaikki tykkäävät. Nuorille on helppoa keksiä sellaisia.

Varsinaisten bileiden aikana aikuisen rooli on huolehtia, että toiminta sujuu tasapuolisesti ja kaikki osallistuvat. Ideana on opetella yhdessäoloa.

– Lopuksi jatkot, koska hyvät bileet eivät lopu ykskaks. Viiden minuutin yhteenveto: oliko kivaa, miksi, ja milloin tavataan seuraavan kerran.

Yhdessäolo on se juttu

Maunu on töissä ehkäisevää päihdetyötä tekevän EHYT ry:n erityissuunnittelijana. Hänen mielestään suomalaiset ovat hyviä bilettäjiä. Seuraavaksi pitäisi opetella, miten onnistunutta vuorovaikutusta voisi harjoittaa myös päivisin ja selvänä.

– Kun Suomessa puhutaan alkoholista, puhutaan enimmäkseen verotuksesta, riippuvuudesta, päihdeäideistä... ei puhuta siitä, miksi 90 prosenttia aikuisista käyttää alkoholia. Siksi, että se on voiteluaine yhdessäoloon.

Biletys-oppiaineessa opetettaisiin siis samalla, mitä bilettämisellä tavoitellaan: yhdessäoloa, ei känniä. Päihdekasvatus ja vuorovaikutustaidot samassa paketissa! Jäämme odottelemaan seuraavaa opetussuunnitelman uudistusta.

Lue myös:

Yksin nurkassa? Selviytymisopas bileisiin, joista et tunne ketään

Elämän kevät

Erikoista alkoholivalistusta Japanissa – toimisiko sama Suomessa?

Tiesit. Mutta jos kuitenkin vielä muistutettaisiin. Kävisikö semmoinen?

Väestöliiton perhebarometri julkaistiin juuri. Sen huolenaihe on sama kuin jo monena vuonna: suomalaisia syntyy koko ajan vähemmän. On Väestöliiton ydintehtäviä olla asiasta huolissaan, ja se on aivan ok.

Väestöliiton ydintehtävänä on kai myös olla hiukan ärsyttävä taho, joka harmittelee vuosittain, että lasten tekemistä lykätään liian myöhäiseen ikään. Jo sana ”lykkääminen” saakin perheen perustamisen kuulostamaan yhtä kiinnostavalta velvollisuudelta kuin kellarivaraston siivoaminen tai hammaslääkärin määräaikaistarkastus.

Varsinainen hämmästyttävä pommi on kuitenkin se, että perhebarometrin mukaan Lykkääminen johtuu usein tiedon puutteesta. Naiset eivät hahmota, että hedelmällisyys alkaa laskea 35 ikävuoden jälkeen. Mitä ihmettä? Eivätkö? Tämähän loukkaa paitsi älykkyyttäni, myös niitä monia hienoja ammattilaisia peruskoulussa ja terveydenhuoltoalalla, jotka ovat muistutelleet asiasta koko elämäni ajan. Olen varma siitä, että moni nainen tekee viiden vuoden lykkäämispäätöksen kiusallaan joka kerta, kun joku vihjaa kellon tikittävän.

Suomalaiset nuoret aikuiset vaikuttavat siinä mielessä itsetuhoisilta, että heidän mielestään ideaaliperhe on kaksi lasta, pienellä ikäerolla.

Painostuksen tunne saattaa toki tulla aivan omien korvien välistä. Väestöliittokin on huolissaan ennen kaikkea siitä, että ihmiset eivät saa niin montaa lasta kuin haluaisivat, ja perhebarometrin kanssa on tehty itse asiassa tänä vuonna tosi kiinnostavaa työtä. Nuorilta aikuisilta on kysytty, miksi lisääntyminen ei kiinnosta. Kävi ilmi, että lapsiperheiden elämä näyttää heidän silmissään pelkältä ankealta arjenhallinnalta, ruuanlaitolta ja Prismassa käymiseltä.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että tasa-arvotyötä olisi vielä: naiset ovat huolissaan omasta urastaan ja oman elämänsä menettämisestä vauvan myötä. Miehet taas ovat pikkuisen huolissaan siitä, voiko lapsen jälkeen tehdä yhtä paljon ylitöitä kuin ennen. Tässä valossa syntyvyyden pieneneminen alkaakin jo saada selityksensä.

Suomalaiset nuoret aikuiset vaikuttavat siinä mielessä itsetuhoisilta, että heidän mielestään ideaaliperhe on kaksi lasta, pienellä ikäerolla. Väestöliiton Anna Rotkirchkin toteaa, että tällainen perhenormi ei ainoastaan näytä raskaalta setiltä vaan oikeasti on raskas. Olisiko pieni perhekäsityksen laajentaminen paikallaan? Että jospa vaikka yksi lapsi riittäisi? Eipä tällä planeetalla ihmisistä tule pulaa, vaikka muutama suomalainen jäisi syntymättäkin.

Tauno Todellisuus

Nainen! Tiesitkö, että hedelmällisyytesi laskee nelikymppisenä!

Eikö lapsiluvun pienentäminen ja rajojen vartioiminen ole ainut järkevä toiminta tällä hetkellä? Sitten kun ja jos päättäjät heräävät todellisuuteen ymmärtäen että tämä globalismi olikin bankstereiden tilaama ja mainosmiesten luoma kusetus (taas kerran) ja jonkinlaista järkeä ja ennustettavuutta alkaa päätöksissä olemaan niin ehkä sitten voitaisiin harkita lastenkin hankkimista tähän maahan. Ihmisten ruokaketjun tietoinen tuhoaminen, mikrosäröytys ja kuplatalous malli puhumattakaan AI:n...
Lue kommentti

– En olisi ikinä uskonut, että mulle järjestetään tällaista, Henna, 26, kommentoi isänsä järjestämää yllätystä.

Suomi Love -ohjelman toisessa jaksossa nähtiin ja kuultiin lauantaina taas koskettavia tarinoita ja esityksiä. Yksi jakson liikuttavimmasta hetkistä oli, kun kempeleläinen Simo halusi ilahduttaa 26-vuotiasta tytärtään Hennaa. Hennan ja hänen perheensä elämä ei ole ollut helppoa viime vuosina. Vuonna 2014 Hennan raskausoireet paljastuivat kallonpohjan syöpäkasvaimeksi. Lue lisää:

Jaksossa Simo-isä järjesti tyttärelleen yllätyksen: Henna pääsi kuuntelemaan livenä suosikkibiisinsä, Haloo Helsingin Vapaus käteen jää.

”Nyt kun on jaksamista sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena.”

– Haluan sanoa Hennalle tämän kappaleen kautta, että isä välittää omasta tyttärestään. Ja nyt kun on jaksamista tämän sairauden keskellä, niin me tullaan olemaan tukena, Simo kertoi jaksossa.

Haloo Helsingin Ellin tekemät sanat sopivat Hennan elämään, jossa on ollut niin ala- kuin ylämäkiäkin.

Kun elämässä kaiken menettää
silloin vapaus on ainut mitä käteen jää
on ylämäki raskas askeltaa
mutta alamäkeen liian usein katoaa
jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa
ei muistojen päälle kulta kerrosta saa
hymyile tai itket kuinka vaan
ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan,
kertosäkeessä lauletaan.

Henna liikuttui isänsä järjestämästä yllätyksestä.

– Ihan meni sanattomaksi, ja itku pääsi. En olisi ikinä uskonut, että mulle järjestetään tällaista, Henna kertoi esityksen jälkeen.

Jos et nähnyt Simon yllätystä ja Haloo Helsingin esitystä, katso se tästä: