Hän ei ehkä ole oikeasti rikas, jos pitäisi äkkiseltään päätellä. Kuva: Shutterstock
Hän ei ehkä ole oikeasti rikas, jos pitäisi äkkiseltään päätellä. Kuva: Shutterstock

Ei, Guccin laukku ei ole se juttu.

Suomessa on aina suhtauduttu nyrpeästi siihen, jos joku esittelee varojaan logoilla tai brändituotteilla. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla, suomalaisen kulutusyhteiskunnan ensivuosina, moni prameili minkkiturkilla tai Guccin laukulla. Nyt brändejä käytetään entistä pidättyväisemmin. Rikkaat näyttävät varallisuutensa laadulla ja klassisella maulla, eivät logolla.

– Näkyviä brändilogoja pidetään jopa rahvaanomaisina, kuluttamista tutkinut sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Sama ilmiö on näkynyt myös muun muassa Yhdysvalloissa.

Toinen tärkeä tapa näyttää varallisuutta on ajankäyttö. Varakkailla on varaa upottaa rahaa kokemuksiin ja matkusteluun. Elämyksiin, esimerkiksi kulttuuriin ja ravintoloissa syömiseen, käytetään Suomessa koko ajan enemmän rahaa.

Ajan suurin trendi on terveys. Luomuruoka ja kuntosalikortit maksavat niin paljon, että elämäntapavalinnat ovat myös keino esitellä varallisuutta.

Suomalaiselle tärkein paikka näyttää varallisuuttaan on kuitenkin yhä koti. Harvassa maassa vaalitaan samanlaisella innolla kotimaisia design-klassikoita kuin Suomessa Arabiaa, Iittalaa ja Marimekkoa.

– Esimerkiksi Venäjällä ja Etelä-Euroopassa rikkautta näytetään omalla olemuksella, eli vaikka vaatteilla ja koruilla. Kotiin sen sijaan panostetaan vähemmän, Wilska sanoo.

Suomessa taas voidaan pitää melkein huijarina tai tyhjäntoimittajana, jos asuu huonosti, jotta olisi varaa luksuskelloon. Tämä näkyi myös Me Naisten suuressa rahankäyttökyselyssä, joka toteutettiin syyskuussa netissä. Kyselyyn osallistui 365 vastaajaa. Heistä moni kertoi ärsyyntyvänsä toisten rahankäytöstä, jos vähävarainen ostaa luotolla tai rahat menevät turhuuksiin, kuten tupakkaan tai viinaan. Sekin ärsytti, jos asuu vuokralla, jotta olisi rahaa matkustella. Vain harva sen sijaan syyllisti rikkaita vaikkapa siitä, jos nämä eivät tee ekologisia valintoja, vaikka siihen olisi varaa.

Lue myös:

Haluatko naida miljonäärin? Matkusta tänne

Stingin ja muiden rikkaiden huoli: Kasvaako lapsista laiskoja?

Näin paljon suomalaisnainen käyttää rahaa kosmetiikkaan

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.