Rrraaaaaahh, taas jumittaa! Kuva: Shutterstock
Rrraaaaaahh, taas jumittaa! Kuva: Shutterstock

Kun puhelimen nettiyhteys takkuaa, syy voi olla jokin näistä kahdeksasta.

On vuosi 2015. Ihminen kävi Kuussa vuosikymmeniä sitten. Autot saadaan liikkumaan törmäilemättä, vaikka niissä ei istu kuljettajaa. Välillä elämä tuntuu scifi-elokuvalta.

Mutta kännykän netti. Se sitten jaksaa tökkiä. Ja jos jokin on turhauttavaa niin se, että kun yrittää saada bussimatkan kulumaan joutuisammin katsomalla kissavideoita, ne eivät lataudu.

Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner sanoo, että netin takkuamiseen kännykässä voi olla ”miljoona syytä”. Se on aika paljon, joten tässä yleisimmät selitykset sille, että iso osa ajastasi kuluu nykyään erilaisia latauspalkkeja tuijotellessa.

1. Puhelimesi on vanha…

Puhelimesi oli kenties kallis ja uusinta uutta vuosia sitten, mutta tekniikka vanhenee nopeasti. Vaikka laite ei ole mennyt rikki, sen teknologia voi olla vanhentunutta. Se aiheuttaa sovellusten ja muun muassa netin jumittamista, kertoo Jukka Manner.

2. …ja sovellukset ja sivustot ovat raskaampia kuin koskaan ennen.

Verkkosivut ja sovellukset muuttuvat koko ajan hienommiksi, mutta kun niihin lisätään hienoa teknologiaa, vanhat puhelinmallit eivät enää jaksa pyörittää sisältöjä. Seuraa hidastelua.

3. Toki uusikin puhelin voi olla surkea.

Entäs, jos puhelin on upouusi, mutta netti ei toimi siltikään kunnolla? Jukka Manner vastaa Aalto-yliopiston kehittämästä Nettitutka-sovelluksesta ja -palvelusta, joka tilastoi internet-yhteyksien nopeuksia Suomessa.

– Datasta on nähtävissä, että kun puhutaan sadan euron tai vielä halvemmista puhelimista, ne ovat sekä prosessoreiltaan että verkkoyhteyksiltään kökköjä.

Yhteyden pitäisi olla yleensä hyvä laitteissa, joissa on 4G. Niissä ei ole niin isoja eroja kuin 3G:tä käyttävissä laitteissa.

– Jos on hyvässä 4G-verkossa, on ihan sama, mikä laite on käytössä. Eroja laitteiden välillä alkaa tulla verkon reuna-alueilla, Jukka Manner kertoo. Hän muistuttaa, että esimerkiksi iPhonen antennit eivät ole aina olleet parhaiden maineessa.

4. Asut kaupungissa…

Uudempaa teknologiaa edustavan 4G-verkon pitäisi olla huomattavasti 3G:tä nopeampi, mutta moni tuskailee myös 4G:n tökkimistä.

– Ihmiset ovat ottaneet 4G:tä innokkaasti käyttöön, ja verkot alkavat tukkeutua. Vaikka nopeudet ovat hyviä, kapasiteetti loppuu kesken, jos käyttäjiä on paljon. Esimerkiksi Helsingissä nopeudet eivät ole kasvaneet enää tänä vuonna. Kyseessä on keskiarvo, joten nopeuksien välillä voi olla isojakin eroja – koska joillakin alueilla nopeudet ovat yhä kasvaneet, toisilla ne ovat jopa hidastuneet.

Kun esimerkiksi kaikki samaan junaan pakkautuneet ihmiset räpläävät puhelimiaan ja katsovat vaikkapa videoita, alueen tukiasemasta ei aina riitä nopeaa nettiä kaikille. Tiheään rakennetussa kaupungissa voi myös olla vaikeaa rakentaa lisää tukiasemia, sillä rakennukset vaikuttavat siihen, miten signaali kulkee.

– 4G:n peitto ei ole täydellinen, 3G on kattavampi.

5. …tai haja-asutusalueella.

Kaupungeissa tukiasemia on tiheästi, mutta maaseudulla yhdellä katetaan isompia alueita. Asutus on harvempaa, mutta toisaalta kaikki käyttävät samaa tukiasemaa, ja sekin saattaa ruuhkautua.

6. Operaattorin valinta meni mönkään.

Joskus nettiyhteysongelmiin auttaa operaattorin vaihtaminen. Sillä on iso merkitys etenkin haja-asutusalueella. Nettitutkan sivustolla operaattoreita voi vertailla.

– Kaupungissa melkein operaattori kuin operaattori tarjoaa 4G:tä, mutta mökkipaikkakunnalla tarjoajia saattaa olla vain yksi.

7. Et halua isoja puhelinlaskuja.

Verkkojen kapasiteettia olisi tietenkin periaatteessa mahdollista kasvattaa, mutta se on kallista.

– Jos katsotaan globaalisti, verkot Suomessa ovat aika hyviä, mutta tilannetta hankaloittaa, että maa on iso ja maksavia asiakkaita vähän.

Operaattoreiden tekemät uudet investoinnit tarkoittaisivat isompia puhelinlaskuja, joihin harva tuskin on valmis.

8. Olet tottunut hyvään.

– Hitainkin 4G-yhteys on viisi kertaa nopeampi kuin paras 3G, Jukka Manner vertaa.

Jos puhelin ei jossain tavoita 4G-verkkoa ja alkaakin käyttää 3G:tä, ero on huomattava, ja yhtäkkiä netti tuntuukin kuolettavan h-i-t-a-a-l-ta. Hitaalla yhteydellä videon tai paljon kuvia sisältävän verkkosivuston lataaminen voi kestää niin kauan, että vaikuttaa siltä, ettei netti toimi lainkaan.

– Myös 3G-verkot ovat ruuhkaisia, joten efekti voi olla dramaattinen.

Termit haltuun

4G-yhteys

Yleisnimitys uusille, neljännen sukupolven nopeille mobiilinettiyhteyksille. Suomessa käytössä on LTE-teknologia, jota 4G:stä puhuessa yleensä tarkoitetaan. Käytössä on myös DC-HSPA-verkkoja.

3G-yhteys

Kolmannen sukupolven matkapuhelinteknologia, joka löytyy nykyään likipitäen kaikista älypuhelimista. Suomessa käytössä on UMTS-teknologia.

2G-yhteys

Joskus harvoin puhelin saattaa tipahtaa GPRS- tai EDGE-yhteyden varaan. Kyseessä ovat vielä 3G:tä vanhemmat (ja hitaammat) palvelut langattomaan tiedonsiirtoon.

Lähde: 4G-antennit.fi

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia.  Kuva: Yle kuvapalvelu
Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kuva: Yle kuvapalvelu

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa seurataan Miaa ja Jenniä. Kokevatko he  tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan?

IS TV-LEHTI: Kahden suomalaisen naisen tarinat avaavat sitä syvyyttä, johon päihderiippuvaisuus ja masennus uhkaavat pudottaa, vaikka vuosien jälkeen jo näyttäisi paremmalta. Molemmat, Mia ja Jenni, ovat joutuneet luopumaan lapsistaan, ja se on jättänyt syvän jäljen.

Charlotte Lindroosin uudessa dokumentissa lapset eivät ole estradilla, mutta heihin liittyy se, kuinka nousu synkästä kuilusta on kummankin naisen kohdalla tapahtunut. Toki katsotaan myös syihin, miksi kuiluun on kompastuttu: amfetamiini, heroiini, itsetuhoisuus, masennus, rikkonaiset perheet.

Esimerkiksi Mialla, joka kuvailee heroiinia suureksi rakkaudekseen, on muistoja, joissa hän tyttösenä meni kertomaan baariin äidille ja isäpuolelle itkevästä pikkusiskosta. Isäpuoli kantoi raivostuneena kotiin tukasta roikottaen.

Jenni taas masentui lapsensa syntymän jälkeen, eikä osaa pitää haluamallaan tavalla yhteyttä nyt jo murrosikäiseen tyttäreensä. Hän pelkää, mitä tälle on äidistä kerrottu. Koiraa hellivällä Jennillä on kuitenkin unelmia liittyen lapsiin, ja ne auttavat jaksamaan.

Dokumentissa nähdään korvaushoidossa käyviä selviytyjiä, joille pienet onnistumiset ovat suuria askelmia. Kun on kokenut huumepumpulin, on merkityksellisten tunteiden löytäminen perusasioista hankalaa ja erilaista mutta täysin pakollista.

Kokevatko Mia ja Jenni tehneensä oikean ratkaisun luovuttuaan lapsistaan? Hyvin valittu musiikki syventää toivon tunnelmaa mutta muistuttaa myös elämän arvaamattomuudesta.

Docstop: Piikki sydämessä, TV1 ti klo 20.00

Kapellimestari ja säveltäjä Esa-Pekka Salonen ja Jane-vaimo ehtivät olla yhdessä lähes 27 vuotta.

Lontoon filharmonisen orkesterin ylikapellimestari Esa-Pekka Salonen, 59, ja hänen vaimonsa Jane eroavat, kertoo Iltalehti.

Lehden mukaan avioeroa on hakenut Jane Salonen, joka on jättänyt avioerohakemuksen Los Angelesissa sijaitsevalle oikeustalolle kesäkuussa 2017.

Salonen on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista. Ennen Lontoon-pestiään hän toimi Los Angelesin filharmonikkojen musiikillisena johtajana ja ylikapellimestarina. Hän on tehnyt paljon yhteistyötä myös New Yorkin filharmonikkojen kanssa.

Esa-Pekka ja Jane menivät naimisiin vuonna 1991. Heillä on kolme täysi-ikäistä lasta.