Brittitutkijat kannustavat laittamaan puhelimen sähköpostisovelluksen ilmoitukset pois päältä. Myös lukemattomien viestien määrän näkyminen kuvakkeessa voi aiheuttaa turhaa stressiä. Kuva: Colourbox
Brittitutkijat kannustavat laittamaan puhelimen sähköpostisovelluksen ilmoitukset pois päältä. Myös lukemattomien viestien määrän näkyminen kuvakkeessa voi aiheuttaa turhaa stressiä. Kuva: Colourbox

Ranskassa hallitus on huolissaan siitä, että ihmiset lukevat työsähköposteja vapaalla. Tutkimusten mukaan se lisää stressiä.

Niin kätevä kapine kuin älypuhelin onkin, sen avulla työ seuraa helposti mukana joka paikkaan. Kiusaus kurkistaa työsähköpostit vaikka illalla sängyssä voi olla kova, vaikka hyvin tietäisi, että se luo turhaa stressiä ja vaarantaa yöunet.

Ranskassa poliitikot ovat huolissaan siitä, kuinka paljon töitä kansalaiset tekevät töiden jälkeen, viikonloppuisin ja lomilla. Uusi laki haluaa torjua työpuupumusta kannustamalla ihmisiä karttamaan työsähköposteja vapaalla.

Kaikki kannattavat

Ranskan sosialistihallitus ajaa työlakiuudistusta, joka velvoittaa työnantajat neuvomaan työntekijöitä sulkemaan työpuhelimensa ja olemaan lukematta työsähköposteja työajan jälkeen. Yli 50 hengen yrityksissä säännöt on kirjattava yrityksen peruskirjaan. Muuten säännöt eivät määritä tarkasti, miten työnantajan pitää huolehtia asiasta.

Uudistuksen olisi määrä tulla voimaan vuonna 2017.

Työelämää säätelevä lakiuudistus on herättänyt Ranskassa vahvoja mielipiteitä, jopa väkivaltaisia mielenosoituksia. Pääministeri Manuel Valls taisteli sen läpi poikkeuksellisesti ilman parlamentin äänestystä, ja uudistus esimerkiksi helpottaa työntekijöiden irtisanomista.

Sähköpostien vaitentamisesta ranskalaiset ovat kuitenkin yhtä mieltä: Helsingin Sanomien mukaan se on ainoa asia, jota kaikki puolueet, ammattiliitot ja jopa työnantajat näyttävät tukevan.

”Työntekijät ovat eräänlaisessa sähköisessä talutusnuorassa – kuin koirat.”

– Kaikkien tutkimusten mukaan nykyään on enemmän työperäistä stressiä kuin ennen, ja stressi on jatkuvaa, sosialistipuolueen kansanedustaja Benoit Hamon kertoo BBC:lle.

– Työntekijät jättävät toimiston fyysisesti, mutta he eivät jätä työtään. He ovat eräänlaisessa sähköisessä talutusnuorassa – kuin koirat. Tekstiviestit, viestit, sähköpostit dominoivat yksilön elämää, kunnes hän lopulta romahtaa, Hamon jatkaa.

Sähköpostien vilkuilu vaarantaa terveyden

Varsinkin kansainvälisissä yrityksissä voi olla aikaerojen vuoksi tärkeää viestiä muulloinkin kuin päiväsaikaan. Joku sanonee myös, ettei häntä häiritse lukea ja lähetellä työviestejä vapaalla. Pitääkö asiasta todella päättää lailla?

Tutkimusten mukaan työsähköpostien lukeminen vapaa-ajalla on kuitenkin yleinen ja vakava ongelma.

Työelämään erikoistunut Fortune-lehti uutisoi viime vuonna tutkimuksesta, jonka mukaan 59 prosenttia yhdysvaltalaisista käyttää älypuhelinta työntekoon vapaa-ajalla.

Lääkäriseura Duodecimin lehden mukaan työasioiden pohtiminen, työpuhelut ja sähköpostin vilkuilu pitävät yllä kognitiivisia taitoja ja kuluttavat voimavaroja. Tämä hankaloittaa työstä palautumista, joka on vapaa-ajan ja lomien tarkoitus.

Pelkkä ajatus työnteosta vapaa-ajalla nostaa stressitasoja.

Brittitutkimuksen mukaan ihmiset, jotka pitivät sähköpostin tarkistamista kaikkein hyödyllisimpänä myös kokivat siitä eniten painetta, uutisoi Telegraph tammikuussa. Tutkimuksessa havaittiin, että kaikkein eniten stressasi sähköpostisovelluksen pitäminen päällä koko päivän ja viestien tarkistaminen aikaisin aamulla ja myöhään illalla.

Alkuvuodesta ilmestyneen saksalaistutkimuksen mukaan pelkkä ajatus työnteosta vapaa-ajalla nostaa stressitasoja. Tutkijat seurasivat työntekijöitä päivinä, joina he saivat olla kokonaan vapaalla ja joina heidän piti hoitaa työasioita työajan ulkopuolella. Tutkittavat, jotka olivat tavoitettavissa vapaalla, olivat seuraavana aamulla huonolla tuulella ja stressaantuneita, kirjoittaa Business Insider. Näin oli myös silloin, kun he olivat tavoitettavissa, mutta eivät joutuneet tekemään töitä.

Stressaantuneet ihmiset ovat myös tehottomia työntekijöitä.

Töiden tekeminen kotona voi koetella myös sosiaalisia suhteita, jos kumppani tai vanhempi on vähän väliä nenä kiinni kännykässä. Telegraphin uutisoiman birttitutkimuksen mukaan sähköposteista koettu paine vaikutti kielteisesti kotioloihin. Samoilla tutkittavilla huonot olot kotona vaikeuttivat selviytymistä työssä.

Eikä kyseessä ole vain mielenterveyden ongelma. Medical Dailyn mukaan työsähköpostien lukemisesta vapaa-ajalla voi seurata tutkitusti esimerkiksi ruuansulatus-, sydän- ja verisuoni- sekä uniongelmia.

Kaiken lisäksi työviestien lukeminen vapaa-ajalla on usein turhaa siksi, ettei asiaa välttämättä pysty edistämään ennen kuin on taas työpaikalla. Kovasti stressaantuneet ihmiset ovat myös tehottomia työntekijöitä.

Työ seuraa perässä myös somessa

Sähköposti ei ole ainoa mukana kulkeva työväline. Monella työpaikalla työasioita hoidetaan sosiaalisen median ryhmissä ja ryhmäkeskusteluissa esimerkiksi WhatsAppissa ja Facebookissa.

Pikaviestipalvelut ovat käteviä, mutta ne voivat myös lisätä stressiä. Vaikka merkkiäänet ja ilmoitukset pistäisi pois päältä, ylipäätään ryhmien olemassaolosta voi syntyä sellainen olo, että työntekijän pitäisi olla jatkuvasti käytettävissä.

Sen, että on koko ajan tavoitettavissa, olisi syytä näkyä myös palkassa. Fortunen uutisoiman tutkimuksen mukaan ihmiset tekevätkin sitä enemmän töitä puhelimellaan vapaa-ajalla, mitä enemmän palkkaa ja koulutusta heillä on.

Luetko työsähköposteja vapaa-ajalla? Stressaako se sinua? Kerro kommenteissa!

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Kysely

Pitäisikö työsähköpostien hoitaminen työajan ulkopuolella kieltää?

Kyllä.
Kyllä.
56.2%
Ei.
Ei.
43.7%
Ääniä yhteensä: 16

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta”, Mensan psykologi sanoo.

Oletko sinäkin välillä miettinyt, että ai kauhea, miten nykyihmiset ovat niin tyhmiä?

Kukaan ei enää jaksa keskittyä sekuntia pidempää mihinkään, vaan kaikki pläräävät aivottomina puhelimiaan. Enää ei osata ajatella järjellä, ja populistiset öykkärit vievät tunteiden sokaisemaa kansaa kuin pässiä narussa. Kouluissakin homma ajautuu kohti takalistoa – eiväthän ne nykynuoret tiedä mistään mitään!

Siinä tapauksessa on ehkä voimaannuttavaa kuulla, että jotkut muutkin väittävät samoin. Tutkijoiden James R. Flynnin ja Michael Shayerin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä saattaa olla ihan oikeasti laskussa.

Tutkijoiden mukaan muutos ei ole vielä kovin suuri. Pitkällä tähtäimellä laskuvauhti alkaa kuitenkin huolestuttaa: jos se säilyy samana, suomalaisten älykkyysosamäärä heikkenisi seuraavan 30 vuoden aikana 7,49 pistettä. Eli siis melko paljon.

Mutta pitääkö tulos todella paikkansa? Tyhmenevätkö suomalaiset – ja tutkimuksen mukaan myös tanskalaiset sekä norjalaiset?

Kysyimme asiasta Suomen Mensa ry:n testaustoimintaa valvovalta psykologilta Marja-Leena Haavistolta. Haavisto on väitöstyötä tekevä tutkija. Mensassa hänen vastuullaan on älykkyystestaustoiminnan valvominen ja kehittäminen. Päivätyökseen hän vastaa kansainvälisten testien tuomisesta Suomeen ja suomalaisten testien kehittämisestä Hogrefe Psykologien Kustannuksessa.

– Flynnin ja Shayerin tutkimuksesta uutisoiminen Suomessa ilman kritiikkiä on ollut mielenkiintoista. Tutkimus on varsinkin Suomen kohdalta epäluotettavaa.

Plagiointia, vääristelyä ja hämäriä vertailuja

Haavistolla on näkemykselleen vakuuttavia perusteita. Pidempi katsaus tutkimukseen todellakin herättää useita kysymyksiä monestakin syystä. Ensinnäkin:

– Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja, että kumpi lentäisi pidemmälle, Haavisto toteaa.

Tutkimuksen Suomen tulevaa älykatoa perustellaan tutkimustuloksilla, jossa käsitellään ainoastaan varusmiesten tuloksia ja testeinä on ainoastaan heidän valinnoissaan käytettäviä älykkyystestejä. Tulokset eivät siis edusta koko kansaa.

”Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja.”

– Varusmiehet ovat suurimmaksi osaksi 18-vuotiaita miehiä. Se ei ole missään nimessä koko kansan ikäluokkia edustava otanta. Myös testejä voi kritisoida. Varusmiehiä testaavat testit sisältävät kielellisiä, matemaattisia ja kuvion täydentämiseen liittyviä pulmia. Erityisesti kielellisen osion tulokset ovat vuosien varrella heikentyneet. Epäilen sen johtuvan siitä, että kielelliset tehtävät saattavat olla osittain vanhentuneita kieliasultaan.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaat typertyvät vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan Yhdysvalloissa, Saksassa ja Hollannissa älykkyys näyttäisi yhä nousevan. Tämä johtuu Haaviston mukaan siitä, että näistä maista on vertailussa on käytetty testejä, joissa on huomioitu koko väestö: eri ikäryhmät, koulutus ja sukupuolijakauma.

– Myös Flynnin ja Shayerin mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tällä tavalla tehtyjen vertailujen mukaan väestön älykkyystestien tulokset hyvin suurella todennäköisyydellä paranisivat, Haavisto kertoo.

Toisekseen tutkimuksessa käytetty Suomen aineisto herättää myös itsessään isoja epäilyksiä. Sen alkuperä on läpikotaisin hämärä.

Tutkijat Flynn ja Shayer eivät ole keränneet tutkimuksessaan vertailemiaan aineistoja itse. He vetävät johtopäätöksensä muiden tekemien tutkimusten avulla. Suomen kohdalla tutkijat viitataan Edward Duttonin ja Richard Lynnin (2013) tutkimukseen.

– Dutton sai tutkimuksesta viime vuonna Oulun yliopistolta plagiointipäätöksen. Tutkimuksessa käytetty data on peräisin Salla Koivusen pro gradu -työstä. Puolustusvoimat on vahvistanut, etteivät he ole antaneet tietoja Duttonille ja Lynnille. Tutkijat eivät ole voineet saada tuloksia siis muualta kuin Koivusen tutkimuksesta, Haavisto kertoo.

”Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu keksittyihin tai vähintään väärillä keinoilla saatuihin laskelmiin.”

Kaiken päälle vaikuttaisi siltä, että Suomen kohdalla Flynnin ja Shayerin tutkimuksessa on ihan suoraan tekaistuja tuloksia. Duttonin ja Lynnin plagioimassa gradussa on tuloksia ainoastaan vuosilta 1988–2001.

– Flynnin ja Shaynerin tutkimuksen viimeinen tarkastelupiste on kuitenkin vuodelta 2009, mihin myös perustuu heidän laskelmansa älykkyyden laskusta. Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu siis täysin keksittyyn tai vähintään väärillä keinoilla saatujen pistemäärien laskelmiin.

Idioluutio saa odottaa

Jätetään siis Flynnin ja Shayerin tutkimus sikseen. Voidaanko muiden tutkimusten perusteella sanoa, että suomalaiset tyhmentyvät?

– Siitä ei ole tutkimusnäyttöä, Haavisto sanoo.

– Enkä usko siihen muutenkaan. Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta. Emme me pärjäisi Pisa-tutkimuksissa, jos se pitäisi paikkansa.

Mutta hei, viime aikoinahan menestys niissäkin on laskenut! Eikö sekään kerro siitä, että suomalaiset olisivat tyhmentyneet?

– Sanoisin, että Pisa-tutkimusten tulosten laskussa on pitkälti kyse koulujärjestelmien ja luokkakokojen muutoksesta. En usko, että lasku on älykkyydestä tai sen puutteesta johtuvaa.

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta.”

Viime vuosina ihmiskunnan typertyminen on noussut tasaisin väliajoin puheenaiheeksi. Yksi syy on Donald Trumpin kaltaisten populistien valtaannousu, jota moni pitää todisteena älyn köyhtymisestä. Toinen syy piilee teknologiassa, joka myös Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan on yksi ihmisiä tyhmentävä tekijä.

Pelkoa älyn katoamisesta on käsitelty myös taiteessa. Esimerkiksi kulttimaineeseen noussut amerikkalaiselokuva Idioluutio (2006) kuvaa kammottavaa tulevaisuutta, jossa typerykset hallitsevat maailmaa ja äly on kadonnut yltäkylläisen laiskuuden jalkoihin. Vuonna 2016 leffan käsikirjoittaja Etan Cohen totesi tarinan olevan pelottavan lähellä todellisuutta.

Totuus on kuitenkin taidetta, mielikuvia ja mutua mielenkiintoisempaa. Edes Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset eivät ole mihinkään tyhmentyneet – tai edes erityisemmin tyhmentymässä. Eikä Suomessakaan idioluutiosta ole syytä murehtia, sanoo Haavisto.

– En todellakaan olisi huolissani siitä, että suomalaiset muuttuvat tyhmiksi. Sen sijaan olen kyllä huolissani Flynnin ja Shayerin tutkimuksen luotettavuudesta.

Historiallinen draama Synkin hetki suhtautuu kritiikittä sankariinsa Winston Churchilliin.

Eletään vuoden 1940 toukokuuta ja toinen maailmansota riehuu Euroopassa. Englannissa ollaan tyytymättömiä pääministeri Neville Chamberlainiin. Hänen tilalleen valitaan Winston Churchill, jolla riittää vihollisia. Churchillillä on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä: pysäyttää Hitlerin voittokulku.

Englantilainen ohjaaja Joe Wright muistetaan parhaiten loisteliaista pukudraamoistaan, kuten Keira Knightleyn tähdittämä Anna Karenina vuodelta 2012. Hänen uutuusdraamansa Synkin hetki tarjoaa sekin pienintä yksityiskohtaa myöten hiottua ajankuvaa.

Puvustaja Jacqueline Durran loihti myös Wrightin läpimurtoelokuvan, vuonna 2005 ilmestyneen Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnin, häikäisevän puvustuksen. Churchillin aloittaessa pestinsä sota ei ollut tuhonnut Englannin kansantaloutta. Niinpä myös tavallisilla naisilla oli vielä varaa tyylikkäisiin asukokonaisuuksiin. Eniten vaivaa Durran on kuitenkin nähnyt Kristin Scott Thomasin näyttelemän Winstonin vaimon Clementine Churchillin tyyliin, jonka asua täydentää aina elegantti hattu tai hiuskoriste.

Pääroolia esittävällä Gary Oldmanilla oli työtä muuntautua Churchilliksi. Oldman on laiha, kun taas pääministeri oli virkaan astuessaan suorastaan muhkeassa kunnossa. Maskeeraaja Kazuhiro Tsuji onnistui taikomaan Oldmanille uskottavan kaksoisleuan. Yhdennäköisyyttä Churchillin kanssa Tsuji ei ole kuitenkaan tavoittanut. Oldman on Oldman, vain vanhempana ja tuhdimpana.

Elokuva pönkittää kuvaa Churchillistä suurmiehenä, sankarina, joka onnistui yksin pelastamaan Britannian – ja siinä sivussa koko Euroopan – Hitleriltä. Historiantutkimus suhtautuu Churchilliin kriittisemmin. Joidenkin näkemysten mukaan pääministeri ei ollut mikään nerokas strategi. Voitto saavutettiin pikemminkin Churchillistä huolimatta kuin hänen ansiostaan. 

Synkin hetki ***