Ari Riabacke on väitellyt filosofian tohtoriksi data- ja järjestelmätieteen riski- ja päätösanalyysista. Päättäminen? Onnistuu. Kuva: riabacke&co / press.
Ari Riabacke on väitellyt filosofian tohtoriksi data- ja järjestelmätieteen riski- ja päätösanalyysista. Päättäminen? Onnistuu. Kuva: riabacke&co / press.

Ari ja Mona Riabacken juuri suomeksi käännettyyn kirjaan on palasteltu päättämisen teoriaa ihailtavan helppotajuisesti. Kuva: Talentum / Press.
Ari ja Mona Riabacken juuri suomeksi käännettyyn kirjaan on palasteltu päättämisen teoriaa ihailtavan helppotajuisesti. Kuva: Talentum / Press.

– Pelkäämme päättävämme väärin, joten monesti emme päätä mitään, sanoo päätöksenteosta väitellyt Ari Riabacke. Kiihottuneina sen sijaan teemme usein liiankin hätäisiä ratkaisuja.

Menisinkö naimisiin tuon ihmisen kanssa? Vai pitäisikö sittenkin jättää hänet? Vaihtaisinko työpaikkaa? Otanko lounaaksi hernekeittoa vai lihamureketta?

Rahat vai kolmipyörä, pohti jo Aku Ankka -parka muinoin.

Teemme päivittäin 2 500–10 000 päätöstä. Ei ihme, että ahdistaa.

Apuun tulevat ruotsalaistohtorit Ari ja Mona Riabacke, joiden vuonna 2013 kirjoittama teos Päätöksenteko – uskalla tehdä toisin julkaistiin nyt tammikuussa suomeksi (Talentum 2015). Heidän päätöksensä mennä toistensa kanssa naimisiin lienee kestävällä pohjalla, sillä kummatkin ovat väitelleet päätöksenteosta.

Kirja käsittelee perusteita, joilla päätöksiä teemme. Mikä meitä silloin ohjaa, ja miten oppisimme päättämään paremmin – ja sitä kautta elämään itsemme näköistä elämää.

”Informaatiolla on sama efekti kuin huumeilla”

Ari ja Mona Riabacke viittaavat kirjassa monesti viisitasoiseen päätöspyramidiin, jonka kaikki osat vaikuttavat eri voimakkuuksilla päätöksentekoon.

– Päätöspyramidi on meidän ihan oma keksintömme, meni 25 vuotta keksiä se. Joku voi ajatella, että se on pitkä aika, mutta ei sitä ole kukaan meitä ennenkään keksinyt, Riabacke naurahtaa.

Eniten päättämiseen vaikuttavat perustarpeet, jotka ovat kulloinkin käsillä: esimerkiksi unenpuute tai nälkä.

– Haluamme vain enemmän teknologiaa ja informaatiota. Se on kuin huumetta meille, sama efekti kuin viinalla tai heroiinilla, Ari Riabacke sanoo. Samalla perustarpeet jäävät helposti huomiotta.

Kuten seksuaalinen kiihottuminen.

– Ihminen voi vaikka pikkujouluissa hypätä sänkyyn täysin vieraan tyypin kanssa suojaamatta itseään sukupuolitaudeilta. Miksi? Kiihottuminen estää selkeän ajattelun.

Tätä on tutkittu myös Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT), jossa kävi ilmi, että testihenkilöillä on aivan toinen moraalikäsitys silloin, kun he olivat seksuaalisesti kiihottuneita. Ei-kiihottuneessa tilassa koehenkilöt antoivat testaajille sovinnaisia vastauksia, mutta kiihottuneina he suhtautuivat huomattavasti avoimemmin ehdotuksiin, jotka olivat ei-kiihottuneina torjuneet.

Kiihottuneina koehenkilöt saattoivat olla myös valmiita ottamaan aktiin mukaan kolmannen pyörän.

Tohtori, päätä heti: miten syöt laskiaispullasi?

Nyt olemme kuitenkin ihan ei-kiihottuneita. Testataanpa tohtorin päätöksentekokykyä käytännössä. Ari Riabacke, ole hyvä ja päätä välittömästi: laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla kanssa?

– Mantelimassalla, Riabacke vastaa empimättä.

– Kun kuulen vaihtoehdot, tunnen maun suussani ja päätös tulee millisekunnissa. Ei tarvitse ajatella, päätöksen tuntee.

– Tunteet ovat aitoja, mutta joskus ne puhuvat asioista, joista eivät tiedä mitään. Mutta toisaalta huippujohtajat ovat paljastaneet minulle, että juuri tunne on lopulta saanut heidät kallistumaan päätöksessä yhteen tai toiseen suuntaan.

Jos valitsee väärän laskiaispullan, seuraukset eivät ole kovin kohtalokkaat. Toista on jo puolison valinnassa. Riskit kasvavat, päättäminen vaikeutuu.

– Pelkäämme niin paljon päättävämme väärin, ettemme monesti päätä yhtään mitään. Mutta päättämättä jättäminenkin on päätös, Riabacke huomauttaa.

– Haluamme niin kovasti tehdä parhaita päätöksiä, mutta unohdamme tehdä tärkeimmät. Jokaisen tulisi pohtia, mitkä ovat kolme tärkeintä päätettävää asiaa omassa elämässä, hän kannustaa.

Mutta hetkinen. Ruotsalainenko minulle kertoo, miten minun kuuluisi päättää? Ettekö te ole kansana kuuluja siitä, että päättäminen on teille, no, äärimmäisen vaikeaa?

– Se on totta, Riabacke sanoo huvittuneena.

– Ruotsalaisille on tärkeämpää, että päätöksestä ollaan samaa mieltä kuin että se olisi oikea.

Diskutera ja niin edelleen. Mutta näitä kahta ruotsalaista kannattaa ehdottomasti kuunnella.

Lue myös

29, 39, 49... Suuret päätökset tehdään juuri ennen pyöreitä vuosia

Tiede todistaa: 6 keinoa olla onnellisempi

Aloita laihdutus jo tänään! Jutta Gustafsbergin vinkit

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla

IS TV-LEHTI: Tokiossa työmatkalla oleva komea ja menestynyt Sebastian (Ebon Moss-Bachrach) edustaa kannattavaa firmaa, jolla pyyhkii erinomaisesti Japanissa. Vaikka bisnekset sujuvat, miehen menneisyydestä kumpuaa syvä suru.

Hotellilla hän jatkuvasti törmää mysteerisen kauniiseen Claireen (Elisabeth Moss). Heidän välillään on selkeää kemiaa. Kaksi vieraassa maassa kohtaavaa amerikkalaista päätyvät viettämään kiihkeän yön. Kaikki ei ole kuitenkaan siltä, miltä näyttää. Molempien menneisyydestä löytyy asioita, jotka ovat enemmän yhteisiä kuin kumpikaan voisi edes kuvitella.

Pääosaa esittävä Moss-Bachrach on näytellyt Girls-sarjassa. Moss on puolestaan nähty muun muassa The Handmaid’s Tale - ja Mad Men -sarjoissa.

Lyhytelokuvan takana ovat Girls-sarjaa tehneet Lena Dunham ja Richard Shepard.

– Halusin tehdä intiimin rakkaustarinan pienen työryhmän kanssa. Halusin, että se on jotain kaunista suoraan sydämestä. Olin onnekas, koska sain näin hyvät näyttelijät ja sijainti on yhtä romanttinen ja mysteerinen kuin tarina itsessään, Shepard on sanonut projektista.

Tokyo Project, HBO Nordic ma 11.12. alkaen