Ari Riabacke on väitellyt filosofian tohtoriksi data- ja järjestelmätieteen riski- ja päätösanalyysista. Päättäminen? Onnistuu. Kuva: riabacke&co / press.
Ari Riabacke on väitellyt filosofian tohtoriksi data- ja järjestelmätieteen riski- ja päätösanalyysista. Päättäminen? Onnistuu. Kuva: riabacke&co / press.

Ari ja Mona Riabacken juuri suomeksi käännettyyn kirjaan on palasteltu päättämisen teoriaa ihailtavan helppotajuisesti. Kuva: Talentum / Press.
Ari ja Mona Riabacken juuri suomeksi käännettyyn kirjaan on palasteltu päättämisen teoriaa ihailtavan helppotajuisesti. Kuva: Talentum / Press.

– Pelkäämme päättävämme väärin, joten monesti emme päätä mitään, sanoo päätöksenteosta väitellyt Ari Riabacke. Kiihottuneina sen sijaan teemme usein liiankin hätäisiä ratkaisuja.

Menisinkö naimisiin tuon ihmisen kanssa? Vai pitäisikö sittenkin jättää hänet? Vaihtaisinko työpaikkaa? Otanko lounaaksi hernekeittoa vai lihamureketta?

Rahat vai kolmipyörä, pohti jo Aku Ankka -parka muinoin.

Teemme päivittäin 2 500–10 000 päätöstä. Ei ihme, että ahdistaa.

Apuun tulevat ruotsalaistohtorit Ari ja Mona Riabacke, joiden vuonna 2013 kirjoittama teos Päätöksenteko – uskalla tehdä toisin julkaistiin nyt tammikuussa suomeksi (Talentum 2015). Heidän päätöksensä mennä toistensa kanssa naimisiin lienee kestävällä pohjalla, sillä kummatkin ovat väitelleet päätöksenteosta.

Kirja käsittelee perusteita, joilla päätöksiä teemme. Mikä meitä silloin ohjaa, ja miten oppisimme päättämään paremmin – ja sitä kautta elämään itsemme näköistä elämää.

”Informaatiolla on sama efekti kuin huumeilla”

Ari ja Mona Riabacke viittaavat kirjassa monesti viisitasoiseen päätöspyramidiin, jonka kaikki osat vaikuttavat eri voimakkuuksilla päätöksentekoon.

– Päätöspyramidi on meidän ihan oma keksintömme, meni 25 vuotta keksiä se. Joku voi ajatella, että se on pitkä aika, mutta ei sitä ole kukaan meitä ennenkään keksinyt, Riabacke naurahtaa.

Eniten päättämiseen vaikuttavat perustarpeet, jotka ovat kulloinkin käsillä: esimerkiksi unenpuute tai nälkä.

– Haluamme vain enemmän teknologiaa ja informaatiota. Se on kuin huumetta meille, sama efekti kuin viinalla tai heroiinilla, Ari Riabacke sanoo. Samalla perustarpeet jäävät helposti huomiotta.

Kuten seksuaalinen kiihottuminen.

– Ihminen voi vaikka pikkujouluissa hypätä sänkyyn täysin vieraan tyypin kanssa suojaamatta itseään sukupuolitaudeilta. Miksi? Kiihottuminen estää selkeän ajattelun.

Tätä on tutkittu myös Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT), jossa kävi ilmi, että testihenkilöillä on aivan toinen moraalikäsitys silloin, kun he olivat seksuaalisesti kiihottuneita. Ei-kiihottuneessa tilassa koehenkilöt antoivat testaajille sovinnaisia vastauksia, mutta kiihottuneina he suhtautuivat huomattavasti avoimemmin ehdotuksiin, jotka olivat ei-kiihottuneina torjuneet.

Kiihottuneina koehenkilöt saattoivat olla myös valmiita ottamaan aktiin mukaan kolmannen pyörän.

Tohtori, päätä heti: miten syöt laskiaispullasi?

Nyt olemme kuitenkin ihan ei-kiihottuneita. Testataanpa tohtorin päätöksentekokykyä käytännössä. Ari Riabacke, ole hyvä ja päätä välittömästi: laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla kanssa?

– Mantelimassalla, Riabacke vastaa empimättä.

– Kun kuulen vaihtoehdot, tunnen maun suussani ja päätös tulee millisekunnissa. Ei tarvitse ajatella, päätöksen tuntee.

– Tunteet ovat aitoja, mutta joskus ne puhuvat asioista, joista eivät tiedä mitään. Mutta toisaalta huippujohtajat ovat paljastaneet minulle, että juuri tunne on lopulta saanut heidät kallistumaan päätöksessä yhteen tai toiseen suuntaan.

Jos valitsee väärän laskiaispullan, seuraukset eivät ole kovin kohtalokkaat. Toista on jo puolison valinnassa. Riskit kasvavat, päättäminen vaikeutuu.

– Pelkäämme niin paljon päättävämme väärin, ettemme monesti päätä yhtään mitään. Mutta päättämättä jättäminenkin on päätös, Riabacke huomauttaa.

– Haluamme niin kovasti tehdä parhaita päätöksiä, mutta unohdamme tehdä tärkeimmät. Jokaisen tulisi pohtia, mitkä ovat kolme tärkeintä päätettävää asiaa omassa elämässä, hän kannustaa.

Mutta hetkinen. Ruotsalainenko minulle kertoo, miten minun kuuluisi päättää? Ettekö te ole kansana kuuluja siitä, että päättäminen on teille, no, äärimmäisen vaikeaa?

– Se on totta, Riabacke sanoo huvittuneena.

– Ruotsalaisille on tärkeämpää, että päätöksestä ollaan samaa mieltä kuin että se olisi oikea.

Diskutera ja niin edelleen. Mutta näitä kahta ruotsalaista kannattaa ehdottomasti kuunnella.

Lue myös

29, 39, 49... Suuret päätökset tehdään juuri ennen pyöreitä vuosia

Tiede todistaa: 6 keinoa olla onnellisempi

Aloita laihdutus jo tänään! Jutta Gustafsbergin vinkit

Simpsoneiden ja Futuraman luoja katsoo nyt Springfieldin ja tulevaisuuden sijasta menneisyyteen.

IS TV-LEHTI: Matt Groeningin luomassa Disenchantment-animaatiossa touhutaan keskiaikaisessa, maagisessa Dreamlandin kuningaskunnassa.

Groening tekee sarjallaan aluevaltauksen Netflixissä. Hänen jälkensä on tunnistettavaa niin visuaalisesti kuin huumorinkin puolesta. Pääosissa ovat kapinallinen alkoholistiprinsessa Bean, uskollinen mutta täysin tonttu tonttu Elfo ja demoni Luci.

Kummallisella kolmikolla seikkailua ja sekoilua riittää. Kymmenosaisella ensimmäisellä kaudella vastassa on monenlaista aikakauden kulkijaa: örkkejä, peikkoja, lumoojattaria, pahoja äitipuolia, lipeviä prinssejä ja muita hulluja. Kyytiä saavat ylhäiset puheenparret ja ylevät tavat.

Ääninäyttelijöinä pääosissa toimivat Abbi Jacobson (Bean), Eric Andre (Luci) ja Nat Faxon (Elfo). Jacobson on kehunut epätyypillisen prinsessan vahvaa naishahmoa.

Groening on viimeksi luonut uuden sarjan liki parikymmentä vuotta sitten vuonna 1999, kun Futurama ilmestyi. Sarja päättyi vuonna 2013. Simpsonit-sarja starttasi vuonna 1989, ja syyskuussa Amerikassa alkaa peräti 30. kausi.

Uudella sarjalla Netflix hieroo sopua Futurama-fanien kanssa. He raivostuivat, kun Futurama yllättäen poistettiin valikoimista.

Nyt tekijätiimissä on mukana pitkäaikainen Simpsonit-kollega Josh Weinstein ja joukko Futuraman animaattoreita.

Trendikkääseen fantasiagenreen sijoittuvan sarjan on sanottu olevan kuin Simpsoneiden ja Game of Thronesin sekoitus.

Groeningin sarjojen perusta on usein sama: hän haluaa näyttää yleisölle hauskuutta tapahtumissa ja maailmoissa, joista huumoria on tavallisesti vaikea löytää. Kolme kärsinyttä ystävystä täydentää toisiaan hyvän ja pahan ikitaistelussa.

Keskiaikaisista puitteista huolimatta sarja on kaukana sadusta. Siinä käsitellään vahvasti nykyhetken teemoja. Kyllähän kaikki tunnistavat elämänsä prinsessat, tontut ja demonit.

Disenchantment, Netflixissä 17.8. alkaen.

Tilaajille
Henkilökohtaiset avustajat Linda Laaksonen (vas.) ja Tiia Dahlqvist lähtevät Jaanan kanssa syyskuussa MM-kisoihin Yhdysvaltoihin. Mukaan lähtee tietenkin myös Legolas-hevonen. Kuva: Jouni Harala
Henkilökohtaiset avustajat Linda Laaksonen (vas.) ja Tiia Dahlqvist lähtevät Jaanan kanssa syyskuussa MM-kisoihin Yhdysvaltoihin. Mukaan lähtee tietenkin myös Legolas-hevonen. Kuva: Jouni Harala

Jaana Kivimäki halvaantui, kun hevoskuljetusauton lastaussilta katkaisi hänen selkärankansa. Ensin Jaana oli katkeroitua, mutta sitten hän päätti selviytyä.

Punaisen omakotitalon oven avaa hymyilevä emäntä. Vaikka kello on vasta yksitoista, Jaana Kivimäki , 44, on ehtinyt jo paljon. Hän on herännyt kuudelta, ruokkinut hevosensa ja ajanut 25 kilometrin päähän ratsastushallille...